Jump to content
MAINOS

Potilasvakuutuskeskus huolehtii potilaan oikeuksista

Hoitajat.net

By Hoitajat.net

 Share
Terveydenhuollossa tapahtuvan potilasvahingon syynä voi olla esimerkiksi inhimillinen virhe tai laitteen rikkoutuminen. Kuva: Atte Malaska.

Potilasvakuutuskeskus toimii puolueettomana asiantuntijana tilanteessa, jossa hoito ei ole sujunut potilaan odotusten tai toiveiden mukaisesti. Keskus selvittää, ketkä ovat oikeutettuja korvauksiin, ja huolehtii korvausten maksamisesta.

Terveydenhuollossa tapahtuvan potilasvahingon syynä voi olla esimerkiksi inhimillinen virhe tai laitteen rikkoutuminen. Toisaalta moniin toimenpiteisiin sisältyy ennalta tiedettyjä riskejä, joita ei toteutuessaan korvata potilasvahinkona. Potilaan on vaikea tietää, onko kyseessä hoitovirhe tai potilasvahinko, jos hän ei hoidosta huolimatta parane.

Jos potilas epäilee, että on tapahtunut potilasvahinko, hän voi tehdä vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukseen (PVK). PVK on puolueeton taho, joka käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. Sen tehtävä on selvittää potilaan puolesta, onko kyseessä potilasvakuutuslaissa tarkoitettu korvattava vahinko. PVK hankkii terveydenhuollosta potilasasiakirjat ja muut tiedot, joita asian ratkaisemiseksi tarvitaan. Näin asian hoitaminen ei kuormita mahdollisesti edelleen jatkuvaa hoitosuhdetta. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä työhönsä, kun vahinkoja ei käsitellä raskaissa oikeusprosesseissa.

Korvaukset laissa määriteltyjen perusteiden mukaan

Valtaosa potilasvahingoista on niin sanottuja hoitovahinkoja, jotka aiheutuvat esimerkiksi tutkimuksesta, hoidosta tai niiden tekemättä jättämisestä. Potilas on oikeutettu korvaukseen silloin, kun kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö henkilö olisi tilanteessa toiminut toisin, ja siten voinut välttää vahingon.

Potilasvahinkoina voidaan korvata myös mm. viallisesta tekonivelestä tai sydämen tahdistimesta sekä apteekista väärin toimitetuista lääkkeistä aiheutuneet vahingot. Korvauksen edellytys on aina se, että tapahtuma on aiheuttanut henkilövahingon. Jos kyse on korvattavasta vahingosta, PVK hoitaa myös korvauksen maksamisen.

Turvallisuus on riskinhallintaa

Terveydenhuolto on täynnä riskejä, joita ei parhaimmallakaan turvallisuustyöllä saada täysin poistettua. Potilasturvallisuus ei siis tarkoita sitä, että potilasvahinkoja ei sattuisi, vaan aktiivista toimintaa, jonka tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus.

Virheistä ja läheltä piti -tilanteista tulee oppia. PVK tuottaa potilasvahingoista tietoa potilasturvallisuustyön tueksi. Yksilöiden syyttämisen sijaan tulisi kehittää rakenteita ja toimintamalleja, joilla ehkäistään vahinkojen syntymistä tulevaisuudessa. Vaaratapahtumista puhumiseen pitäisi kannustaa, ja käsitellä tapahtumat järjestelmällisesti korjaavien toimenpiteiden mahdollistamiseksi. Vahingoista kertyvän tiedon avulla on mahdollista parantaa koko terveyden- ja sairaanhoidon järjestelmää.

Potilasvakuutus on pakollinen

Jokaisella terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittavalla on oltava vakuutus potilasvahinkojen varalta. Potilasvakuutus otetaan potilasvakuutusta harjoittavasta vakuutusyhtiöstä. Vakuutusyhtiö määrää vakuutusmaksun yhtiökohtaisten maksuperusteidensa mukaisesti, ja maksun suuruuteen vaikuttaa harjoitettavan toiminnan riskiluokitus.

Potilasvakuutus kattaa vain terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneet henkilövahingot. Terveyden- ja sairaanhoidon ulkopuolella olevat toimijat, kuten luontaishoitajat, voivat turvata toimintaansa esimerkiksi vastuuvakuutuksella.

 Share
MAINOS

User Feedback

Recommended Comments



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Attendo aloittaa muutosneuvottelut – jopa 145 ikäihmisten hoivakotien työntekijää voi menettää työnsä
      Attendo aloittaa muutosneuvottelut osassa Pirkanmaan ja Satakunnan ikäihmisten hoivakoteja. Neuvottelut koskevat noin 400 työntekijää ja jopa 145 työntekijää voi saada potkut.
      Yhtiön mukaan hidastunut ikäihmisten sijoittaminen hoivapalveluihin on johtanut tilanteeseen, jossa henkilöstön määrää on tarkistettava. Attendo pyrkii tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuksia siirtyä muihin lähialueen hoivakoteihin, mikäli vähennystarve toteutuu.
      Aiemmin yhtiö on ilmoittanut neuvotteluista myös Säkylässä ja Harjavallassa, joissa pohditaan kahden hoivakodin sulkemista asiakasmäärän vähyyden vuoksi.
      Lue lisää...
    • Eloisa uhkaa potkia 168 hoitajaa ulos – Tehy: "Kylmäveristä"
      Tehy pitää Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan ilmoitusta hoitajien irtisanomisesta järkyttävänä. Tehyn mukaan irtisanomiset uhkaavat paikallisten asukkaiden potilasturvallisuutta.
      Irtisanomisuhan alle joutuu yt-menettelyssä 168 Eloisan työntekijää, esimerkiksi lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Lisäksi eläkepoistumien ja tehtävien täyttämättä jättämisen kautta muutoksia tapahtuu 100 tehtävään. Tehtäviä aiotaan vähentää sekä ikääntyneiden palveluista että terveyspalveluista, Tehy kertoo tiedotteessaan.
      – Irtisanomiset, joiden kerrotaan kohdistuvan ennen kaikkea hoitajiin, ovat tyrmistyttäviä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Millariikka Rytkönen pitää vähennysten kohdistamista puhtaasti hoitajiin paitsi irvokkaana, myös kylmäverisenä. Samat hoitajat, jotka nostettiin sankareiksi korona-aikana ja jotka vaaransivat oman terveytensä hoitaakseen muita, työnnetään nyt pihalle taloudellisten säästöjen takia.
      Tehyn mukaan henkilöstö joutuu henkilökohtaisessa elämässään todella vaikeaan tilanteeseen työnantajan lyhytnäköisyyden päätöksen takia.
      – Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto yskii jo ennestään. Näillä toimenpiteillä hoitojonot vain kasvavat, sanoo Rytkönen.
      Tehy on samaa mieltä Eloisan johdon kanssa siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei ole oikeudenmukainen eikä toimiva.
      – Silti säästöjen kohdentaminen hoitotyötä tekeviin on pelottavaa. Herää kysymys, millainen vaikutus tällä suunnitelmalla toteutuessaan on perusoikeuksien toteutumiseen ja potilasturvallisuuteen, sanoo Rytkönen.
      – Mikäli työnantajan suunnitelma toteutetaan, Tehy tulee valvomaan jäsentensä etua ja selvittämään, onko prosessissa menetelty kaikilta osin oikein, Rytkönen kertoo.

      Lisätietoja YT-neuvotteluista: Eloisan yt-neuvotteluista mittavat vaikutukset palveluihin ja henkilöstöön
      Lue lisää...
    • Liikkuva sairaala vie päivystyksen lähelle – Pohjanmaan pohjoisosiin uutta tukea
      Päivystyksellistä tukea kotihoitoon ja asumisyksiköihin saa nyt myös Pohjanmaan hyvinvointialueen pohjoisissa osissa, kun liikkuva sairaala aloitti siellä toimintansa.
      Kokeneet sairaanhoitajat työskentelevät liikkuvassa sairaalassa joka päivä ainakin loppuvuoden ajan. Kokemusten perusteella tarkastellaan, millaisiin aikoihin on tarvetta viedä päivystyksen osaamista asumispalveluyksiköihin ja kotihoitoon.
      – Liikkuva sairaala on ammattilaistemme käytössä oleva tuki eli alueen asukkaat eivät itse voi soittaa sairaanhoitajaa apuun. Liikkuvan sairaalan koordinaattori tekee myös puhelimitse hoidon tarpeen arviointia ja aina ei välttämättä ole tarvetta lähteä kohteeseen, kertoo akuuttisairaalan päivystyksellisten palvelujen ylihoitaja Saija Seppelin tiedotteessa.
      Liikkuvan sairaalan toiminta alkoi kokeiluna viime syksynä ilta- ja yöaikaan Vaasa-Mustasaari alueella. Sittemmin toiminta laajeni myös Laihialle ja on nykyisellään tällä alueella ympärivuorokautista viikon jokaisena päivänä.
      – Pietarsaaressa liikkuvan sairaalan hoitajat sekä koordinoivat sairaanhoitajat tukevat paitsi kotihoitoa ja asumispalveluita, myös Malmin vuodeosastoja aivan kuten liikkuva sairaala Vaasassa tukee yleislääketieteen osastoja, kertoo projektipäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtaja Vesa Aro.
      Tästä on kyse:
      Kotihoidossa ja asumispalveluissa työskentelevät hoitajat voivat soittaa liikkuvan sairaalan kokeneelle sairaanhoitajalle. Puhelun perusteella sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ajaa tarvittaessa potilaan luokse antamaan päivystystason hoitoa. Tällöin ei välttämättä tarvita ambulanssia eikä potilaan tarvitse käydä yhteispäivystyksessä. Liikkuvan sairaalan sairaanhoitajalla on mahdollisuus esimerkiksi verikokeiden ottamiseen asiakkaan luona. Palvelu ei kuitenkaan korvaa ensihoitoa. Hätätilapotilaista kotihoito ja asumispalvelut jatkossakin soittavat suoraan hätänumeroon. Liikkuva sairaala voi antaa asiakkaille sellaista hoitoa, joka muuten vaatisi käynnin päivystyksessä. Tällaisia ovat esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito ja haavojen liimaus. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä, etäyhteyden avulla, joko asiakkaan oman vastaavan lääkärin tai yhteispäivystyksen lääkärin kanssa. Kotona annettavaa hoitoa voi jatkossa antaa kotisairaalan hoitaja. Liikkuva sairaala tukee erityisesti ikäihmisten kotona asumista, antaa päivystyksellistä hoidon tukea ammattilaisille, sekä osaltaan vähentää yhteispäivystyksen kuormitusta.
      Lue lisää...
    • Sairaanhoitaja kaiveli luvatta 170 helsinkiläisen tietoja Apotti-järjestelmästä
      Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan omavalvonnassa on havaittu vakava tietoturvaloukkaus. Psykiatriapalvelujen sairaanhoitaja on vuoden 2021 loppupuolella kirjautunut Apotti-järjestelmään ja tarkastellut noin 170 helsinkiläisen perustietoja ilman perusteltua syytä.
      Sairaanhoitaja näki asiakkaiden nimen, henkilötunnuksen, osoitteen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron. Asiasta on ilmoitettu asianosaisille, ja tietoturvaloukkaus on käsitelty Helsingin kaupungin tietoturvaprosessien mukaisesti. Työntekijä ei enää työskentele kaupungin palveluksessa.
      Kaupunki on tehnyt ilmoituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon ja tiedottanut asiasta myös asianosaisia.
       
      Lue lisää...
    • Tehy ryöpyttää hallitusta: ”Todellisuudentaju on kadonnut”
      Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...