Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Hallituksen kaavailemat pakkolait leikkaavat koulutetun hoitohenkilöstön palkkoja enimmillään jopa 10 %, kertoo Tehy tiedotteessaan.
    Lomarahojen leikkaus merkitsee suoraa palkanalennusta, joka vaikuttaa raskaasti sosiaali- ja terveysalan palkkoihin. Myös ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus vaikeuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten arkea. Kun vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi ja loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi, pitenee työaika. Samalla palkalla tehtäisiin siis enemmän työtä.
    – Pitkät vuosilomat on saatu vuosien kuluessa palkankorotusten sijasta. Niiden lyhentäminen ilman vastaavaa kompensaatiota palkassa romuttaa sopimuksiin perustuvaa työehtosopimusjärjestelmää, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
    Tehyn mukaan työntekijät venyvät monin paikoin jo todella paljon. Liitossa ollaan myös huolissaan pakkolakien merkityksestä työrauhalle ja yhteiskunnalle, jossa on pystytty sopimalla hoitamaan asioita. 
    – Pakottamisen tiellä murretaan sopimusyhteiskunnan perinteitä ja myös lakot voivat olla mahdollisia, Vesivalo sanoo.
    Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi

    Lakimuutosten tultua voimaan loppiainen ja helatorstai olisivat palkattomia vapaapäiviä, kerrotaan hallituksen tiedotteessa. Ne eivät lyhentäisi työaikaa. Helatorstain ja arkipäivälle sijoittuvan loppiaisen työtunnit tulisi tehdä etu- tai jälkikäteen pidentämällä muiden työpäivien työaikaa tai lauantaina. 

    Jos työntekijän täytyy olla töissä helatorstaina tai loppiaisena, hänelle maksettaisiin tästä normaali säännöllisen työajan palkka, ilman sunnuntaityökorotusta. Jos loppiainen kuitenkin on sunnuntaina, maksettaisiin työntekijälle sunnuntailisät. 
    Lakipaketissa ehdotetaan muun muassa myös, että jatkossa sairausloman ensimmäinen työstäpoissaolopäivä olisi palkaton. Myös lomia leikataan.
    Lisätietoa hallituksen leikkauksista http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yritysten-kilpailukykya-kohentava-lakipaketti-lausunnoille

    Hoitajat.net
    Terveydenhuoltoalan simulaatio‐opetus on lisääntynyt ja simulaatiokeskuksia on avattu maassa useita. Tämä on nostanut esille tarpeen yhtenäistää simulaatiokoulutuksen käytäntöjä ja muutoinkin tehdä simulaatio‐opetus näkyväksi. Aihe on ajankohtainen eri puolilla maailmaa, minkä vuoksi Lapin ammattikorkeakoulu järjestää aiheesta kansainvälisen konferenssin ensi vuoden helmikuussa.
    Simulaatio‐opetusta käytetään yhtenä oppimisen muotona terveydenhuollon koulutuksessa. Siinä jäljitellään käytännön tilanteita, joiden harjoittelu ja toisto voisi muuten olla lähes mahdotonta. Tällaisia ovat esimerkiksi vaara‐ ja poikkeustilanteet ja muut harvinaiset hoitotilanteet.
    Suomessa on investoitu paljon simulaatiokoulutukseen, joten kalliita, hyvin varusteltuja simulaatiokeskuksia tulisi kyetä hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. Simulaatioon pohjautuva koulutus on vakiinnuttanut paikkansa erikoissairaanhoidossa kun taas perusterveydenhuollossa simulaatiokoulutus on vielä hyvin vähäistä ja se on keskittynyt pääasiassa elvytyskoulutuksiin.
    Simulaatio‐opetus sen sijaan on jo laajentunut simulaattorikeskeisestä akuuttihoidosta myös vuorovaikutustaitojen ja eettisen osaamisen vahvistamiseen, psykiatrisen potilaan kohtaamiseen, potilaan tai asiakkaan ohjaukseen eri menetelmin sekä omaisten huomioimiseen hoitoprosessin aikana. Tähän ei riitä enää simulaattori (potilasnukke) vaan tarvitaan oikea ihminen näyttelemään potilasta. Suomalaisen hoitotyön simulaatio‐opetuksen tulee perustua yhtenäisiin kriteereihin myös tässä suhteessa.
    Verkostoituminen tärkeää
    Yhteisten käytäntöjen ja standardien luomiseksi on Lapin ammattikorkeakoulussa käynnistetty Hoitotyön simulaatiot näkyväksi (HoiSim) –hanke, jossa tutkitaan mikä on simulaation rooli osana terveydenhuollon täydennyskoulutusta. Samalla tuodaan esille simulaatio‐oppimisen suomat mahdollisuudet.
    Käytäntöjen yhtenäistämiseksi on järjestelmällinen verkostoituminen tarpeellista, minkä vuoksi hankkeessa luodaan verkosto Suomen hoitotyön opetusta antavien ammattikorkeakoulujen kesken. Simulaatioverkostoon on mahdollista yhdistää myös sairaaloiden simulaatiokoulutusympäristöt sekä Suomessa että kansainvälisesti. Verkostoa valmistellaan 22 muun hoitotyön simulaatio‐opetusta antavan ammattikorkeakoulun kanssa.
    Kansainvälisesti ajankohtainen aihe
    Simulaatio‐osaamista on kehitetty ja kehitetään edelleen erityisesti Euroopassa ja Amerikassa. Lapin ammattikorkeakoulu järjestää osana HoiSim‐hanketta aiheesta kansainvälisen Nursing Simulation Alive konferenssin. Rovaniemellä ensi vuonna 16.‐9. helmikuuta pidettävään konferenssin pääpuhujina kuullaan simulaatio‐osaamisen kansainvälisiä huippututkijoita.
    Simulaatiokoulutuksen taustaa
    Terveydenhuollon simulaatiokoulutus sai alkunsa käytännön vaatimuksista. Stanfordin yliopiston Medical School on ollut mukana simulaatio‐opetuksen kehittämisessä jo vuodesta 1987. Anestesialääkäri David Gaba on kehittänyt ensimmäisen tietokoneohjattavan potilassimulaattorin ja tuonut yhtenä asiantuntijana terveydenhuollon keskusteluareenalle potilasturvallisuuden parantamisen simulaation avulla.
    Suomessa terveydenhuollon simulaatio‐opetus on lähtenyt käyntiin terveydenhuollon peruskoulutuksessa ja pienin askelin siirtynyt sairaaloihin käytännön osaamisen varmistamiseksi, ennen kaikkea kliinisten taitojen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Nykyään kiinnitetään huomiota myös moniammatilliseen tiimityöskentelyyn, vuorovaikutukseen ja johtamisen kehittämiseen.
    Simulaatio‐opetuksen muodot ovat nykyään moninaiset ja monissa tilanteissa voidaan käyttää simulaatiopotilaita. Kansainvälisesti simulaatiopotilaita on käytetty laajasti ja idearikkaasti esimerkiksi Hollannissa ja USA:ssa. Suomessa simulaatiopotilaita on käytetty esimerkiksi Helsingin lääketieteellisessä koulutuksessa neurologisen potilaan kohtaamisessa. Lapin ammattikorkeakoulussa on syksyn aikana pidetty yksi koulutus kokemuskouluttajille, ja he ovat olleet muutamassa pilottikokeilussa hoitotyön opiskelijoiden simulaatiotapahtumissa simulaatiopotilaina. Hoitotyön opiskelijoiden kokemukset tästä kokeilusta olivat hyvin positiivisset. Käyttöön on otettu myös nk. ”hybridi” simulaatiot, jossa yhdistetään sekä simulaatiopotilas ja simulaattori tai esim. anatominen muovinen käsi, jos potilaan hoito vaatii ”toimenpiteitä” esim. nesteytyksen aloittamista.

    Hoitajat.net
    - Terve Suomen poliisi ja muutkin poliisilaitokset. Me täällä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella ajateltiin osallistua tähän taukojumppahaasteeseen. Kuten kaikki varmasti tietää, löytyy meiltä vahvoja pelastajia vaikka miten, niin ajateltiin näyttää miten taukojumppa sujuu myös ensihoitajalta kesken 12 tunnin työvuoron, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Facebook-sivulla kerrotaan
      
    Katso myös: Unohda punttisali - kyykkää kuin ensihoitaja!

    Hoitajat.net
    Hätäkeskuslaitoksen tilastot osoittavat, että hätäkeskuksiin kuulumattomat puhelut ovat vähentyneet selkeästi viimeisten vuosien aikana. Tämän vuoden ensimmäiset kuusi kuukautta osoittavat, että kuulumattomien puheluiden määrä laski lähes 15 prosenttia vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kuulumattomien puheluiden laskevaan trendiin on vaikuttanut pääosaltaan viraston ja muiden yhteistyötahojen aktiivinen viestintä sekä median runsas kirjoittelu hätänumeron 112 oikeasta käytöstä.
    Hätäkeskustoiminnan siirryttyä kokonaisuudessaan valtiolle pystyttiin tilastollisesti paremmin seuraamaan toimintaa kokonaisuutena. Vuodesta 2006 lähtien on seurattu hätäkeskuksiin tulevia ns. kuulumattomia puheluita. Näillä puheluilla tarkoitetaan erilaisia virheellisiä ja tahattomasti hätänumeroon soitettuja puheluita sekä asiattomia ja ilkivaltaisia soittoja.
    Jo toiminnan alkuvaiheessa havaittiin, että hätäkeskukset vastaanottavat vuosittain yhteensä yli miljoona sellaista puhelua, jotka eivät kuuluisi lainkaan hätäkeskusten hoidettavaksi.
    - Kuulumattomien puheluiden suuri määrä on ollut esillä laajasti melko pitkään, sillä sen vaikutukset toimintaamme ovat merkittävät sekä avun saannin nopeuden että resursoinnin suhteen, toteaa Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori.
    - Tästä syystä olemmekin tehneet pitkäjänteisesti ja aktiivisesti viestintää jo usean vuoden ajan hätänumeron oikeasta käytöstä yhteistyössä muiden viranomaisten sekä median kanssa. Tärkeää on ollut kertoa, millaisia vaikutuksia näillä kuulumattomilla puheluilla on hätäkeskusten toimintaan ja miten se näkyy suoraan hädässä olevien avun saantiin. Myös oikeudelliset toimet liittyen hätänumeron oikeaan käyttöön ovat osaltaan vaikuttaneet kehityksen myönteiseen suuntaan, Kunnasvuori pohtii.
    Hätäkeskuslaitoksen tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden tilastojen mukaan hätäilmoitusten määrä on laskenut noin viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Vähennyksen selittää pääosin hätäkeskuksiin kuulumattomat puhelut, joiden määrä laski 57 000 eli noin 15 prosenttia.
    - Kuulumattomat puhelut ovat analyysimme mukaan selkeästi vähentyneet vuodesta 2011 lähtien. Tuolloin kuulumattomien puheluiden osuus kaikista puheluista oli 33 prosenttia, kun tänä vuonna puolen vuoden tilastot osoittavat 25 prosenttia. Olemme erityisen tyytyväisiä tästä laskevasta trendistä ja voimme todeta, että ahkera tiedotustoiminta näkyy nyt melko selkeänä tilastoissamme. Viestinnän keinovalikoimamme on ollut laajaa monella eri tasolla. Olemme hyödyntäneet mm. vuosittaista hätänumeropäivän kampanjaa, messuja, sosiaalista mediaa, erilaisia seminaareja ja tilaisuuksia, säännöllisiä juhlapyhiin ja erityistilanteisiin liittyviä tiedotteita sekä 112-televisiosarjaa hätänumeron oikean käytön edistämistyöhön, Kunnasvuori luettelee tehtyjä toimenpiteitä.
    - Olemme kiitollisia myös medialle siitä, että hätänumeron oikeasta käytöstä on kirjoitettu runsaasti viime vuosina. Seurantamme mukaan viime vuonna noin 400 artikkelia käsitteli tavalla tai toisella hätänumeroon soittamista. Tieto on tavoittanut melkoisen paljon ihmisiä, ja sillä on ollut vaikutusta ihmisten toimintaan ja käyttäytymiseen. Suuri osa kuulumattomista puheluista on analyysimme perusteella taskusoittoja ja myös näppäilyvirheitä, joihin monet ovat kiinnittäneet nyt käytännön tasolla huomiota, Kunnasvuori kiittelee.
    Hätäkeskuslaitos uskoo ilkivaltaisten soittojen määrän edelleen vähentyvän, kun lakimuutoksen mahdollistama SIM-kortittomien puheluiden kierrättäminen lyhyen tiedotenauhan kautta saatiin toteutettua.
    - Tavoitteenamme on saada näiden hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrä vähenemään entisestään ja pyrkiä säilyttämään tämä vuosittain laskeva trendi. Tämä vaatii meiltä ja kaikilta yhteistyöviranomaisilta edelleen aktiivisia viestintätoimenpiteitä ja asian esillä pitämistä, Kunnasvuori muistuttaa.

    Hoitajat.net
    ECD:n raportin mukaan Suomen terveydenhuollon palveluihin pääsyssä on enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomalaisista 4 prosenttia ilmoitti vuonna 2013, etteivät he ole saaneet tarvitsemaansa hoitoa kustannusten, etäisyyden tai potilasjonojen vuoksi. Tätä korkeammat osuudet olivat vain Italiassa, Virossa, Puolassa, Kreikassa ja Latviassa.
    Suomessa kiireettömien toimenpiteiden jonot ovat lyhentyneet selvästi hoitotakuun myötä vuodesta 2007 lähtien. Hoitojonot esimerkiksi kaihileikkaukseen tai polvi- ja lonkkaleikkaukseen ovat kuitenkin edelleen pidempiä kuin muissa OECD-maissa.
    OECD julkaisee joka toinen vuosi Health at a Glance -terveysraportin, jossa vertaillaan yhteensä 34 maan terveydenhuollon resursseja ja laatua, palveluiden saavutettavuutta, asukkaiden terveyttä ja terveysmenoja.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...