Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Eduskunnan oikeusasiamiehen Valviralle välittämän tiedon mukaan osa DNR-päätöksiä tekevistä hoitoyksiköistä olettaa, että DNR-päätös olisi laajempi kannanotto hoidon aktiivisuuteen kuin vain elvytyksestä pidättäytymiseen. Valvira muistuttaa, että DNR-päätös on lääkärin tekemä lääketieteellinen päätös pidättäytyä potilaan sydämen sähköisestä tahdistuksesta ja paineluelvytyksestä sydämen pysähtyessä. Päätöksen ei tule vaikuttaa potilaan muuhun hoitoon, vaan sitä jatketaan, kuten aikaisemminkin.
    Valvira korostaa, että DNR-päätös ei ole hoitosuunnitelma. Pitkäaikaishoidossa (ml. kotihoidossa) oleville potilaille on siten laadittava hoitosuunnitelma, vaikka potilaalle olisi tehty DNR-päätös. DNR-päätöstä tehtäessä lääkärin on keskusteltava aina ensisijaisesti potilaan kanssa. Omaisten kanssa DNR-päätöksestä keskustellaan potilaan salliessa tai tilanteen niin vaatiessa. Tiedot DNR-päätöksen lääketieteellisistä perusteluista sekä potilaan ja mahdollisten omaisten kanssa käydyistä keskusteluista on kirjattava asianmukaisesti potilasasiakirjoihin.
    Valviran mukaan hoitosuunnitelmien laatimisessa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja hoivayksiköissä on ollut puutteita. Lisäksi eteen on tullut tilanteita, joissa hoitosuunnitelma on laadittu, mutta sitä ei ole kiiretilanteessa löydetty. Valvovien viranomaisten käsityksen mukaan joissakin yksiköissä henkilöstön koulutus, osaaminen ja henkilöstömitoitus ovat olleet riittämättömiä suhteessa hoidettavien määrään ja/tai toimintakykyyn, mikä lisännee tarvetta kutsua ambulanssi paikalle, vaikka tosiasiallista tarvetta sille ei olisikaan.  
    Lisätietoja: Hoitosuunnitelmat ja DNR-päätös pitkäaikaishoidossa sekä ensihoito 

    Hoitajat.net
    Hepatiitti B -infektiolle työharjoittelussa altistuvat opiskelijat halutaan suojata tartunnalta tarjoamalla heille ilmainen rokotus, kertoo Sosiaali- ja terveysministeriö. Hepatiitti B on viruksen aiheuttama vakava, pitkäkestoinen maksatulehdus, joka tarttuu verikontaktissa. Terveydenhuollossa yleisin tartuntatapa on neulanpistoon liittyvä tapaturma. 
    Rokotuksiin ovat oikeutettuja terveydenhoitoalan ja välinehuollon opiskelijat sekä vanginvartija- ja poliisiopiskelijat. Asiaa koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asetus tulee voimaan 1. elokuuta 2015.
    Opiskelijoiden tehokas suojaaminen työharjoittelun aikaiselta hepatiitti B -infektiolta edellyttää, että rokotus annetaan ennen työharjoittelun alkua. Rokote annetaan kolmena annoksena kuuden kuukauden kuluessa opiskeluterveydenhuollossa. Hepatiitti B -rokote on tehokas, sillä noin 90 prosenttia kolmen rokotusannoksen saaneista saa elinikäisen suojan.
    Asetuksen mukaan rokotuksiin ovat oikeutettuja sekä opintonsa aloittavat että parhaillaan opiskelevat, joilla ei vielä ole rokotussuojaa. Arvioiden mukaan rokotusta tarvitsisi vuosittain kaikkiaan noin 20 000 opiskelijaa. Osana kansallista rokotusohjelmaa opiskelijoiden hepatiitti B-rokotteet voidaan hankkia erittäin kustannustehokkaasti.
    Hepatiitti B -rokote
    Hepatiitti B

    Hoitajat.net
    Tehy selvittää vuosittain pääluottamusmiehille lähetetyn kyselyn avulla​ kesäajan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa ja henkilöstöjärjestelyjä. Tämän vuoden selvityksestä käy ilmi, että rekrytointikiellot ja sijaisuuksissa säästäminen vaikuttavat henkilöstön jaksamiseen.
    Pääluottamusmiesten mukaan suurin osa organisaatioista supistaa toimintaansa kesäaikana. Niiden laajuus on samaa tasoa kuin parina aiempana vuonna. Suurin syy sulkuihin ja toiminnan supistamiseen kesäaikana oli vakiintunut tapa ja vuosilomat. Myös säästösyyt ja palveluiden vähäisempi kysyntä aiheuttavat toiminnan supistamista.
    Toiminnan supistukset kohdistuvat erikoissairaanhoidossa erityisesti kirurgian, psykiatrian, sisätautien ja korva-, nenä- ja kurkku- sekä lastentauteihin. Perusterveydenhuollossa eniten sulkuja ja toiminnan supistamista tehdään vastaanottotoiminnassa, neuvolatoiminnassa sekä fysioterapiassa ja hammashoidossa. Varsinkin heinäkuun aikana suljetaan toimintoja päivähoidossa. Päivystys toimii kesällä useimmiten normaalisti, mutta joillakin paikkakunnilla sitä saatetaan keskittää.
    - Valtaosa vastaajista ilmoitti, että työpaikka ei lomauta henkilöstöä tulevana kesänä. Tämä on tietysti positiivista, sanoo selvityksen laatinut Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.
    Sijaisten saatavuudessa on ongelmia tulevana kesäaikana niin kuin aiempina kesinäkin. Noin puolet vastanneista pääluottamusmiehistä ilmoitti, että sijaisten saatavuudessa on ongelmia. Eniten on ollut pulaa sairaanhoitajista, lähi- ja perushoitajista ja lääkäreistä. Yleisin syy sijaispulaan on puute koulutetuista sijaisista.
    - Tänä vuonna vastauksissa näkyvät myös taloudelliset säästöpaineet, sillä 31 % vastanneista pääluottamusmiehistä ilmoitti rekrytointikieltojen haittaavan sijaisten palkkaamista. Myös organisaatioiden vetovoimaisuuden puute on eräs merkittävä tekijä siihen, ettei sijaisia saada, Flinkman sanoo.
    Flinkman pelkääkin, että rekrytointikiellot ja sijaisuuksissa säästäminen aiheuttavat henkilöstön väsymistä. Tämä taas voi vaikuttaa sairauslomien määrään ja työtyytyväisyyteen.
    Lisätietoja: Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 (Slideshare)
    Lähde ja video: Tehy ry


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...