Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajaopiskelijat sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa kokevat, ettei potilasturvallisuus saa opetuksessa tärkeyttään vastaavaa painoarvoa. Esimerkiksi itsenäiseen virheistä raportointiin ja niistä oppimiseen tarjotaan niukasti mahdollisuuksia käytännön harjoittelussa, osoitti terveystieteiden maisteri Susanna Tellan väitöstutkimus.
    Potilasturvallisuus on vuosituhannen vaihteesta lähtien saanut maailmalla lisääntyvää huomiota potilasturvallisuuden vaaratapahtumien yleisyyden takia. Isoa-Britanniaa voidaan pitää yhtenä potilasturvallisuustyön uranuurtajana. Suomessa laaja-alainen potilasturvallisuustyö on tullut näkyväksi vasta viime vuosina.
    Potilasturvallisuus on uusi tieteenala, joka korostaa inhimillisten tekijöiden ymmärtämistä, systemaattista virheistä oppimista ja järjestelmälähtöistä lähestymistapaa. Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää oppia potilasturvallisuuden keskeiset periaatteet ja käsitteet, mutta myös taitoja ja menetelmiä. Tämä edellyttää muutoksia alan koulutukseen. Kansainvälisiä ohjeita on tarjolla, yhtenä mittavimmista Maailman Terveysjärjestön ohjeistukset potilasturvallisuuden sisällyttämiseksi terveysalan opetussuunnitelmiin.  Potilasturvallisuutta tulisi opettaa omana aiheenaan, mutta potilasturvallisuuden opit on tärkeää integroida myös osaksi koko opetussuunnitelmaa. Esimerkiksi selkeä kommunikointi, tehokas tiimityö, vaaratapahtumien tunnistaminen, raportointi ja analysointi sekä niistä oppiminen ovat keskeisiä potilasturvallisuuden varmistamisessa ja niiden tulisi kuulua hoitotyön opiskelijoiden eri opintojaksoihin.
    Sairaanhoitajaopiskelijat pitävät potilasturvallisuutta tärkeänä
    Tella vertaili väitöstutkimuksessaan suomalaisten ja englantilaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ja arvioita potilasturvallisuuden oppimisestaan akateemisessa ja hoitoympäristössä. Sekä suomalaiset että englantilaiset opiskelijat pitivät potilasturvallisuuden oppimista sille koulutuksessa annettua painoarvoa tärkeämpänä. Englantilaiset opiskelijat arvioivat koulutukseensa sisältyneen enemmän potilasturvallisuusnäkökulmia sekä akateemisessa että käytännön oppimisympäristössä kuin suomalaiset. Akateemisessa oppimisympäristössä he harjoittelivat enemmän potilasturvallisuustaitoja, hoitoympäristössä potilasturvallisuuden oppimista edisti kannustava ja tukeva ilmapiiri sekä järjestelmälähtöisyys. Molempien maiden opiskelijoilla potilasturvallisuuden tärkeät oppimiskokemukset terveydenhuollon toimintaorganisaatioissa liittyivät virheiden ennaltaehkäisyyn ja toimintaan virheen tapahduttua. Merkittävä havainto oli, että opiskelijoiden itsenäinen virheistä raportointi ja niistä systemaattisesti oppiminen terveydenhuollon ympäristössä oli vähäistä.
    Potilasturvallisuuden opetukselle tarvitaan kansalliset ohjeet
    Potilasturvallisuuden opetusta tulisi kehittää terveydenhuollon ja siihen liittyvien koulutusalojen monialaisessa yhteistyössä. Organisaatioiden rakenteiden ja kulttuurien tulisi mahdollistaa potilasturvallisuuden laajamittainen ja systemaattinen oppiminen. Terveydenhuollon koulutuksen ja käytännön yhteistyö kehittämisessä tukee molempien toimintaa. Esimerkiksi molempien järjestelmien tulisi oppia terveydenhuollon ammattihenkilöille ja opiskelijoille tapahtuneista virheistä. Tämä vaatii vaaratapahtumien raportointijärjestelmien ja analysoinnin kehittämistä. Suomalaiselle sairaanhoitajakoulutukselle, muulle terveysalan koulutukselle ja harjoitteluorganisaatioille tarvitaan kansalliset ohjeet potilasturvallisuuden opetuksesta ja oppimisesta akateemisessa ympäristössä ja käytännön harjoittelussa. Terveydenhuollon koulutuksen vertailu myös kansainvälisesti voi auttaa kehittämään ja yhtenäistämään potilasturvallisuuden oppimista ja opetusta.
    Learning about patient safety in pre-registration nursing education: comparing Finnish and British nursing students' evaluations (Potilasturvallisuuden oppiminen hoitotyön koulutuksessa – suomalaisten ja englantilaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden arvioiden vertailua)

    Hoitajat.net
    Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän pari vuotta kestäneessä hankkeessa on koulutettu terveydenhoidon henkilökuntaa tukemaan virtsaoireisten hoitoa. Tavoitteena on ollut urologisten hoitajien kouluttaminen terveyskeskuksiin ja sairaanhoitaja -lääkäri-työparimallin levittäminen.
    Urologi, gynekologi, erityisasiantuntijasairaanhoitaja ja fysioterapeutti ovat pitäneet terveyskeskuksissa muun muassa työpajoja, joissa hoitajille ja lääkäreille on annettu koulutusta uusista, alueellisista virtsaoireisten hoito-ohjeista. Koulutukset on toteutettu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän URHOKE Alueellisen palvelurakenteen ja peruspalveluiden vahvistaminen sekä tuottavuuden parantaminen urologisten potilaiden hoidon kehittämisessä (2013–2014) -hankkeessa.
    Päijät-Hämeen keskussairaalan urologian ylilääkäri Taina Isotalo korostaa, että lääkäri – sairaanhoitaja työparimallia kehittämällä voidaan virtsaoireisen potilaan diagnoosia ja hoitoa perusterveydenhuollossa parantaa.
    - Lisäksi asiantuntijasairaanhoitajan vastaanotolle voidaan ohjata potilaita erilaisiin rakonkoulutus- ja apuvälineohjauksiin. Vuodeosastoilla asiantuntijasairaanhoitajan tietotaitoa puolestaan voidaan hyödyntää kuntoutettavien potilaiden virtsaoireiden tunnistamisessa ja hoidon ohjauksessa, toteaa Isotalo.
    Urologiset hoitajat jo monissa terveyskeskuksissa

    Urologisten hoitajien toiminta on vakiintunut Heinolan, Iitin, Nastolan ja Orimattilan ja osittain Lahden terveyskeskuksissa. Niissä potilaat pääsevät ensikäynnille urologiselle sairaanhoitajalle ennen lääkäriajan varaamista.
    Hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella potilaat ovat olleet tyytyväisiä urologisten hoitajien toimintaan. Hankkeeseen osallistuneet pitivät tärkeänä urologisen potilaan palvelun kehittämistä perusterveydenhuollossa.
    - Lääkärikäyntejä voidaan vähentää, kun potilaiden oireet on valmiiksi kartoitettu virtsaamispäiväkirjan, standardoitujen kyselykaavakkeiden ja laboratoriokokeiden avulla. Myös kustannukset vähenevät, kun virtsaoireista potilasta hoidetaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa, Isotalo kiteyttää.
    Päijät-Hämeen alueella on kehitetty virtsaoireisten potilaiden hoitoa ja palvelua vuodesta 2008. Moniammatillinen virtsaoireisen miehen hoitoketjutyöryhmä teki jo tuolloin alueelliset hoitoketjut, jotka perustuvat kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin. Työryhmä suositteli urologisten hoitajien kouluttamista terveyskeskuksiin ja sairaanhoitaja -lääkäri-työparimallin käyttöä virtsaoireisten potilaiden hoidossa. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva terveyskeskus –ohjelma suosittaa samansuuntaista toimintaa.

    Hoitajat.net
    Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Päiväkirurgiseksi toimenpiteeksi rekisteröidään jakso, jossa potilas tulee leikkaukseen ja lähtee kotiin saman päivän aikana.
    Hoidon jatkuvuus on osa laadukkaan potilashoidon toteutumista päiväkirurgiassa. Potilaan hoitoketju alkaa useasti terveyskeskuksesta tai yksityislääkäriltä. Seuraavana vaiheena on hoito päiväkirurgisessa yksikössä. Leikkaushoitoon sisältyy usein myös jälkikontrolli, jossa potilas käy terveyskeskuksessa.
    – Päiväkirurgisessa hoidossa korostuu leikkauksen jälkeisenä aikana potilaan itsehoito kotona ja omaisten antama hoito. Palvelujärjestelmällä ja sen hoitoketjuilla on merkittävä osuus siinä, miten hoidon jatkuvuus käytännössä toteutuu, Turun yliopistossa hoitotieteen alalta väittelevä Marja Renholm sanoo.
    Hyvästä hoitoprosessista kilpailuvaltti
    Suomessa suunnitteilla olevan sote-uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä luoda toimivat palvelu- ja hoitoketjut. Hoidon jatkuvuutta arvioitaessa ja kehitettäessä tärkeää on huomioida potilaiden näkemykset ja kokemukset hoidosta. Potilaiden tulee voida luottaa siihen, että heidän hoitonsa on hyvin koordinoitua ja jatkuvaa eri hoitopaikkojen välillä.
    – Potilaiden vapaa liikkuvuus ja valinnanvapaus hoitopaikkansa suhteen tuovat uudenlaisen kilpailuasetelman terveydenhuoltoon tulevaisuudessa. Potilaat saattavat tehdä valinnan sen perusteella, miten he kokevat hoitonsa jatkuvuuden toteutuvan, tutkija ennakoi.
    Sekä potilaan että sairaanhoitajan näkökulma huomioon
    Väitöstutkimuksen tavoitteena oli analysoida, mitkä tekijät ovat tärkeitä potilaan hoidon jatkuvuudessa ja miten potilaiden hoidon jatkuvuus toteutuu hoidon eri vaiheissa. Kaksivaiheisen tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa jatkuvuutta tarkasteltiin osana hoitoketjuja koskevaa kirjallisuutta, analysoitiin potilaille tärkeitä asioita sekä jatkuvuuden toteutumisessa ilmeneviä mahdollisia ongelmia. Toisessa vaiheessa analysoitiin päiväkirurgisten potilaiden hoidon jatkuvuuden toteutumista potilaiden ja sairaanhoitajien näkökulmasta sekä määriteltiin keinoja, joilla potilaiden hoidon jatkuvuutta on mahdollista parantaa.
    Tutkimuksessa käytetyt päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuuden kategoriat ovat ajallinen kulku, hoidon sujuvuus, hoitosuhde ja tiedonkulku. Tutkimuksen mukaan hoidon jatkuvuus toteutui sekä potilaiden että sairaanhoitajien mielestä pääsääntöisesti hyvin.
    – Potilaiden näkökulmasta kehitettävää on erityisesti hoitoon pääsyssä ja hoitosuhteessa. Potilaille on tärkeää tietää heitä hoitava sairaanhoitaja ja kirurgi. Sairaanhoitajien näkökulmasta taas kehitettävää on hoidon sujuvuudessa, Renholm kertoo.

    ***
    Perjantaina 6. marraskuuta 2015 kello 12.00 esitetään Turun yliopistossa (PharmaCity, luentosali Pharma1, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku) julkisesti tarkastettavaksi terveydenhuollon maisteri Marja Renholmin väitöskirja Continuity of Patient Care in Day Surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Arja Häggman-Laitila Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professoriHelena Leino-Kilpi Turun yliopistosta.
    Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/117215  

    Hoitajat.net
    Tehy teetti TNS-Gallupilla kyselyn liittyen hallituksen leikkausesityksiin ja säästösuunnitelmiin. Kyselyssä selvitettiin tehyläisten suhtautumista säästöihin sekä hallituksen suunnitelmien toteutumisen vaikutuksia tehyläisten arkielämään ja työhön.
    Vastanneista reilusti yli 70 prosenttia ilmoitti, että toteutuessaan hallituksen leikkaukset vähentävät halukkuutta joustaa työtehtävissä. Tämä koskee esimerkiksi tilanteita, jossa sairastapauksen vuoksi pitää jäädä oman työvuoron jälkeen töihin. Yli puolet vastaajista kertoo, että myös halukkuus osallistua oman työn ja alan uudistamiseen ja kehittämiseen vähenee, jos leikkaukset toteutetaan. 
     
    Myös halu vaihtaa kokonaan toisen alan töihin tai kouluttautua muulle alalle lisääntyisi kyselyn mukaan merkittävästi. Tulevaisuuden kannalta huolestuttava tulos on, että noin puolet kyselyyn osallistuneista opiskelijoista on kiinnostunut muuttamaan ulkomaille alan työtehtäviin, jos hallitus toteuttaa säästötoimet. 
     
    Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi leikkausten vaikutuksia tehyläisten omaan elämään. Vastaajista 59 % arveli, että joutuisivat tällöin tinkimään nykyisestä elämäntavastaan eli aivan arkisista mm. ruoka- ja vaateostoksista. Lähes 80 % ilmoitti, että joutuisi luopumaan suuremmista hankinnoista kuten remontista, auton ostosta tai lomamatkoista.  Leikkaukset näyttäisivät siis vaikuttavan toteutuessaan suoraan tehyläisten arkiseen kulutukseen ja kotimaiseen kysyntään. 
     
    TNS-Gallupin kyselyyn osallistui 502 tehyläistä, joista opiskelijoita on 100.  Puhelinhaastattelut toteutettiin ajalla 21. – 25.9.2015

    Hoitajat.net
    Moni vanhus syö lääkkeitä vaivaan, joka on voinut hävitä jo vuosia sitten. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä lääkitystä järkeistetään hoitavan lääkärin, kotihoidon ja farmasian ammattilaisten yhteistyöllä. Saldona ovat pirteämmät asiakkaat sekä pienemmät hoiva- ja lääkekulut.
    ”Tuumasta toimeen, terveydenhuollon ammattilaisten välinen dialogi käyntiin ja tieto kulkemaan.”
    Siinä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kehittämispäällikkö Antti Mäntylän evästykset, joilla etenkin monisairaiden ja kotihoidossa olevien vanhusten lääkintä saadaan tolkulliselle tasolle. Mäntylän sanoille antaa painoarvoa se, että hän on ollut vetämässä tänä syksynä päättyvää ”Moniammatillinen työ lääkkeiden järkevän käytön edistämiseksi” -kehityshanketta.
    Sen johtopäätöksiä ja tuloksia hyödynnetään mm. tulevissa kansallisissa ohjeistuksissa. Kehitetyn mallin vaikutuksia ja hyötyjä tutkitaan nyt laajemmin ILMA-tutkimuksessa (Iäkkäiden Lääkehoidon Moniammatillinen Arviointi).
    Mäntylän mukaan peruspulmaksi nousee useimmiten se, ettei hoitoketjussa oikein kenelläkään ole kokonaiskuvaa ja -vastuuta potilaan tilasta. Lisäksi tieto liikkuu huonosti potilaan ja hoitohenkilöstön, mutta myös valkotakkisen ammattikunnan kesken.
    - Esimerkiksi kotihoidon asiakkaita ei käsitellä riittävästi kokonaisuutena, vaan yksittäisten vaivojen kautta. Lisäksi toisten tekemiä päätöksiä ei uskalleta kyseenalaistaa. Pahimmillaan vanhus voi syödä lääkkeitä vaivoihin, jotka ovat parantuneet jo aikoja sitten. Monet vaivat voivat jopa johtua näistä turhaan syödyistä lääkkeistä, Mäntylä toteaa.
    Tuumasta toimeen
    Projektista versoneet evästykset tilanteen korjaamiseksi ovatkin selkeät. Tutkimustietoa, maalaisjärkistä ohjeistusta ja hyviä esimerkkejä on riittämiin. Nyt niitä vain on vietävä entistä tehokkaammin myös käytännön tasolle.
    - Moniammatillisuus ja yhdessä tekeminen ovat muutoksen keskeisiä työkaluja. Esimerkiksi kotisairaanhoidon, lääkärin ja farmasian ammattilaisen yhteisessä neuvonpidossa potilaan kokonaistilannetta voidaan tutkailla aivan eri tavalla kuin apteekin tiskillä tai lääkärin vastaanotolla, Mäntylä muistuttaa.
    Lisäksi tarvitaan laatujohtamista ja mittareita, joilla omaa työtä voidaan kehittää systemaattisesti. Myös potilastiedot on saatava kulkemaan paremmin terveydenhuollon eri tietojärjestelmissä. Mäntylä toivookin, että valtakunnallinen lääkityslista saataisiin nopeasti käyttöön.
    Uutta innostusta Itä-Savossa
    Projektin käytännön koekenttänä on ollut Itä-Savon sairaanhoitopiiri, jossa farmasian ammattilainen on siirretty terveydenhuollon yksikköön.
    Proviisori Johanna Räisäsen mukaan tuloksena on toimintatapa, jossa lääkitystä arvioidaan aina osana muuta hoitoa.
    Proviisorin mukaan moniammatillinen tiimityö opettaa tekijäänsä ja haastaa kehittämään ammattitaitoa. Samalla oma työ tuntuu entistä merkityksellisemmältä ja innostavammalta.
    Myös lääkäreille tiimi tarjoaa mahdollisuuden tehdä oma työ entistä paremmin. Lääkearvioinnit ovat luotettavampia, tehokkaampia ja turvallisempia. Lopputuloksena säästyy aikaa ja resursseja.
    Hoitajan työssä tiimimalli on tehostanut lääkevaikutusten seurantaa ja opettanut tunnistamaan lääkehaittoja. Lisäksi lääkitystietokannat tulevat tutummiksi ja arkiseksi työkaluksi.
    - Potilaan tuntemus paranee ja hän on kaiken keskiössä, Räisänen tiivistää.
    Kotihoidon päällikkö Minna Laurion mielestä uudesta ajattelu- ja toimintamallista pitäisi tehdä pysyvä käytäntö. Kyse on lopulta iäkkään asiakkaan hyvinvoinnista, toimintakyvystä, turvallisuudesta ja elämänlaadusta.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...