Jump to content
MAINOS

  • Potilasvahinkoilmoitusten määrän nousu jatkui vuonna 2021 – potilasvahinkoja yleisimmin leikkaus- ja anestesiatoimenpiteissä

    Hoitajat.net

    By Hoitajat.net

     Share

    Vuonna 2021 Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) tehtiin 9 026 potilasvahinkoilmoitusta. Ilmoituksia tehtiin 6,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020, mutta edelleen 6,6 prosenttia vähemmän kuin ennen koronaepidemiaa vuonna 2019. Reilu neljännes korvauksenhakijoista sai myönteisen ratkaisun vähintään yhden hoitopaikan osalta.

    Potilasvahinkoilmoitusten määrä väheni vuonna 2020 koronaepidemian myötä 12 prosenttia, kun kiireetöntä hoitoa ajettiin alas ja potilaat peruivat käyntejään tai jättivät hakeutumatta hoitoon.  

    Loppuvuodesta 2020 vahinkoilmoitusten määrät lähtivät kuitenkin nousuun, ja ne jatkoivat edelleen nousuaan vuonna 2021. Ilmoituksia tehtiin 6,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020, mutta edelleen 6,6, prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 ennen pandemiaa. 

    – Potilasvahinkoilmoitusten määrä seuraa pitkälti terveydenhuollon hoitokontaktien ja toimenpiteiden määriä. Kun koronan aiheuttamia hoitojonoja alettiin purkaa, myös potilasvahinkoilmoitusten määrä nousi vuonna 2021 jälleen lähes koronaepidemiaa edeltäneelle tasolle, kertoo PVK:n johtaja Minna Plit-Turunen. On todennäköistä, että ilmoitusmäärien nouseva suuntaus jatkuu, kun hoitojonoja puretaan, Plit-Turunen jatkaa. 

    Reilu neljännes sai myönteisen korvauspäätöksen 

    Vuonna 2021 annettiin 8 702 ratkaisua vahingon korvattavuudesta 6 973 eri korvauksenhakijalle. Korvattavaksi arvioitiin 2 010 tapausta eli 23,1 prosenttia kaikista ratkaistuista tapauksista. Korvauksenhakijoista 26,6 % sai myönteisen korvauspäätöksen vähintään yhden hoitopaikan osalta.  

    – Potilasvahinkolainsäädäntö tuntee kahdeksan erillistä korvausperustetta. Korvattavista vahingoista ylivoimaisesti suurin osa korvataan ns. hoitovahinkoina, sanoo Plit-Turunen. Näissä korvausperusteena on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin ja olisi näin välttänyt vahingon, hän jatkaa. 

    Korvattavia potilasvahinkoja yleisimmin leikkaus- ja anestesiatoimenpiteissä 

    Korvattavat potilasvahingot liittyvät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin. Näiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin vuonna 2021 yhteensä 809, joista vajaa puolet (364) liittyi tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteisiin.  

    Erityyppisten kliinisten tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin yhteensä 601. Suurimman ja viime vuosina kasvaneen ryhmän tässä luokassa muodostavat diagnoosin ja hoidon viiveet, joissa potilasta ei ole tutkittu riittävästi tai lähetetty riittävän ajoissa tai kattaviin jatkotutkimuksiin. Korvausta voidaan maksaa, jos viive johtaa esimerkiksi sairauden vaikeutumiseen ja raskaampiin hoitoihin.  

    – Hoitovelan kasvaessa myös diagnoosin ja hoidon viiveet lisääntyvät, Plit-Turunen arvioi. Resurssipulasta johtuvista viiveistä aiheutuvia henkilövahinkoja ei kuitenkaan korvata potilasvakuutuksesta, mikäli hoidon kiireellisyys on oikein arvioitu, ja on ryhdytty asianmukaisiin toimenpiteisiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Siksi koronaepidemiasta johtuvia hoidon viiveitä ei pääsääntöisesti korvata potilasvakuutuksesta, hän toteaa. 

    Ansionmenetyskorvaus suurin yksittäinen korvauslaji 

    Potilasvakuutusjärjestelmästä aiheutuneet kustannukset olivat vuonna 2021 yhteensä 40,5 miljoonaa euroa. Kulut sisältävät korvaustoiminnan hoitokulut ja potilasvahinkolautakunnan kulut. Vahingonkorvauksia maksettiin yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. 

    Suurin yksittäinen korvauslaji (44 %) vuonna 2021 oli ansionmenetyskorvaus. Toiseksi suurimman osuuden muodostivat ns. aineettoman vahingon korvaukset eli tilapäisen ja pysyvän haitan korvaukset. 

     Share
    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Hoitaja otti kotihoidossa näytteitä samalla neulalla – kymmeniä ihmisiä voinut altistua
      Noin 50 turkulaista kotihoidon asiakasta on saattanut altistua veriteitse tarttuville taudeille, Varsinais-Suomen hyvinvointialue tiedottaa. Asia tuli ilmi kotihoidon omavalvonnassa Paltan kotihoitoalueella.
      Omavalvontakäynnillä kävi ilmi yhden työntekijän virheellinen tapa ottaa verensokerinäytteitä samalla neulalla. Alustavien arvioiden mukaan noin 50 Paltan kotihoidon asiakasta on saattanut altistua veriteitse tarttuville taudeille. Mahdollisia altistuneita kartoitetaan varmuuden vuoksi myös muilta kotihoitoalueilta.
      Toistaiseksi ei ole tiedossa, miksi lähihoitaja on toiminut virheellisesti, kertoo Helsingin Sanomat.
      – Suhtaudumme tilanteeseen erittäin vakavasti. Tulemme olemaan kaikkiin neulavirheelle altistuneisiin asiakkaisiin yhteydessä henkilökohtaisesti tämän viikon aikana. Tarkistamme verensokerinäytteen ottamiseen liittyvät ohjeistukset kaikilla Varhan kotihoitoalueilla välittömästi, tulosaluejohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen ikääntyneiden palveluista sanoo.
      Neulavirheelle altistuneille asiakkaille tullaan tarjoamaan mahdollisuus verinäytteille ja seuranta jatkuu noin puolen vuoden ajan.
      – Verensokerimittaus tehdään sormenpäästä ja tällaisessa toimenpiteessä riski veriteitse tarttuville taudeille on pieni. Toteutamme seurannan kansallisten ohjeiden mukaisesti ja varmistamme, että neulavirheelle altistuneet asiakkaat saavat tiedon tapahtuneesta ja mahdollisuuden verikokeisiin hyvin pikaisesti, hallintoylilääkäri Jutta Peltoniemi korostaa.
      Kaikki Paltan kotihoidossa neulavirheelle altistuneet asiakkaat saavat tarkat ohjeet kotihoidosta ja lisäksi hyvinvointialue tarjoaa heille mahdollisuuden keskustella asiasta tartuntatautien valvonnan ammattilaisten kanssa. Tapahtunut neulavirhe tullaan käymään kotihoidossa perusteellisesti läpi samalla varmistaen, että työntekijöiden ohjeet ja perehdytys ovat koko Varhan alueella yhtenäiset.
      Lue lisää...
    • Teknologia parantaa käytännön sairaanhoitajakoulutusta - leikkaussali tutuksi simulaation avulla
      Turun ammattikorkeakoulu on kehittänyt kansainvälisessä 360ViSi-hankkeessa virtuaalisen harjoituksen, jonka avulla sairaanhoitajaopiskelijat voivat perehtyä leikkausosaston työskentelyyn. Simulaatio-opetus tuo vaihtoehtoisen tavan tutustua heräämöön hoitoympäristönä ja lisää samalla harjoittelumahdollisuuksia.
      Uuden oppimissovelluksen avulla opiskelijat voivat harjoitella itsenäisesti ajasta tai paikasta riippumatta. Opettajalle se mahdollistaa oppijoiden työskentelyn ja oppimisen edistymisen seuraamisen. Sovellus toimii myös tarvittaessa apuna uuden työntekijän perehdytyksessä sairaalan leikkausosastolle.
      – Harjoittelupaikkoja on niukasti, eivätkä kaikki sairaanhoitajaopiskelijat pääse harjoittelujaksoille leikkausosastoille ja heräämöön. Heidän kuitenkin tulisi osata keskeisimmät asiat potilaan heräämössä olon aikaisesta tarkkailusta ja hoidosta, kertoo yliopettaja, sairaanhoitajakoulutuksen koulutusvastaava Tiina Nurmela Turun ammattikorkeakoulusta.
      360-tekniikkaa hyödyntävässä simulaatiossa yhdistetään avoimen videotuotannon keinoja ja VR-teknologian oppimiselementtejä.
      – Opiskelijat innostuvat oppimaan, kun ympäristöön lisätään pelillisyyttä. Harjoitus on toistettavissa, jos haluaa kerrata tietämystään ja osaamistaan. Simulaatio jäljittelee hoitotyön realistista ympäristöä, Nurmela esittelee.
      Kehitystyössä on ollut mukana Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajia ja virtuaalitekniikan osaajia. Hoitotyön osalta hanke kuuluu Terveydenhuollon kehittäminen hybridimaailmassa -tutkimusryhmään, teknisestä toteutuksesta on vastannut Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmä.
      Käytännössä tekniikan asiantuntijat suunnittelivat helppokäyttöisen 360-videoille sopivan editorin, jonka avulla on mahdollista laatia opetusmateriaalia sairaanhoitajien koulutukseen.
      – Opettajat pystyvät itse rakentamaan simulaatioharjoituksen ja muokkaamaan siinä olevia kysymyksiä ja polkuja siten, että harjoituksesta on mahdollisimman paljon hyötyä opiskelijalle. Harjoitukseen voi syöttää erilaisia lopputuloksia ja kysymyksiä, joita voi olla enemmän tai vähemmän riippuen siitä, minkä tasoinen opiskelija suorittaa simulaatiota, sanoo teknistä ratkaisua kehittänyt lehtori Juha Saarinen.
      – Vastaavaa editoria voi hyödyntää monessa muussakin asiassa kuin opetuksessa. Se voisi soveltua vaikkapa museon esittelykierroksen toteuttamiseen. Editorin kehitys on vielä kesken, mutta sen lähdekoodi on avoimesti saatavilla Git Hubissa.
      Lue lisää...
    • VALVIRA: Sairaanhoitajien laillistusten määrä edelleen laskussa
      Sairaanhoitajien laillistusten määrä jatkoi laskuaan, kertoo Valvira. Vuonna 2022 sairaanhoitajille myönnettiin laillistuksia 842 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laskua näkyy myös muissa hoitoalan laillistusmäärissä. Poikkeuksen muodostavat terveydenhoitajat, joita laillistettiin yli 70 edellisvuotta enemmän.
      Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä suurin ryhmä on lähihoitajat. Lähihoitajien ammattioikeuksien rekisteröintejä sosiaalihuoltoon oli runsaat 360 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereihin lähihoitajaksi rekisteröityjä henkilöitä oli sen sijaan 169 enemmän vuonna 2022 enemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 7031 ammattihenkilöä. Lähihoitajat voivat rekisteröityä sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon ammattihenkilöksi.
      Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kokonaislukumäärä vuoden 2022 lopussa oli 539 482. Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä oli 237 847. Yhdellä henkilöllä voi olla useita ammattioikeuksia. Luvut eivät kerro työssä olevien henkilöiden määrää.

      Lue lisää...
    • Tehy ja SuPer: Hoitajille lähes tuplasti kovemmat korotukset kuin vientialoille
      Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos ns. perälaudasta. Nyt sovitun perälaudan ja viime syksynä hyväksytyn palkkaratkaisun myötä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vuosien 2022–2027 aikana vähintään 20,9 prosenttia. Korotukset ovat historialliset, sanovat Tehy ja SuPer tiedotteessaan.
      Tehyn ja SuPerin tänään hyväksymän neuvottelutuloksen johdosta SOTE-sopimuksen palkkoja korotetaan vuonna 2023 yhteensä 6,7 % (sisältäen kertapalkkion 467 euroa) ja vuonna 2024 yhteensä 6,5 %, eli yhteensä 13,2 %. KVTES:n osalta korotukset ovat vuonna 2023 yhteensä 5,2 % (sisältäen kertapalkkion 467 euroa) ja vuonna 2024 yhteensä 4 %.
      – Tämä tarkoittaa, että sote-alan palkat nousevat lähes tuplasti enemmän kuin vientialoilla. Nyt on avattu latu sille, että alan työntekijöiden palkkakuoppa pienenee ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tämän puolesta Tehy ja SuPer taistelivat yhdessä viime vuonna periksi antamatta, painottaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on myös hyvin iloinen tuoreen sopimuksen vaikutuksista.
      – Ratkaisun ansiosta naisvaltaisten alojen palkkaero pienenee miesvaltaisiin aloihin verrattuna. Kyse on konkreettisesta toimesta – siitä, että naisvaltaisella alalla saadaan parempaa palkkaa. Tätähän myös päättäjät ovat juhlapuheissaan toivoneet. Tästä työtä on hyvä jatkaa.
      Sekä Rytkönen että Paavola kiittävät jäseniään, jotka olivat aktiivisesti mukana työtaistelussa.
      – Hoitajien palkoista ja hoitajapulasta tuli meitä kaikkia – niin hoitajia kuin kansalaisia – yhdistävä asia. Korotukset ovat historiallisen suuret, Rytkönen sanoo.
      SOTE-sopimuksessa tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vähintään 20,9 prosenttia *) vuosina 2022-2027. Lisätietoa korotuksista.
      KVTES-sopimuksessa tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vähintään 14,1 prosenttia *) vuosina 2022-2027. Lisätietoa korotuksista.
      *) Luku on laskettu ns. Korkoa korolle vuosittain -menetelmällä.
      Lue lisää...
    • Selvitys: Sää on riskitekijä varhaiskasvatuksessa – "Vaatehankinnat syövät kohtuuttoman paljon jo muutenkin pienestä palkasta"
      Riskien ja vaarojen arviointi on kasvatusalojen työpaikoilla puutteellista, ja sääolosuhteet ovat selkeä riskitekijä. Näin kertoo SuPerin tuore selvitys. 
      Työn vaarojen ja haittojen tunnistamisella ja arvioinnilla saadaan kokonaiskuva työpaikan työturvallisuuden ja työterveyden tilasta ja kehittämistarpeista. Vaarojen selvittämisen velvoite perustuu työturvallisuuslakiin ja koskee kaikkia työnantajia toimialasta riippumatta.
      SuPerin kyselyssä tuli esille puutteellinen vaarojen ja riskien arviointi. Vastaajista 44 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty vaarojen ja riskien arviointi. Lähes puolet eli 48 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa, onko riskien arviointia tehty.
      Työvaatehankinnat syövät pienestä palkasta
      SuPer kysyi jäseniltään, miten vaihtuvissa sääolosuhteissa tehtävä työ tuli huomioiduksi, mikäli työpaikalla on tehty riskien arviointi. Vastaajista 43 prosentin mukaan sääolosuhteita ei pidetty riskitekijänä. Mikäli muuttuvia sääolosuhteita pidettiin riskitekijänä, 97 prosentin mukaan se ei vaikuttanut mitenkään työnantajan suhtautumiseen työvaatehankintoihin.
      Kyselyyn vastanneista noin 60 prosenttia ilmoitti sääolosuhteiden vaikuttaneen siten, että he olivat vilustuneet työskennellessään ulkona lasten kanssa. Se oli aiheuttanut sairauspoissaoloja lähes 60 prosentille vastaajista. Lisäksi erilaisissa sääolosuhteissa työskentely oli aiheuttanut lisäkuormittumista runsaasti. Vastaajista 75 prosenttia ilmoitti työskentelyn aiheuttaneen stressiä pukeutumiseen liittyen.
      Myös SuPerin aiemmissa kyselyissä on tullut esille, että vaatehankinnat syövät kohtuuttoman paljon jo muutenkin pienestä palkasta. Tämä asia heikentää alan pito- ja voimaa. Kysymykseen, olisitko tehnyt samanlaisia vaatehankintoja, mikäli et työskentelisi varhaiskasvatuksessa tai kouluissa, vastasi 87 prosenttia kieltävästi.
      – Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien ja koulujen koulunkäynninohjaajien työturvallisuudesta ja työvaatetarpeista sekä yleisestä kuormittumisesta pitää työnantajien huolehtia nykyistä paremmin, SuPerin puheenjohtaja Paavola sanoo. – Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Erityisesti vaihtelevat sääolosuhteet pitää ottaa huomioon. Näin tekemällä voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
      – Kasvatusalat tarvitsevat kipeästi työntekijöitä. Työntekijöiden kuunteleminen vaateraha-asiassa ja työturvallisuuden huomioiminen myös tästä näkökulmasta on yksi tekijä, jolla työntekijöiden arvostusta voidaan osoittaa. Se on mahdollisuus saada nopeasti hupeneva työvoima pysymään varhaiskasvatuksessa lastenhoitajan tehtävissä ja kouluissa koulunkäynninohjaajan tehtävissä, Paavola muistuttaa.
      SuPerin kysely toteutettiin helmikuussa 2023. Kyselyyn vastasi 1 508 varhaiskasvatuksessa ja kouluissa työskentelevää jäsentä. Enemmistö vastaajista (86 %) työskentelee päiväkodissa.
      Vaaterahaselvitys_2023.pdf
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...