Jump to content
MAINOS

Potilasvakuutuskeskus huolehtii potilaan oikeuksista


Terveydenhuollossa tapahtuvan potilasvahingon syynä voi olla esimerkiksi inhimillinen virhe tai laitteen rikkoutuminen. Kuva: Atte Malaska.

Potilasvakuutuskeskus toimii puolueettomana asiantuntijana tilanteessa, jossa hoito ei ole sujunut potilaan odotusten tai toiveiden mukaisesti. Keskus selvittää, ketkä ovat oikeutettuja korvauksiin, ja huolehtii korvausten maksamisesta.

Terveydenhuollossa tapahtuvan potilasvahingon syynä voi olla esimerkiksi inhimillinen virhe tai laitteen rikkoutuminen. Toisaalta moniin toimenpiteisiin sisältyy ennalta tiedettyjä riskejä, joita ei toteutuessaan korvata potilasvahinkona. Potilaan on vaikea tietää, onko kyseessä hoitovirhe tai potilasvahinko, jos hän ei hoidosta huolimatta parane.

Jos potilas epäilee, että on tapahtunut potilasvahinko, hän voi tehdä vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukseen (PVK). PVK on puolueeton taho, joka käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. Sen tehtävä on selvittää potilaan puolesta, onko kyseessä potilasvakuutuslaissa tarkoitettu korvattava vahinko. PVK hankkii terveydenhuollosta potilasasiakirjat ja muut tiedot, joita asian ratkaisemiseksi tarvitaan. Näin asian hoitaminen ei kuormita mahdollisesti edelleen jatkuvaa hoitosuhdetta. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä työhönsä, kun vahinkoja ei käsitellä raskaissa oikeusprosesseissa.

Korvaukset laissa määriteltyjen perusteiden mukaan

Valtaosa potilasvahingoista on niin sanottuja hoitovahinkoja, jotka aiheutuvat esimerkiksi tutkimuksesta, hoidosta tai niiden tekemättä jättämisestä. Potilas on oikeutettu korvaukseen silloin, kun kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö henkilö olisi tilanteessa toiminut toisin, ja siten voinut välttää vahingon.

Potilasvahinkoina voidaan korvata myös mm. viallisesta tekonivelestä tai sydämen tahdistimesta sekä apteekista väärin toimitetuista lääkkeistä aiheutuneet vahingot. Korvauksen edellytys on aina se, että tapahtuma on aiheuttanut henkilövahingon. Jos kyse on korvattavasta vahingosta, PVK hoitaa myös korvauksen maksamisen.

Turvallisuus on riskinhallintaa

Terveydenhuolto on täynnä riskejä, joita ei parhaimmallakaan turvallisuustyöllä saada täysin poistettua. Potilasturvallisuus ei siis tarkoita sitä, että potilasvahinkoja ei sattuisi, vaan aktiivista toimintaa, jonka tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus.

Virheistä ja läheltä piti -tilanteista tulee oppia. PVK tuottaa potilasvahingoista tietoa potilasturvallisuustyön tueksi. Yksilöiden syyttämisen sijaan tulisi kehittää rakenteita ja toimintamalleja, joilla ehkäistään vahinkojen syntymistä tulevaisuudessa. Vaaratapahtumista puhumiseen pitäisi kannustaa, ja käsitellä tapahtumat järjestelmällisesti korjaavien toimenpiteiden mahdollistamiseksi. Vahingoista kertyvän tiedon avulla on mahdollista parantaa koko terveyden- ja sairaanhoidon järjestelmää.

Potilasvakuutus on pakollinen

Jokaisella terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittavalla on oltava vakuutus potilasvahinkojen varalta. Potilasvakuutus otetaan potilasvakuutusta harjoittavasta vakuutusyhtiöstä. Vakuutusyhtiö määrää vakuutusmaksun yhtiökohtaisten maksuperusteidensa mukaisesti, ja maksun suuruuteen vaikuttaa harjoitettavan toiminnan riskiluokitus.

Potilasvakuutus kattaa vain terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneet henkilövahingot. Terveyden- ja sairaanhoidon ulkopuolella olevat toimijat, kuten luontaishoitajat, voivat turvata toimintaansa esimerkiksi vastuuvakuutuksella.

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

kukkis.

Posted

Jos osaa ja on rahaa ostaa asianajajan palveluksia. Potilas kärsii aina, ei sieltä mitään saa, aina on tekosyitä. 



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Kesä 2025 tuo jälleen lisäkuormaa sote-ammattilaisille. Hyvinvointialueiden käynnissä olevat yt-neuvottelut ja ankarat säästötoimet näkyvät käytännössä siinä, että sijaisia ei palkata entiseen malliin. Tämä lisää vakituisen henkilöstön työtaakkaa ja herättää huolta jaksamisesta.
      Tehyn selvityksen mukaan 53 prosenttia hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä arvioi, että toimintaa supistetaan tai suljetaan tänä kesänä yhtä paljon kuin viime vuonna. Useimmiten julkisen sektorin yksiköitä suljetaan 2–4 viikon ajaksi. Vaikka tilanne ei ole heikentynyt kesään 2024 verrattuna, sijaisten rekrytointia rajoitetaan nyt entistä tietoisemmin.
      – Yt-neuvotteluiden aiheuttama epävarmuus ja sijaisrekrytointien rajoittaminen lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät potilasturvallisuutta. Olen todella huolissani hoitajien jaksamisesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Henkilöstöpula jatkuu – erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista
      Vaikka rekrytointien hidastuminen on hetkellisesti helpottanut pulaa koulutetusta henkilöstöstä, hoitajia ei ole riittävästi. Työntekijöitä kuormittavat toistuvat työvuoromuutokset, alimitoitus ja puutteellinen perehdytys. Halukkuus joustaa työvuoroissa on vähentynyt.
      Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg painottaa, että tilanne vaatii erityistä huomiota:
      – Palvelujen laadun, potilasturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimia.
      Varhaiskasvatus ja yksityinen sektori: kesä tuo lisähaasteita
      Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla kesän ennakoidaan sujuvan pitkälti kuten viime vuonna, vaikka sijaisten saatavuus on paikoin haastavaa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa keskitetään ja henkilöstöä siirretään yksiköiden välillä.
      – Varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä kesäkuukausina erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä kiertäminen ja uudet lapsiryhmät kuormittavat työntekijöitä, Rytkönen muistuttaa.
      Lomat pääosin turvattu
      Positiivista on, että suurin osa työntekijöistä pystyy pitämään kesälomansa tavanomaiseen tapaan, joillain aloilla jopa viime kesää enemmän.
      Kesäajan 2025 selvitykseen vastasi 140 tehyläistä luottamusedustajaa, joista 46 edusti hyvinvointialueita, 60 yksityistä sote-alaa ja 34 varhaiskasvatusta. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
    • Tehy on täydentänyt rikosilmoitustaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten epäillyistä virkarikoksista liittyen suojelutyön lainvalmisteluun. Mukaan on liittynyt 10 564 tehyläistä, jotka vaativat tutkintaa ns. pakkotyölain valmistelun virheistä.
      – Tehyläiset ovat sankoin joukoin todenneet, että lainvalmistelu ei ole edennyt normaalisti ja sen virheistä vastuussa olevat on selvitettävä, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen liiton tiedotteessa.
      Tehyn mukaan TEMin lainvalmistelu on sisältänyt vakavia puutteita, kuten hätätyötä koskevien säännösehdotusten lisäämisen lausuntokierroksen jälkeen ilman asianmukaista kuulemista. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on nostanut esiin vastaavia ongelmia.
      TEM julkaisi 8. huhtikuuta tiedotteen, jossa se väitti lainvalmistelun edenneen normaalisti. Tehyn mukaan tiedote on täynnä asiavirheitä ja harhaanjohtavia väitteitä. Poliisi on ilmoittanut aloittaneensa asiassa esiselvityksen.
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksiin sisältyvän harjoittelun palkallisuutta ryhdytään selvittämään osana uuden työryhmän tehtävää. Asiasta kertoo Tehy verkkosivuillaan.
      Työryhmä tarkastelee harjoitteluun liittyviä nykyisiä korvauskäytäntöjä, erityisesti tilanteissa, joissa opiskelijat eivät ole työsuhteessa harjoittelunsa aikana.
      Selvityksessä pureudutaan myös pakollisten harjoittelujaksojen määrään ja sisältöön eri tutkintojen osalta. Tarkastelun kohteena ovat lisäksi mahdolliset meneillään olevat tutkinto- ja koulutusuudistukset, jotka voivat vaikuttaa harjoittelun rakenteeseen ja toteutukseen.
      Työryhmässä selvitetään myös, kuinka suuri osa harjoittelusta suoritetaan työsuhteisena eli opinnollistettuna työnä.
      Työn tuloksena syntyvä muistio valmistuu 31.5.2026 mennessä, ja se toimii taustamateriaalina sote-alan palkkaustyöryhmän työskentelylle.
      Lue lisää...
    • Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...