Hoitotyössä palveluroboteilla nähdään valtavia mahdollisuuksia ja ne mullistavat terveydenhuollon jo tulevalla vuosikymmenellä. Niiden uskotaan tuovan ratkaisuja terveydenhuollon työvoimapulaan ja siirtävän raskaita töitä pois hoitajilta. Tulevaisuuden robotit voivat myös tukea omahoitoa, sekä auttaa sairaita ja iäkkäitä pärjäämään pidempään omassa kodissaan. Aiheesta keskustellaan myös SuomiAreenalla maanantaina 13.7. klo 14-15.15 Sairaanhoitajaliiton tulevaisuusdebatissa.
MAINOS
-
Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002
Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!
Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!Voiko robotti olla hoitajalle paras työkaveri tai potilaalle paras hoitaja? Voiko teknologia korvata ihmisen?
Hoitotyössä palveluroboteilla nähdään valtavia mahdollisuuksia ja ne mullistavat terveydenhuollon jo tulevalla vuosikymmenellä. Niiden uskotaan tuovan ratkaisuja terveydenhuollon työvoimapulaan ja siirtävän raskaita töitä pois hoitajilta. Tulevaisuuden robotit voivat myös tukea omahoitoa, sekä auttaa sairaita ja iäkkäitä pärjäämään pidempään omassa kodissaan. Aiheesta keskustellaan myös SuomiAreenalla maanantaina 13.7. klo 14-15.15 Sairaanhoitajaliiton tulevaisuusdebatissa.
Sairaanhoitajaliiton selvityksen mukaan teknologiasta on tullut kiinteä osa sairaanhoitajan työtä ja siihen suhtaudutaan myönteisesti. Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista ilmoitti käyttävänsä työssään teknologisia apuvälineitä ja noin 80 prosenttia haluaa olla myös mukana kehittämässä teknologian hyödyntämistä hoitotyössä.
Yleisimpiä käytössä olevia työvälineitä ovat sähköiset potilastietokannat, tietojärjestelmät, päätöksentekojärjestelmät ja lääkintälaitteet. Uudet teknologiset sovellutukset, kuten peli- tai mobiilisovellukset, virtuaaliklinikat tai robotiikka eivät kuitenkaan vielä näy sairaanhoitajien arjessa.
- Kysely toi esiin myös sen, että suhtautuminen teknologiaan vaihtelee selkeästi eri ikäryhmissä. Alle 35-vuotiaista sairaanhoitajista yli 80 prosenttia koki, että teknologia helpottaa työtä, kun taas yli 56-vuotiaista vain 57 prosenttia. Osaaminen vaikuttaa selkeästi suhtautumiseen. Nuoret arvioivat oman teknologiaosaamisena paremmaksi kuin vanhemmat sairaanhoitajat ja kokevat myös paremmiksi omat mahdollisuutensa päästä päivittämään osaamistaan, kehittämisjohtaja Nina Hahtela sanoo.
Nuorten työntekijöiden luonteva suhtautuminen teknologiaan asettaa myös uusia odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajille. Vain alle puolet kyselyyn vastanneista nuorista sairaanhoitajista oli sitä mieltä, että heidän työpaikkansa hyödyntää rohkeasti uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia.
- Jatkossa uuden teknologian hyödyntäminen lisää työpaikan houkuttelevuutta ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon alan vetovoimaa etenkin nuorten parissa. Näyttää myös siltä, että hoitohenkilökunnalla on selkeästi valmiutta osallistua kehittämistyöhön. Jopa 80 prosenttia kaikista vastanneista iästä riippumatta haluaa olla mukana kehittämässä teknologian hyödyntämistä hoitotyössä, Hahtela sanoo.
Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto pitää tärkeänä, että tulevaisuuden sairaanhoitajan koulutus pysyy kehityksen mukana ja on ajanhermolla. Sen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla tulee huomioida eri-ikäisten työntekijöiden erilainen osaamistaso.
- Sairaanhoitajan on jo nyt perustyössään hallittava lukuisten teknisten laitteiden ja tietoteknologian käyttö. Uudet sähköiset palvelut ja digitalisaatio kasvattavat henkilöstön osaamisvaatimuksia entisestään. Työssä jaksaminen ja työurien pidentäminen edellyttävät, että myös iäkkäimpien hoitohenkilöstön teknologiaosaamisesta ja mahdollisuudesta päivittää omaa osaamista huolehditaan. Lyhytnäköistä olisi myös jättää hyödyntämättä työntekijöiden halukkuutta osallistua teknologiatalkoisiin, Merasto sanoo.
Sähköisesti toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 464 sairaanhoitajaa.
Lääkintäesimies Vesa Jyrkkänen selvitti YAMK-opinnäytetyössään hoitotason ensihoitajien antaman hoidon laatua Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Tutkimuksen mukaan pelastuslaitoksen ensihoitajien antama hoito ei ole tasalaatuista. Tehtävien välillä olevat selkeät erot kertovat, että ensihoitajat eivät noudata hoito-ohjeessa määrättyä rintakipupotilaan hoitoprosessia.
- Tutkimusta tehdessäni aineistossa tuli vastaan useita sairaankuljetuskertomuksia, joiden kohdalla mietin itsekseni ”kuinka näin voi tehdä?”, Vesa Jyrkkänen kirjoittaa.
Ensihoitajien osaamisen puute näkyi potilaan hoitamisessa, reagoiminen rintakipupotilaan peruselintoimintojen häiriöihin oli heikkoa. Jyrkkänen arvelee, että ensihoitajat eivät tunne tai eivät noudata määriteltyjä hoito-ohjeita, eivät kirjaa annettua hoitoa tai eivät ole saaneet päivystävältä lääkäriltä lupaa hoitaa potilasta hoito-ohjeiden mukaisesti.
Tutkimukseen valittiin 100 ensihoitotehtävää usealta ajankohdalta vuodelta 2014, joissa kuljetuskoodina oli A, B tai C704. Ensihoitokaavakkeisiin kirjattuja tietoja verrattiin voimassa oleviin hoito-ohjeisiin.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen asiakastyytyväisyyskyselyiden mukaan ensihoidon asiakkaat ovat kuitenkin erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.
Opinnäytetyön tavoitteena oli myös kehittää ja testata ensihoidon prosessilaatumittaria rintakipupotilaan osalta. Mittari on yksinkertainen ja helppo käyttää mitattaessa ensihoitajien antaman kirjatun hoidon laatua. Se otettiin käyttöön Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella 1.6.2015.
Vesa Jyrkkänen: Ensihoidon laatumittarin kehittäminen, testaaminen ja käyttöönotto
Ensihoito- ja sairaankuljetusyritys 9Lives laajentaa omistuspohjaansa. Maailman suurin ensihoitoalan yritys, tanskalainen Falck-konserni ostaa 51 % 9Lives Group Oy:n osakkeista. Toimiva johto jatkaa yhtiön vähemmistöomistajina ja johtotehtävissä. 9Lives jatkaa toimintaansa itsenäisenä yhtiönä entisellä nimellään.
Suomessa toimivan Falck Ensihoito Oy:n liiketoiminta siirtyy operatiivisesti 9Livesin alaisuuteen. Kauppa ei vaikuta yhtiön päivittäiseen toimintaan eikä asiakassopimuksiin. Tanskalainen Falck-konserni toimii tällä hetkellä 47 maassa ja työllistää 34 000 ihmistä.
http://www.9lives.fi/ajankohtaista
Satakunnan sairaanhoitopiirin röntgen- ja syöpähoitajat ovat saaneet vuosittain jopa kymmenen päivää ylimääräisiä lomia säteilyaltistuksen takia. Jokaista kolmeakymmentä säteilytyöpäivää kohti on saanut yhden ylimääräisen lomapäivän. Nyt työntekijät menettävät säteilylomansa, koska sairaanhoitopiirissä käytyjen yt-neuvottelujen yhteydessä ylimääräiset lomapäivät päätettiin säästösyistä poistaa.
Aiemmin säteilylomat perustuivat lakiin ja työehtosopimuksiin, mutta poistuivat niista aikaa sitten. Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin HUSin työntekijät ovat saaneet vielä ylimääräiset säteilylomat.
Asiasta kertoi YLE.
Sosiaalihuollon keskeisiä ammattiryhmiä koskeva sääntely uudistuu. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään keskeisten sosiaalihuollon ammattien laillistamisesta, rekisteröinnistä ja valvonnasta. Hallitus esitti 25. kesäkuuta, että laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä vahvistettaisiin ja että se tulisi voimaan 1.3.2016.
Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ryhtyy ylläpitämään sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin ohella. Sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen on rajattu keskeisiin sosiaalihuollon ammattiryhmiin, joita ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi. Siirtymäsäännöksillä turvataan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset täyttävien ammattihenkilöiden asema.
Sosiaalihuollon ammattirekisteriin merkitään muun muassa henkilötiedot, tutkintotiedot ja tiedot ammatinharjoittamisoikeudesta. Rekisteri on tulevaisuudessa tärkeä osa sosiaalihuollon kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuutta. Sosiaalihuollon asiakas ja työnantaja voivat tarkistaa sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterin julkisesta palvelusta rekisteröidyn ammattihenkilön ammatinharjoittamisen kannalta keskeiset tiedot.
Sosiaalihuollon ammattihenkilölain myötä rekisteröinti- ja valvontakäytännöt yhdenmukaistuvat sosiaali- ja terveydenhuollossa, mikä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt lain toimeenpanon valmistelun yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, Suomen Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien kanssa.
Laki edistää asiakkaiden oikeuksia sekä uudistaa ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteita ja työnjakoa. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivia ammattihenkilöitä koskeva sääntely yhdenmukaistuu. Laki tukee nykyistä paremmin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon kehittämistä sosiaalihuollon asiakkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen.
Lähes puolet sosiaalihuollon ympärivuorokautisista toimintayksiköistä on käyttänyt rajoitustoimenpiteitä vuoden 2014 aikana, kertoo Valvira. Käytetyin yksittäinen rajoitustoimenpide oli turva- tai magneettivyön käyttäminen. Seuraavaksi yleisimmät rajoitustoimenpiteet olivat hoitokodista poistumisen estäminen ja geriatriseen tuoliin sitominen.
Kaikista rajoitustoimenpiteitä käyttäneistä toimintayksiköistä oli yli puolet vanhustenhuollon toimintayksiköitä. Toiseksi eniten rajoitustoimenpiteitä käyttivät kehitysvammaisten ympärivuorokautiset asumispalveluyksiköt, joista 43 % oli käyttänyt rajoitustoimenpiteitä.
Valvira keräsi toimintakertomustietoja sen luvalla toimivien valtakunnallisten palvelujen tuottajien noin 500 ympärivuorokautisesta sosiaalihuollon yksiköstä, jotka ovat lähes neljäsosa kaikista yksityisistä ympärivuorokautisista sosiaalihuollon toimintayksiköistä. Lopuilla on aluehallintovirastojen myöntämä alueellinen lupa.
Aiheesta lisää tietoa Valviran sivuilla:
Yksityisen sosiaalihuollon toimintakertomukset 2014: Omavalvontasuunnitelmat laadittu mallikkaasti yksityisessä sosiaalihuollossa
Paitakauppa
Facebook
Mainokset
Twitter
Mainokset