Jump to content
MAINOS

Potilasvakuutuskeskus huolehtii potilaan oikeuksista


Hoitajat.net
 Jaa

Terveydenhuollossa tapahtuvan potilasvahingon syynä voi olla esimerkiksi inhimillinen virhe tai laitteen rikkoutuminen. Kuva: Atte Malaska.

Potilasvakuutuskeskus toimii puolueettomana asiantuntijana tilanteessa, jossa hoito ei ole sujunut potilaan odotusten tai toiveiden mukaisesti. Keskus selvittää, ketkä ovat oikeutettuja korvauksiin, ja huolehtii korvausten maksamisesta.

Terveydenhuollossa tapahtuvan potilasvahingon syynä voi olla esimerkiksi inhimillinen virhe tai laitteen rikkoutuminen. Toisaalta moniin toimenpiteisiin sisältyy ennalta tiedettyjä riskejä, joita ei toteutuessaan korvata potilasvahinkona. Potilaan on vaikea tietää, onko kyseessä hoitovirhe tai potilasvahinko, jos hän ei hoidosta huolimatta parane.

Jos potilas epäilee, että on tapahtunut potilasvahinko, hän voi tehdä vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukseen (PVK). PVK on puolueeton taho, joka käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. Sen tehtävä on selvittää potilaan puolesta, onko kyseessä potilasvakuutuslaissa tarkoitettu korvattava vahinko. PVK hankkii terveydenhuollosta potilasasiakirjat ja muut tiedot, joita asian ratkaisemiseksi tarvitaan. Näin asian hoitaminen ei kuormita mahdollisesti edelleen jatkuvaa hoitosuhdetta. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä työhönsä, kun vahinkoja ei käsitellä raskaissa oikeusprosesseissa.

Korvaukset laissa määriteltyjen perusteiden mukaan

Valtaosa potilasvahingoista on niin sanottuja hoitovahinkoja, jotka aiheutuvat esimerkiksi tutkimuksesta, hoidosta tai niiden tekemättä jättämisestä. Potilas on oikeutettu korvaukseen silloin, kun kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö henkilö olisi tilanteessa toiminut toisin, ja siten voinut välttää vahingon.

Potilasvahinkoina voidaan korvata myös mm. viallisesta tekonivelestä tai sydämen tahdistimesta sekä apteekista väärin toimitetuista lääkkeistä aiheutuneet vahingot. Korvauksen edellytys on aina se, että tapahtuma on aiheuttanut henkilövahingon. Jos kyse on korvattavasta vahingosta, PVK hoitaa myös korvauksen maksamisen.

Turvallisuus on riskinhallintaa

Terveydenhuolto on täynnä riskejä, joita ei parhaimmallakaan turvallisuustyöllä saada täysin poistettua. Potilasturvallisuus ei siis tarkoita sitä, että potilasvahinkoja ei sattuisi, vaan aktiivista toimintaa, jonka tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus.

Virheistä ja läheltä piti -tilanteista tulee oppia. PVK tuottaa potilasvahingoista tietoa potilasturvallisuustyön tueksi. Yksilöiden syyttämisen sijaan tulisi kehittää rakenteita ja toimintamalleja, joilla ehkäistään vahinkojen syntymistä tulevaisuudessa. Vaaratapahtumista puhumiseen pitäisi kannustaa, ja käsitellä tapahtumat järjestelmällisesti korjaavien toimenpiteiden mahdollistamiseksi. Vahingoista kertyvän tiedon avulla on mahdollista parantaa koko terveyden- ja sairaanhoidon järjestelmää.

Potilasvakuutus on pakollinen

Jokaisella terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittavalla on oltava vakuutus potilasvahinkojen varalta. Potilasvakuutus otetaan potilasvakuutusta harjoittavasta vakuutusyhtiöstä. Vakuutusyhtiö määrää vakuutusmaksun yhtiökohtaisten maksuperusteidensa mukaisesti, ja maksun suuruuteen vaikuttaa harjoitettavan toiminnan riskiluokitus.

Potilasvakuutus kattaa vain terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneet henkilövahingot. Terveyden- ja sairaanhoidon ulkopuolella olevat toimijat, kuten luontaishoitajat, voivat turvata toimintaansa esimerkiksi vastuuvakuutuksella.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...