Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!
Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Tärykalvon liikkuvuutta mittaava tympanometri on lääkärille tarpeellinen apuväline välikorvatulehduksen diagnostiikassa. Lääketieteen lisensiaatti Miia Laine osoitti väitöskirjatutkimuksessaan koulutettujen hoitajien pystyvän luotettavasti toteamaan tympanometrilla, ettei oireettoman lapsen välikorvassa ollut eritettä. On mahdollista, että hoitajat voivat tulevaisuudessa tehdä välikorvatulehduksen jälkitarkastuksia. Tätä ennen tarvitaan kuitenkin vielä laajempia tutkimuksia perusterveydenhuollon toimipisteissä. Laine teki väitöstutkimuksensa Turun yliopiston lastentautiopin oppiaineessa.
Suomessa todetaan vuosittain noin 500 000 välikorvatulehdusta. Äkillisen välikorvatulehduksen oikea diagnoosi on tärkeä turhien antibioottihoitojen välttämiseksi. Äkillinen välikorvatulehdus diagnosoidaan perusterveydenhuollossa korvalampulla eli pneumaattisella otoskoopilla. Pelkkä tärykalvon punoitus ei vielä merkitse äkillistä välikorvatulehdusta, vaan välikorvassa tulee olla myös tulehdusnestettä. Välikorvatulehduksen diagnoosi on lääkärille haastava tehtävä. Lapset ovat useimmiten alle 3-vuotiaita, ylähengitystieoireisia, ja vaikku saattaa estää näkyvyyden tärykalvolle. Pienestä lapsesta tulee myös pitää huolellisesti kiinni korvatutkimuksen aikana.
Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Pikkunorsu-tutkimushankkeessa tutkittiin perusterveydenhuollossa sijainneella tutkimusklinikalla 6 kuukautta täyttäneitä mutta alle 3 vuoden ikäisiä lapsia. Väitöskirjatutkimuksessa suoritettiin yli 4000 tympanometri- ja reflektometritutkimusta. Tympanometri mittaa tärykalvon liikettä nopealla paineaallolla ja akustinen reflektometri ääniaaltojen avulla. Tutkimuksen mukaan näillä laitteilla ei kuitenkaan pystytty erottamaan äkillistä välikorvatulehdusta sellaisesta välikorvasta, jossa oli eritettä mutta ei tulehdusta. Äkillisen välikorvatulehduksen tunnistamisessa täytyy siksi edelleen käyttää pneumaattista otoskooppia.
Hoitajat saivat tympanometrilla oireettoman lapsen välikorvaeritteen luotettavasti poissulkevia testituloksia
Väitöskirjatutkimuksessa kolme hoitajaa koulutettiin suorittamaan tympanometri- ja reflektometritutkimuksia. Jos lapsella epäiltiin äkillistä välikorvatulehdusta, hoitajien suorittama tulehduksen poissulkeva testitulos molemmista korvista onnistui vain harvoin. Sen sijaan oireettomilla lapsilla hoitajien saamat tulokset sulkivat luotettavasti pois välikorvaeritteen 41 prosentissa käynneistä. Tulosten perusteella hoitajien lapsille suorittamat välikorvatulehduksen jälkitarkastukset saattaisivat olla hyödyllisiä niissä terveydenhuollon toimipisteissä, joissa on riittävästi jälkitarkastuskäyntejä taitojen ylläpitämiseksi. Tätä ennen tulee kuitenkin tutkia menetelmän käyttöä laajemmin perusterveydenhuollossa sekä sitä, kuinka suuressa osassa jälkitarkastuskäynneistä hoitajan suorittama tutkimus onnistuu. Lisäksi lääkärin tulisi olla saatavilla niitä lapsia varten, joille hoitaja ei onnistu suorittamaan jälkitarkastusta tympanometrilla.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/109214
Sairaanhoitajat palautuvat vuorotyöstä paremmin, kun nopeita siirtymiä työvuorojen välillä vähennetään, osoitti juuri julkaistu tutkimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten pitempien lepo- ja palautumisaikojen turvaaminen työvuorojen välille vaikutti palautumisesta kertovaan sykevälivaihteluun.
Vuorotyön tekeminen voi lisätä monien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Riskiin vaikuttaa osaltaan riittämätön työstä palautuminen, joka häiritsee muun muassa sydäntä ja verenpainetta säätelevän tahdosta riippumattoman hermoston normaalia toimintaa. Levolle ja palautumiselle jää liian vähän aikaa erityisesti taaksepäin kiertävässä vuorotyöjärjestelmässä, jossa siirrytään iltavuorosta aamuvuoroon alle 11 tunnin levon jälkeen.
Tutkimukseen osallistui 39 vuorotyötä tekevää sairaanhoitajanaista, joiden keski-ikä oli 45 vuotta. Tutkimuksen alussa heidän työvuorojaan muutettiin ergonomisemmiksi siten, että nopeita alle 11 tunnin siirtymiä työvuorojen välillä oli puolet harvemmin kuin ennen. Hoitajien työstä palautumista selvitettiin ennen työvuorojen muutosta ja vuoden kuluttua muutoksesta kyselyllä ja rekisteröimällä tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston toimintaa kuvaavaa sykevälivaihtelua. Mittaukset toteutettiin työssä, vapaa-aikana ja yöunen aikana.
Tulosten perusteella työvuorojen muuttaminen ergonomisemmiksi paransi hoitajien palautumista työstään. Palautumisesta kertoo erityisesti hoitajien autonomisen hermoston suurempi parasympaattinen ja pienempi sympaattinen aktiivisuus ensimmäisten unenaikaisten tuntien aikana. Nämä positiiviset unenaikaiset muutokset heijastavat elimistön toimintojen palautumista stressistä lepotilaan. Unenaikaista sykevälivaihtelua ei ole aikaisemmin juuri tutkittu vuorotyöstä palautumista koskevissa tutkimuksissa, vaikka se on keskeinen palautumisen mittari.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että sairaanhoitajien jaksamisen, työkyvyn ja terveyden edistämiseksi hoitotyössä kannattaa suosia eteenpäin kiertävää vuorotyöjärjestelmää, jossa vuoroa seuraa aina myöhemmin alkava vuoro, kuten aamuvuoroa iltavuoro. Vuorojen väliin jää näin riittävästi aikaa levolle ja palautumiselle.
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Helsingin kaupungin yhteistyönä.
Tutkimusartikkeli:
Susanna Järvelin-Pasanen, Tarja Hakola, Harri Lindholm, Veikko Louhevaara, Marja Paukkonen, Sampsa Puttonen, Annina Ropponen, Mika Tarvainen, Tiina Pohjonen. Effects of a reduction in the number of short intervals between work shifts on heart rate variability: A prospective field study of female nurses. Clinical Nursing Studies 2015, Vol.3, No. 3. http://dx.doi.org/10.5430/cns.v3n3p118
Digian kehittämä 112 Suomi -sovellus mahdollistaa soittajan sijaintitiedon välittymisen automaattisesti hätäkeskuspäivystäjälle. Yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa tehty sovellus on ladattavissa ilmaiseksi Android- ja iPhone -puhelimille, ja se ilmestyy myös Windows-puhelimille lähiaikoina. Hätäkeskuslaitos suosittelee sovelluksen lataamista.
– Hätäkeskuslaitos haluaa olla aktiivisesti kehityksessä mukana. Tänä päivänä meiltä odotetaan, että pystymme yhä paremmin hyödyntämään hätätilanteissa tekniikkaa, jota ihmisillä on nykypäivänä mukanaan, kuten alati laajemmilla ominaisuuksilla varustettuja mobiililaitteita, hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen toteaa.
112-sovellus on integroitu Hätäkeskuslaitoksen järjestelmiin, mikä mahdollistaa sijaintitiedon välittämisen hätäkeskuspäivystäjälle automaattisesti. Sovellus perustuu satelliittipaikannukseen, joka on huomattavasti aiempia hätäpaikannusmekanismeja tarkempi. Satelliittipaikannuksen avulla soittaja voidaan paikantaa jopa kymmenien metrien tarkkuudella, jolloin lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön valinta tehostuu. Hälytetyille yksiköille kyetään antamaan tapahtumapaikan tarkempi sijaintieto, jolloin apu saadaan kohteeseen nopeammin. Myös puhelujen käsittely nopeutuu.
Sovelluksessa on käytössä sama koordinaattimuoto kuin Hätäkeskuslaitoksen järjestelmissä. Kun käytettävissä ei ole datayhteyttä ja sijaintitieto ei välity automaattisesti, koordinaattinsa voi tarkistaa sovelluksesta ja kertoa hätäkeskuspäivystäjälle suullisesti.
Ilmainen sovellus on tehty mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi, ja sen toivotaan yleistyvän mahdollisimman laajaan käyttöön. Siihen kannattaa tutustua etukäteen ja ohjata varsinkin lapsia ja vanhuksia sen käytössä.
– Kehotan kaikkia asettamaan kuvakkeen puhelimen aloitusnäyttöön niin, että sovellus on hätätilanteessa nopeasti käytettävissä, Nieminen opastaa.
112 Suomi -sovellus tarjoaa hätänumeron ohella lisäominaisuutena myös muita päivystysnumeroita, kuten esimerkiksi Myrkytystietokeskuksen ja meripelastuksen numerot.
Sovelluksen latauslinkit ja lisätietoja: www.digia.com/112suomi
Uuden lääkärin työhön perehdyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällä videolla käydään läpi perehdytysjakson keskeisimmät asiat.
Kansainvälistä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista kampanjapäivää vietetään tänä vuonna Suomessa kymmenettä kertaa. Kampanjan päätapahtumana järjestetään juhlaseminaari 15.6 klo 12–16 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä. Seminaarin teemana on kuinka ammattilaisena toimin, jos epäilen ikääntyneen kokeneen kaltoinkohtelua.
– Tutkimusten mukaan joka neljäs yli 60-vuotias nainen joutuu vuosittain lähisuhteissaan kaltoinkohdelluksi. Kaltoinkohtelija on useimmiten oma puoliso tai aikuinen lapsi. Taloudellinen hyväksikäyttö on tällä hetkellä kasvava rikostrendi, sanoo toiminnanjohtaja Leena Serpola-Kaivo-oja Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry:stä.
Kätketyt äänet kampanjapäivää toteutetaan Suomessa yhteistyössä useiden eri organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa. Yhteistä organisaatioille on se, että he haluavat olla edistämässä ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista työtä ja turvallista vanhuutta. Kansainvälisesti kampanjapäivä on YK:n virallistama.
– Valitettavasti ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta on edelleen vaiettu aihe. Juhlaseminaari on suunnattu kaikille niille ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään ikääntyneitä ihmisiä kotihoitoa, hätäkeskustoimintaa ja poliisia myöten. Miten tunnistaa kaltoinkohtelu, keille siitä tulee ilmoittaa ja miten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä on huomioitu tuki- ja jatkotoimet kaltoin kohdellulle henkilölle. Ns. vanhuspalvelulaki ja uusi sosiaalihuoltolaki nostavat esiin ilmoittamisvelvollisuutta, miten näitä pykäliä toteutetaan ja tulisi toteuttaa ja miten tilanteisiin vastataan, Serpola-Kaivo-oja pohtii.
Lisätietoa nettisivuilta www.katketytaanet.fi.
Kätketyt äänet -kampanjan valtakunnallisessa työryhmässä mukana ovat Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kirkkohallitus, Naisten linja, Poliisiammattikorkeakoulu, Raiskaus- ja kriisikeskus Tukinainen, Suomen Geronomiliitto ry, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Svenska pensionärsförbundet r.f, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Vanhustyön keskusliitto ry ja Valvira.
Ensihoidon koulutusvastaavat ovat järjestäytyneet valtakunnalliseksi koulutusverkostoksi, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Tarkoituksena on lähentää eri organisaatioiden välisiä koulutusrajapintoja. Koulutusverkostolla on käytössään materiaalipankki, jota käytetään koulutusmateriaalin jakamiseen ja levittämiseen.
Verkosto on pelastuslaitosjohtoinen, mutta jäseniksi on kutsuttu myös sairaanhoitopiirien ensihoidon koulutusvastaavat. Ensihoitopäälliköt ja vastuulääkärit ovat nimenneet organisaatioistaan edustajansa. Koulutusverkoston asiantuntijajäseninä ovat edustajat lääkärihelikoptereista, ensihoitoa opettavista ammattikorkeakouluista, Pelastusopistosta sekä STM:stä. Jäsenmäärä tällä hetkellä on noin 90 henkilöä.
Asiasta kertoi ensihoidontiedotus.fi.
Tuoreessa väitöstutkimuksessa tutkittiin potilaiden kokemaa tyytymättömyyttä hoitoon ja kohteluun. Tutkimuksen mukaan hoitoon liittyvän tyytymättömyyden syitä ovat erityisesti hoitoon pääsyn viivästyminen, epäily virheellisestä diagnoosista tai hoitovirheestä sekä ohjaukseen ja neuvontaan liittyvät asiat.
Tyytymättömyyttä kohteluun on aiheuttanut esimerkiksi alistamiseen liittyvä kokemus, kuten tunne ettei tule kuulluksi. Hoitoympäristöön ja organisaatioon liittyvää palautetta potilaat antavat vähän. Tutkimuksessa ilmenee, että potilaan kokema tyytymättömyys on tappio myös terveydenhuollon henkilöstölle.
Aihetta käsitellään kolmen eri aineiston avulla. Yksi osa tarkastelee terveydenhuollon esimiesten näkemyksiä potilaspalaute- ja muistutusjärjestelmien toiminnasta. Potilaan kokemuksia saamastaan hoidosta ja kohtelusta tutkittiin Kalevan yleisönosaston mielipidekirjoituksista vuoden ajalta sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille osoitetuista muistutuksista 20 vuoden ajalta.
Vuoden 1993 voimaan tullen potilaslain mukaisten muistutusten sisältöä ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu.Potilaslaki (1993) muutti potilaan asemaa passiivisesta hoidon kohteesta itsemääräämisoikeuttaan käyttäväksi, aktiiviseksi ja tasa-arvoiseksi toimijaksi. Muistutusten määrä kasvoi voimakkaasti tutkimusjakson aikana. Silti niiden määrä on vähäinen verrattuna hoidossa olleiden potilaiden määrään. Muistutukset ovat yleisimmin potilaiden itsensä tekemiä. Naiset tekevät miehiä useammin muistutuksia. Myös sanomalehden yleisönosaston mielipidekirjoituksissa on paljon tyytymättömyyttä hoitoon ja kohteluun.
Terveydenhuollon esimiesten mielestä muistutus on kankea ja hidas keino vaikuttaa asioihin. Potilaan kannalta helppo, nopea ja joustava keino näyttäisi olevan potilaspalaute suoraan terveydenhuollon yksikköön.
- - -
Terveystieteiden maisteri Mailis Mäkelä väittelee Oulun yliopistossa 12.6.2015. Hoitotieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Hoitoon ja kohteluun kohdistuva tyytymättömyys: Potilaslain mukaiset muistutukset (Dissatisfaction with medical care and treatment. Complaints based on the Act on the Status and Rights of Patients). Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Asikainen Satakunnan sairaanhoitopiiristä ja kustoksena professori Willy Serlo.
Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0827-5
|
Paitakauppa
Facebook
Mainokset
Twitter
Mainokset
|
