Jump to content
MAINOS

PHSOTEY:n laatu- ja kehittämispalkinto yhden ensihoitajan ensihoitoyksikölle


Hoitajat.net
 Jaa

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän vuosittaisen laatu- ja kehittämispalkinnon saa tällä kertaa ensihoitokeskuksen kehittämä niin kutsuttu ensivastetoiminta, jossa yhden ensihoitajan miehittämä ensihoitoyksikkö auttaa potilaita eri puolilla Päijät-Hämettä farmarimallisella hälytysajoneuvolla liikkuen. 

Päijät-Hämeen ensihoito- ja päivystyskeskus hyödyntää jokaisen osaavan hoitohenkilön mahdollisimman hyvin potilaiden auttamiseksi. Laatu- ja kehittämispalkinnot pokanneessa mallissa yksi kokenut vaativan hoitotason ensihoitaja voi tarvittaessa hoitaa potilastehtäviä farmarimallisella hälytysajoneuvolla koko Päijät-Hämeen alueella. 

Niin kutsuttu nopean vasteen ensihoitoyksikkö on yksi keino palvella alueen asukkaita mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla säästöpaineiden keskellä. Yhden hengen yksikkö voi vaikkapa auttaa potilasta, joka tarvitsee tehostettua kotisairaanhoitoa.

 Monipuoliset hoitotarvikkeet aina mukana

Jos joku ensihoidon vahvuudesta puuttuu äkillisen sairastapauksen vuoksi, voi kenttäjohtaja lähettää ”parittoman” ensihoitajan sille alueelle, jossa eniten juuri tuolloin on tarvetta potilaiden auttamiseksi. Yhden ensihoitajan hälytysajoneuvo on varsin hyvin varustettu monipuolisilla hoitotarvikkeilla ja -välineillä. Jo matkalla kohteeseen yksikön työntekijä tekee yhteistyötä päivystävän kenttäjohtajan kanssa toimintaan vaikuttavien päätösten osalta.

- Perillä potilaan luona hän voi tehdä esimerkiksi terveydentilan arvioinnin ja ratkaista, tarvitaanko kipulääkitystä tai toinen yksikkö potilaan kuljetusta varten, kertoo kenttäjohtaja Markku Haiko.

Ensihoitaja voi myös aloittaa elvytyksen, jos hän saapuu muuta hoitohenkilöstöä aiemmin tapahtumapaikalle.

Reilu puoli vuotta nyt takana

- Kustannustehokkuuteen tähtäävä toiminta käynnistyi meillä maaliskuussa. Henkilöstö on ottanut uuden asian innolla omakseen, Haiko jatkaa.

Yksiköllä on tehty yhtymän ensihoidon tilannekeskuksen ja hätäkeskuksen välittämiä ensihoitotehtäviä. Tilannekeskuksen välittämiä tehtäviä ovat olleet esimerkiksi suonensisäisen antibiootin antaminen potilaan kotona. Hätäkeskuksen välittämiä tehtäviä ovat olleet muun muassa nenäverenvuoto-, aivohalvaus- ja yleistilanlaskutehtävät. Lisäksi päivystysvuorossa olevat kenttäjohtajat ovat osoittaneet yksikölle niin sanottuja valmiussiirtotehtäviä.

- Niillä on voitu paikata tyhjiötilanteita, joissa vapaana oleva ensihoitoyksikkö on sijainnut hieman kauempana, kertoo Haiko.

Kuva: Phsotey, Petteri Paju

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Miten on turvallisuuden laita, kun illan hämärässä potilas huomaakin hoitajan olevan yksin... kuhan hoitajasta ei vain tulisi hoidettava!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Miten on turvallisuuden laita, kun illan hämärässä potilas huomaakin hoitajan olevan yksin... kuhan hoitajasta ei vain tulisi hoidettava!

Tuolla logiikalla ei vois kotihoito toimia lainkaan eikä me voitais mennä kahdestaan kohteeseen missä miesylivoima.

Yhden miehen "äksäys-yksikkö" on hyvä idea. Sitähän pyöriteltiin jo 90-luvulla ajatuksissa, hyvä että joku on sen nyt toteuttanut. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

idea on hyvä, mutta miten on..... jos tuo toimii hyvin, jolloin yksi ensihoitaja voi tehdä potilaan tilanarvion ja tarvittaessa kutsuu toisen yksikön kuljettamaan niin missä vaiheessa voidaan pienentää ns. kuljettavien yksiköiden määrää, koska ei tarvita kuin ambulanssi, joka kuljettaa jo tutkitun ja hoidon saavan potilaan... eikö tällöin voida tiputtaa hoitotason yksiköitä pois, koska kuljettamiseen riittää perustason yksikkö. Tämä tulee sairaanhoitopiirille halvemmaksi, koska palkkakustannukset pienenevät... taloudellista ajattelua. mutta lisääkö tuo ensihoitajien motivaatiota työntekemiseen ja kouluttautumiseen, kun jatkossa ei tarvita kuin kuljetus.. jos potilas sattuu tarvitsemaan hoitoa, niin tämä yhden miehen yksikkö hoitaa tämän lääkepuolen,.,,,,

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

8.1.2016 klo 02.50, Japi kirjoitti:

idea on hyvä, mutta miten on..... jos tuo toimii hyvin, jolloin yksi ensihoitaja voi tehdä potilaan tilanarvion ja tarvittaessa kutsuu toisen yksikön kuljettamaan niin missä vaiheessa voidaan pienentää ns. kuljettavien yksiköiden määrää, koska ei tarvita kuin ambulanssi, joka kuljettaa jo tutkitun ja hoidon saavan potilaan... eikö tällöin voida tiputtaa hoitotason yksiköitä pois, koska kuljettamiseen riittää perustason yksikkö. Tämä tulee sairaanhoitopiirille halvemmaksi, koska palkkakustannukset pienenevät... taloudellista ajattelua. mutta lisääkö tuo ensihoitajien motivaatiota työntekemiseen ja kouluttautumiseen, kun jatkossa ei tarvita kuin kuljetus.. jos potilas sattuu tarvitsemaan hoitoa, niin tämä yhden miehen yksikkö hoitaa tämän lääkepuolen,.,,,,

Palokunnan hommissa ehkä ei lisäisi, mutta onneksi siitä toiminta- ja asennekulttuurista ollaan pääsemässä eroon.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Palokunnan hommissa ehkä ei nostaisi, mutta onneksi siitä toiminta- ja asennekulttuurista päästään hyvää vauhtia eroon.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...