Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    HYKS Syöpäkeskuksen sairaanhoitaja Heta Siranko on kehittänyt ainutlaatuisen Suomen neuroendokriinistä kasvainta sairastavien potilaiden hoitajille (NET-hoitajat) verkoston internetiin. Suomessa on yhteensä noin 20 aktiivista NET-hoitajaa, jotka sairaanhoitopiiristä riippuen työskentelevät onkologian, endokrinologian tai sisätautien erikoisalalla. Tästä johtuen hoitajilla on hyvin erilaiset tietotaidot ja hoitajien omaa erityisosaamista on tärkeä jakaa.
    – Sain viime syksynä ajatuksen tällaisesta internetpohjaisesta verkostosta. Keskustelimme muiden Suomen NET-hoitajien kanssa keväällä koulutuksessa ja totesimme, että juuri taudin harvinaisuuden takia verkostoituminen on erittäin tärkeää, Siranko kertoo.
    NET-hoitajien verkosto on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Siranko esitteli verkkosivuja pohjoismaisten NET-hoitajien kokouksessa ja ideasta kiinnostuttiin niin paljon, että tällä hetkellä on kehitteillä samanlaiset mutta englanninkieliset sivustot pohjoismaisille NET-hoitajille.
    Verkostossa on mahdollista käydä keskustelua sekä jakaa mm. tietoa tulevista koulutuksista ja luennoista. Sivusto on salasanasuojattu ja tunnukset voi saada vain pääkäyttäjien kautta. Sivustoilla ei myöskään käsitellä potilastietoja.
    – Sivusto on toimiva, helppokäyttöinen ja nätti ulkoasultaan. Jos resurssit riittävät, sivustoa on tarkoitus kehittää jatkossakin. On hienoa, että olen saanut mahdollisuuden kehittää verkoston, joka auttaa hoitajia työssään, Siranko sanoo.
    NET-hoitajien internetsivusto avautuu 1.11. ja on tarkoitettu kaikille Suomen NET-hoitajille. Verkosto oli lopputuotos kehittämistehtävästä, jonka Siranko teki osana EmCan®-mallin Taitava syöpähoitaja -koulutusta, jonka HYKS Syöpäkeskus ja Metropolia Ammattikorkeakoulu järjestivät yhteistyössä.
    Koulutuksen tavoitteena on ollut hoitajien kehittämisosaamisen herääminen ja vahvistaminen niin, että he voivat jatkossakin tuoda esille kehittämistarpeita omassa työssään tai koko keskuksessa. Sirangon kehittämistyön ohjasi Metropolia Ammattikorkeakoulun vastuukouluttaja, lehtori Minna Elomaa-Krapu.
    – Voimaannuttavassa pedagogiikassa ensin tavoitteenani oli saada hoitajat uskomaan, että he osaavat ja koulutuksen edetessä on pyritty tuomaan esille Me osaamme -henkeä, Elomaa-Krapu kertoo.
    Neuroendokriiniset kasvaimet ovat harvinaisia kasvaimia, joita voidaan tavata missä elimessä tahansa. Useimmiten niitä löytyy suoliston alueelta ja monet niistä erittävät hormoneja, jotka aiheuttavat potilaalle hyvinkin vaihtelevia oireita.

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajaopiskelijat sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa kokevat, ettei potilasturvallisuus saa opetuksessa tärkeyttään vastaavaa painoarvoa. Esimerkiksi itsenäiseen virheistä raportointiin ja niistä oppimiseen tarjotaan niukasti mahdollisuuksia käytännön harjoittelussa, osoitti terveystieteiden maisteri Susanna Tellan väitöstutkimus.
    Potilasturvallisuus on vuosituhannen vaihteesta lähtien saanut maailmalla lisääntyvää huomiota potilasturvallisuuden vaaratapahtumien yleisyyden takia. Isoa-Britanniaa voidaan pitää yhtenä potilasturvallisuustyön uranuurtajana. Suomessa laaja-alainen potilasturvallisuustyö on tullut näkyväksi vasta viime vuosina.
    Potilasturvallisuus on uusi tieteenala, joka korostaa inhimillisten tekijöiden ymmärtämistä, systemaattista virheistä oppimista ja järjestelmälähtöistä lähestymistapaa. Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää oppia potilasturvallisuuden keskeiset periaatteet ja käsitteet, mutta myös taitoja ja menetelmiä. Tämä edellyttää muutoksia alan koulutukseen. Kansainvälisiä ohjeita on tarjolla, yhtenä mittavimmista Maailman Terveysjärjestön ohjeistukset potilasturvallisuuden sisällyttämiseksi terveysalan opetussuunnitelmiin.  Potilasturvallisuutta tulisi opettaa omana aiheenaan, mutta potilasturvallisuuden opit on tärkeää integroida myös osaksi koko opetussuunnitelmaa. Esimerkiksi selkeä kommunikointi, tehokas tiimityö, vaaratapahtumien tunnistaminen, raportointi ja analysointi sekä niistä oppiminen ovat keskeisiä potilasturvallisuuden varmistamisessa ja niiden tulisi kuulua hoitotyön opiskelijoiden eri opintojaksoihin.
    Sairaanhoitajaopiskelijat pitävät potilasturvallisuutta tärkeänä
    Tella vertaili väitöstutkimuksessaan suomalaisten ja englantilaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ja arvioita potilasturvallisuuden oppimisestaan akateemisessa ja hoitoympäristössä. Sekä suomalaiset että englantilaiset opiskelijat pitivät potilasturvallisuuden oppimista sille koulutuksessa annettua painoarvoa tärkeämpänä. Englantilaiset opiskelijat arvioivat koulutukseensa sisältyneen enemmän potilasturvallisuusnäkökulmia sekä akateemisessa että käytännön oppimisympäristössä kuin suomalaiset. Akateemisessa oppimisympäristössä he harjoittelivat enemmän potilasturvallisuustaitoja, hoitoympäristössä potilasturvallisuuden oppimista edisti kannustava ja tukeva ilmapiiri sekä järjestelmälähtöisyys. Molempien maiden opiskelijoilla potilasturvallisuuden tärkeät oppimiskokemukset terveydenhuollon toimintaorganisaatioissa liittyivät virheiden ennaltaehkäisyyn ja toimintaan virheen tapahduttua. Merkittävä havainto oli, että opiskelijoiden itsenäinen virheistä raportointi ja niistä systemaattisesti oppiminen terveydenhuollon ympäristössä oli vähäistä.
    Potilasturvallisuuden opetukselle tarvitaan kansalliset ohjeet
    Potilasturvallisuuden opetusta tulisi kehittää terveydenhuollon ja siihen liittyvien koulutusalojen monialaisessa yhteistyössä. Organisaatioiden rakenteiden ja kulttuurien tulisi mahdollistaa potilasturvallisuuden laajamittainen ja systemaattinen oppiminen. Terveydenhuollon koulutuksen ja käytännön yhteistyö kehittämisessä tukee molempien toimintaa. Esimerkiksi molempien järjestelmien tulisi oppia terveydenhuollon ammattihenkilöille ja opiskelijoille tapahtuneista virheistä. Tämä vaatii vaaratapahtumien raportointijärjestelmien ja analysoinnin kehittämistä. Suomalaiselle sairaanhoitajakoulutukselle, muulle terveysalan koulutukselle ja harjoitteluorganisaatioille tarvitaan kansalliset ohjeet potilasturvallisuuden opetuksesta ja oppimisesta akateemisessa ympäristössä ja käytännön harjoittelussa. Terveydenhuollon koulutuksen vertailu myös kansainvälisesti voi auttaa kehittämään ja yhtenäistämään potilasturvallisuuden oppimista ja opetusta.
    Learning about patient safety in pre-registration nursing education: comparing Finnish and British nursing students' evaluations (Potilasturvallisuuden oppiminen hoitotyön koulutuksessa – suomalaisten ja englantilaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden arvioiden vertailua)

    Hoitajat.net
    Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän pari vuotta kestäneessä hankkeessa on koulutettu terveydenhoidon henkilökuntaa tukemaan virtsaoireisten hoitoa. Tavoitteena on ollut urologisten hoitajien kouluttaminen terveyskeskuksiin ja sairaanhoitaja -lääkäri-työparimallin levittäminen.
    Urologi, gynekologi, erityisasiantuntijasairaanhoitaja ja fysioterapeutti ovat pitäneet terveyskeskuksissa muun muassa työpajoja, joissa hoitajille ja lääkäreille on annettu koulutusta uusista, alueellisista virtsaoireisten hoito-ohjeista. Koulutukset on toteutettu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän URHOKE Alueellisen palvelurakenteen ja peruspalveluiden vahvistaminen sekä tuottavuuden parantaminen urologisten potilaiden hoidon kehittämisessä (2013–2014) -hankkeessa.
    Päijät-Hämeen keskussairaalan urologian ylilääkäri Taina Isotalo korostaa, että lääkäri – sairaanhoitaja työparimallia kehittämällä voidaan virtsaoireisen potilaan diagnoosia ja hoitoa perusterveydenhuollossa parantaa.
    - Lisäksi asiantuntijasairaanhoitajan vastaanotolle voidaan ohjata potilaita erilaisiin rakonkoulutus- ja apuvälineohjauksiin. Vuodeosastoilla asiantuntijasairaanhoitajan tietotaitoa puolestaan voidaan hyödyntää kuntoutettavien potilaiden virtsaoireiden tunnistamisessa ja hoidon ohjauksessa, toteaa Isotalo.
    Urologiset hoitajat jo monissa terveyskeskuksissa

    Urologisten hoitajien toiminta on vakiintunut Heinolan, Iitin, Nastolan ja Orimattilan ja osittain Lahden terveyskeskuksissa. Niissä potilaat pääsevät ensikäynnille urologiselle sairaanhoitajalle ennen lääkäriajan varaamista.
    Hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella potilaat ovat olleet tyytyväisiä urologisten hoitajien toimintaan. Hankkeeseen osallistuneet pitivät tärkeänä urologisen potilaan palvelun kehittämistä perusterveydenhuollossa.
    - Lääkärikäyntejä voidaan vähentää, kun potilaiden oireet on valmiiksi kartoitettu virtsaamispäiväkirjan, standardoitujen kyselykaavakkeiden ja laboratoriokokeiden avulla. Myös kustannukset vähenevät, kun virtsaoireista potilasta hoidetaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa, Isotalo kiteyttää.
    Päijät-Hämeen alueella on kehitetty virtsaoireisten potilaiden hoitoa ja palvelua vuodesta 2008. Moniammatillinen virtsaoireisen miehen hoitoketjutyöryhmä teki jo tuolloin alueelliset hoitoketjut, jotka perustuvat kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin. Työryhmä suositteli urologisten hoitajien kouluttamista terveyskeskuksiin ja sairaanhoitaja -lääkäri-työparimallin käyttöä virtsaoireisten potilaiden hoidossa. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva terveyskeskus –ohjelma suosittaa samansuuntaista toimintaa.

    Hoitajat.net
    Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Päiväkirurgiseksi toimenpiteeksi rekisteröidään jakso, jossa potilas tulee leikkaukseen ja lähtee kotiin saman päivän aikana.
    Hoidon jatkuvuus on osa laadukkaan potilashoidon toteutumista päiväkirurgiassa. Potilaan hoitoketju alkaa useasti terveyskeskuksesta tai yksityislääkäriltä. Seuraavana vaiheena on hoito päiväkirurgisessa yksikössä. Leikkaushoitoon sisältyy usein myös jälkikontrolli, jossa potilas käy terveyskeskuksessa.
    – Päiväkirurgisessa hoidossa korostuu leikkauksen jälkeisenä aikana potilaan itsehoito kotona ja omaisten antama hoito. Palvelujärjestelmällä ja sen hoitoketjuilla on merkittävä osuus siinä, miten hoidon jatkuvuus käytännössä toteutuu, Turun yliopistossa hoitotieteen alalta väittelevä Marja Renholm sanoo.
    Hyvästä hoitoprosessista kilpailuvaltti
    Suomessa suunnitteilla olevan sote-uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä luoda toimivat palvelu- ja hoitoketjut. Hoidon jatkuvuutta arvioitaessa ja kehitettäessä tärkeää on huomioida potilaiden näkemykset ja kokemukset hoidosta. Potilaiden tulee voida luottaa siihen, että heidän hoitonsa on hyvin koordinoitua ja jatkuvaa eri hoitopaikkojen välillä.
    – Potilaiden vapaa liikkuvuus ja valinnanvapaus hoitopaikkansa suhteen tuovat uudenlaisen kilpailuasetelman terveydenhuoltoon tulevaisuudessa. Potilaat saattavat tehdä valinnan sen perusteella, miten he kokevat hoitonsa jatkuvuuden toteutuvan, tutkija ennakoi.
    Sekä potilaan että sairaanhoitajan näkökulma huomioon
    Väitöstutkimuksen tavoitteena oli analysoida, mitkä tekijät ovat tärkeitä potilaan hoidon jatkuvuudessa ja miten potilaiden hoidon jatkuvuus toteutuu hoidon eri vaiheissa. Kaksivaiheisen tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa jatkuvuutta tarkasteltiin osana hoitoketjuja koskevaa kirjallisuutta, analysoitiin potilaille tärkeitä asioita sekä jatkuvuuden toteutumisessa ilmeneviä mahdollisia ongelmia. Toisessa vaiheessa analysoitiin päiväkirurgisten potilaiden hoidon jatkuvuuden toteutumista potilaiden ja sairaanhoitajien näkökulmasta sekä määriteltiin keinoja, joilla potilaiden hoidon jatkuvuutta on mahdollista parantaa.
    Tutkimuksessa käytetyt päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuuden kategoriat ovat ajallinen kulku, hoidon sujuvuus, hoitosuhde ja tiedonkulku. Tutkimuksen mukaan hoidon jatkuvuus toteutui sekä potilaiden että sairaanhoitajien mielestä pääsääntöisesti hyvin.
    – Potilaiden näkökulmasta kehitettävää on erityisesti hoitoon pääsyssä ja hoitosuhteessa. Potilaille on tärkeää tietää heitä hoitava sairaanhoitaja ja kirurgi. Sairaanhoitajien näkökulmasta taas kehitettävää on hoidon sujuvuudessa, Renholm kertoo.

    ***
    Perjantaina 6. marraskuuta 2015 kello 12.00 esitetään Turun yliopistossa (PharmaCity, luentosali Pharma1, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku) julkisesti tarkastettavaksi terveydenhuollon maisteri Marja Renholmin väitöskirja Continuity of Patient Care in Day Surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Arja Häggman-Laitila Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professoriHelena Leino-Kilpi Turun yliopistosta.
    Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/117215  

    Hoitajat.net
    Tehy teetti TNS-Gallupilla kyselyn liittyen hallituksen leikkausesityksiin ja säästösuunnitelmiin. Kyselyssä selvitettiin tehyläisten suhtautumista säästöihin sekä hallituksen suunnitelmien toteutumisen vaikutuksia tehyläisten arkielämään ja työhön.
    Vastanneista reilusti yli 70 prosenttia ilmoitti, että toteutuessaan hallituksen leikkaukset vähentävät halukkuutta joustaa työtehtävissä. Tämä koskee esimerkiksi tilanteita, jossa sairastapauksen vuoksi pitää jäädä oman työvuoron jälkeen töihin. Yli puolet vastaajista kertoo, että myös halukkuus osallistua oman työn ja alan uudistamiseen ja kehittämiseen vähenee, jos leikkaukset toteutetaan. 
     
    Myös halu vaihtaa kokonaan toisen alan töihin tai kouluttautua muulle alalle lisääntyisi kyselyn mukaan merkittävästi. Tulevaisuuden kannalta huolestuttava tulos on, että noin puolet kyselyyn osallistuneista opiskelijoista on kiinnostunut muuttamaan ulkomaille alan työtehtäviin, jos hallitus toteuttaa säästötoimet. 
     
    Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi leikkausten vaikutuksia tehyläisten omaan elämään. Vastaajista 59 % arveli, että joutuisivat tällöin tinkimään nykyisestä elämäntavastaan eli aivan arkisista mm. ruoka- ja vaateostoksista. Lähes 80 % ilmoitti, että joutuisi luopumaan suuremmista hankinnoista kuten remontista, auton ostosta tai lomamatkoista.  Leikkaukset näyttäisivät siis vaikuttavan toteutuessaan suoraan tehyläisten arkiseen kulutukseen ja kotimaiseen kysyntään. 
     
    TNS-Gallupin kyselyyn osallistui 502 tehyläistä, joista opiskelijoita on 100.  Puhelinhaastattelut toteutettiin ajalla 21. – 25.9.2015


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...