Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo digitaalisten terveyspalvelujen, kuten mobiilisovellusten, videovälitteisten lääkärinvastaanottojen tai omatoimisen mittaamisen, lisääntyvän seuraavien viiden vuoden aikana. 68 prosenttia suomalaisista on vähintään jossain määrin kiinnostuneita käyttämään niitä. Tämä ilmenee LähiTapiolan tuoreesta Terveyskatsaus-tutkimuksesta. Suomalaiset ovat myös valmiita käyttämään omaa rahaa terveyspalveluihin useita satoja euroja vuodessa. 

    Digitaalisten terveyspalvelujen käytön lisääntymiseen uskovat lähes yhtä paljon kaikki ikäryhmät – ainoastaan 18–34-vuotiaat eivät odota digitalisaation merkittävää lisääntymistä yhtä paljon.

    – Digitalisaatio tukee sairauksien ennaltaehkäisyä, sillä sovellukset kulkevat ihmisten mukana koko ajan. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi laboratoriokokeita tehdään varmasti yhä enemmän itse kotona, ja tulokset lähetetään analysoitavaksi asiantuntijoille. Maailmalla virtuaaliset lääkärikäynnit ovat jo käytössä. Digitalisaatio vapauttaa hoidon resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Uskon, että tämä lisää terveydenhuollon tuottavuutta enemmän kuin tehostaminen. Näin voidaan alentaa kustannuksia, mutta saada jopa parempia terveysvaikutuksia aikaiseksi, sanoo terveydenhuollon johtaja Jarno Mäkinen LähiTapiolasta.

    Puolet suomalaisista uskoo, että digitaalisten terveyspalvelujen merkittävä lisääntyminen vähentää perinteisten lähiterveyskeskusten käyttöä merkittävästi tai ainakin jonkin verran.

    – Uskomme, että digitaaliset palvelut korvaavat perinteisiä käyntejä, ja kansainväliset esimerkit osoittavat, että asiakkaalle kokemus voi olla parempi kuin vanhassa mallissa. Digitaalisuus mahdollistaa esimerkiksi ryhmäkäynnit entistä helpommin. Samoin videovälitteisellä lääkärinvastaanotolla asiakas voi kokea saavansa lääkärin huomion jopa paremmin kuin perinteisellä käynnillä, Mäkinen sanoo.

    Lapsiasiakkaiden määrä kasvanut yksityisellä sektorilla jopa 28 prosenttia

    LähiTapiola tutki yksityisten ja julkisten terveys- ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuudennäkymiä myös keväällä laajassa Veroilla ja varoilla -tutkimuksessa. Sen mukaan yksityisten palvelujen käyttäminen ja terveysvakuuttamisen lisääntyminen näkyvät lääkärien ja hoitajien työssä jo selvästi. Viidennes tutkimukseen vastanneista lääkäreistä ja hoitajista sanoo, että terveysvakuuttamisen suosio näkyy työssä. Erään vastaajan arvion mukaan lapsivakuutusten yleistymisen myötä lapsiasiakkaiden määrä on kasvanut yksityisellä sektorilla 28 prosenttia.

    – Pienten lasten vanhemmat vakuuttavat lapset. Heitä ei näy terveyskeskuksessa niin paljon kuin ennen, eräs vastaaja kommentoi avoimissa vastauksissa.
    Terveyden ammattilaiset ovat huomanneet vakuuttamisen myös laskevan kynnystä lääkärillä käymiseen pienemmissäkin vaivoissa. Julkisen sektorin asiakkaissa nähdään muutoksen myötä yhä suurempi osa vanhuksia, vähävaraisia ja monisairaita. Tutkimukseen vastanneista lääkäreistä ja hoitajista vain muutama arvioi, että terveysvakuuttamisen suosio ei näy mitenkään heidän työssään.

    Omaa rahaa ollaan valmiita käyttämään terveyspalveluihin satoja, jopa tuhansia euroja vuodessa

    Veroilla ja varoilla -tutkimuksen kansalaiskyselyssä kysyttiin, kuinka paljon suomalaiset ovat valmiita käyttämään vuodessa omaa rahaa terveyspalveluihin. Vastaajista yhteensä 56 prosenttia on valmiita käyttämään 100–500 euroa vuodessa terveydenhoitoon. Yhteensä 16 prosenttia on valmiita käyttämään jopa 500–2000 euroa vuodessa terveyspalveluihin. Kun kysyttiin valmiutta käyttää omia varoja vanhuuteen varautumiseen, vastaajaprosentit olivat suurin piirtein samat.

    Tutkimuksessa yleisimpiä perusteluja terveysvakuutusten ottamiseen olivat hoitoonpääsyn nopeus ja mahdollisuus valita hoitopaikka. Yli kolmannes vastaajista nosti esille myös sen, että vakuutuksen myötä pääsee valitsemaan itse hoitavan lääkärin.
    --
    LähiTapiola kysyi suomalaisten suhtautumista digitaalisiin terveyspalveluihin Arjen katsaus -tutkimuksen yhteydessä syyskuussa 2015. Kyselyn toteutti LähiTapiolan toimeksiannosta YouGov Finland. Vastaukset kerättiin sähköisenä kyselynä 10. –14.9.2015 YouGovin kuluttajapaneelissa, ja kyselyyn vastasi 1265 henkilöä. Tutkimuksen keskimääräinen luottamusväli on +/- 2,4%.
    LähiTapiolan Veroilla ja varoilla -kyselytutkimuskokonaisuuden toteutti Aula Research Oy tammi-helmikuussa 2015. Tutkimuksissa kysyttiin kansalaisten sekä poliitikkojen, virkamiesten, terveydenhuollon yrityspäättäjien, lääkärien ja sairaanhoitajien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Kyselyihin vastasi 1 220 kansalaista ja 2 087 terveydenhuollon sidosryhmien edustajaa. Tutkimustulokset asiantuntijoiden ja poliitikkojen kommentoimana on julkaistu Veroilla ja varoilla -raportissa.

    Hoitajat.net
    Hallitus esittää muutoksia terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin. Muutosehdotukset liittyvät pääosin ammattipätevyyden tunnustamista koskevaan direktiiviin tehtyjen muutosten täytäntöönpanoon.
    Muutosten tarkoituksena on tehdä ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmästä aiempaa sujuvampi, helpottaa ammattihenkilöiden liikkuvuutta Euroopassa, edistää potilasturvallisuutta sekä vahvistaa potilaan ja asiakkaan asemaa terveydenhuollossa.
    Eurooppalainen ammattikortti on yksi muutoksista, joita ammattipätevyysdirektiivin muutos tuo tullessaan. Kortti on sähköinen todistus, joka helpottaa ammattipätevyyden tunnustamista toisessa EU- tai ETA-maassa. Suomessa koulutetut sairaanhoitajat, proviisorit ja fysioterapeutit voivat hakea jatkossa ammattipätevyyttä sen avulla EU- ja ETA-maissa.
    Sähköisen hälytysjärjestelmän käyttöönotto edistää potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon asiakkaan asemaa ja oikeutta hyvään hoitoon. Komission ylläpitämään järjestelmään tehtävällä hälytyksellä jäsenmaat saisivat tietoonsa, mikäli terveydenhuollon ammattihenkilölle on asetettu kansallisen viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä ammattitoimintaa koskevaa pysyvä tai väliaikainen kielto tai rajoitus.
    Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle torstaina 29. lokakuuta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016.
    Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 

    Hoitajat.net
    HYKS Syöpäkeskuksen sairaanhoitaja Heta Siranko on kehittänyt ainutlaatuisen Suomen neuroendokriinistä kasvainta sairastavien potilaiden hoitajille (NET-hoitajat) verkoston internetiin. Suomessa on yhteensä noin 20 aktiivista NET-hoitajaa, jotka sairaanhoitopiiristä riippuen työskentelevät onkologian, endokrinologian tai sisätautien erikoisalalla. Tästä johtuen hoitajilla on hyvin erilaiset tietotaidot ja hoitajien omaa erityisosaamista on tärkeä jakaa.
    – Sain viime syksynä ajatuksen tällaisesta internetpohjaisesta verkostosta. Keskustelimme muiden Suomen NET-hoitajien kanssa keväällä koulutuksessa ja totesimme, että juuri taudin harvinaisuuden takia verkostoituminen on erittäin tärkeää, Siranko kertoo.
    NET-hoitajien verkosto on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Siranko esitteli verkkosivuja pohjoismaisten NET-hoitajien kokouksessa ja ideasta kiinnostuttiin niin paljon, että tällä hetkellä on kehitteillä samanlaiset mutta englanninkieliset sivustot pohjoismaisille NET-hoitajille.
    Verkostossa on mahdollista käydä keskustelua sekä jakaa mm. tietoa tulevista koulutuksista ja luennoista. Sivusto on salasanasuojattu ja tunnukset voi saada vain pääkäyttäjien kautta. Sivustoilla ei myöskään käsitellä potilastietoja.
    – Sivusto on toimiva, helppokäyttöinen ja nätti ulkoasultaan. Jos resurssit riittävät, sivustoa on tarkoitus kehittää jatkossakin. On hienoa, että olen saanut mahdollisuuden kehittää verkoston, joka auttaa hoitajia työssään, Siranko sanoo.
    NET-hoitajien internetsivusto avautuu 1.11. ja on tarkoitettu kaikille Suomen NET-hoitajille. Verkosto oli lopputuotos kehittämistehtävästä, jonka Siranko teki osana EmCan®-mallin Taitava syöpähoitaja -koulutusta, jonka HYKS Syöpäkeskus ja Metropolia Ammattikorkeakoulu järjestivät yhteistyössä.
    Koulutuksen tavoitteena on ollut hoitajien kehittämisosaamisen herääminen ja vahvistaminen niin, että he voivat jatkossakin tuoda esille kehittämistarpeita omassa työssään tai koko keskuksessa. Sirangon kehittämistyön ohjasi Metropolia Ammattikorkeakoulun vastuukouluttaja, lehtori Minna Elomaa-Krapu.
    – Voimaannuttavassa pedagogiikassa ensin tavoitteenani oli saada hoitajat uskomaan, että he osaavat ja koulutuksen edetessä on pyritty tuomaan esille Me osaamme -henkeä, Elomaa-Krapu kertoo.
    Neuroendokriiniset kasvaimet ovat harvinaisia kasvaimia, joita voidaan tavata missä elimessä tahansa. Useimmiten niitä löytyy suoliston alueelta ja monet niistä erittävät hormoneja, jotka aiheuttavat potilaalle hyvinkin vaihtelevia oireita.

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajaopiskelijat sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa kokevat, ettei potilasturvallisuus saa opetuksessa tärkeyttään vastaavaa painoarvoa. Esimerkiksi itsenäiseen virheistä raportointiin ja niistä oppimiseen tarjotaan niukasti mahdollisuuksia käytännön harjoittelussa, osoitti terveystieteiden maisteri Susanna Tellan väitöstutkimus.
    Potilasturvallisuus on vuosituhannen vaihteesta lähtien saanut maailmalla lisääntyvää huomiota potilasturvallisuuden vaaratapahtumien yleisyyden takia. Isoa-Britanniaa voidaan pitää yhtenä potilasturvallisuustyön uranuurtajana. Suomessa laaja-alainen potilasturvallisuustyö on tullut näkyväksi vasta viime vuosina.
    Potilasturvallisuus on uusi tieteenala, joka korostaa inhimillisten tekijöiden ymmärtämistä, systemaattista virheistä oppimista ja järjestelmälähtöistä lähestymistapaa. Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää oppia potilasturvallisuuden keskeiset periaatteet ja käsitteet, mutta myös taitoja ja menetelmiä. Tämä edellyttää muutoksia alan koulutukseen. Kansainvälisiä ohjeita on tarjolla, yhtenä mittavimmista Maailman Terveysjärjestön ohjeistukset potilasturvallisuuden sisällyttämiseksi terveysalan opetussuunnitelmiin.  Potilasturvallisuutta tulisi opettaa omana aiheenaan, mutta potilasturvallisuuden opit on tärkeää integroida myös osaksi koko opetussuunnitelmaa. Esimerkiksi selkeä kommunikointi, tehokas tiimityö, vaaratapahtumien tunnistaminen, raportointi ja analysointi sekä niistä oppiminen ovat keskeisiä potilasturvallisuuden varmistamisessa ja niiden tulisi kuulua hoitotyön opiskelijoiden eri opintojaksoihin.
    Sairaanhoitajaopiskelijat pitävät potilasturvallisuutta tärkeänä
    Tella vertaili väitöstutkimuksessaan suomalaisten ja englantilaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ja arvioita potilasturvallisuuden oppimisestaan akateemisessa ja hoitoympäristössä. Sekä suomalaiset että englantilaiset opiskelijat pitivät potilasturvallisuuden oppimista sille koulutuksessa annettua painoarvoa tärkeämpänä. Englantilaiset opiskelijat arvioivat koulutukseensa sisältyneen enemmän potilasturvallisuusnäkökulmia sekä akateemisessa että käytännön oppimisympäristössä kuin suomalaiset. Akateemisessa oppimisympäristössä he harjoittelivat enemmän potilasturvallisuustaitoja, hoitoympäristössä potilasturvallisuuden oppimista edisti kannustava ja tukeva ilmapiiri sekä järjestelmälähtöisyys. Molempien maiden opiskelijoilla potilasturvallisuuden tärkeät oppimiskokemukset terveydenhuollon toimintaorganisaatioissa liittyivät virheiden ennaltaehkäisyyn ja toimintaan virheen tapahduttua. Merkittävä havainto oli, että opiskelijoiden itsenäinen virheistä raportointi ja niistä systemaattisesti oppiminen terveydenhuollon ympäristössä oli vähäistä.
    Potilasturvallisuuden opetukselle tarvitaan kansalliset ohjeet
    Potilasturvallisuuden opetusta tulisi kehittää terveydenhuollon ja siihen liittyvien koulutusalojen monialaisessa yhteistyössä. Organisaatioiden rakenteiden ja kulttuurien tulisi mahdollistaa potilasturvallisuuden laajamittainen ja systemaattinen oppiminen. Terveydenhuollon koulutuksen ja käytännön yhteistyö kehittämisessä tukee molempien toimintaa. Esimerkiksi molempien järjestelmien tulisi oppia terveydenhuollon ammattihenkilöille ja opiskelijoille tapahtuneista virheistä. Tämä vaatii vaaratapahtumien raportointijärjestelmien ja analysoinnin kehittämistä. Suomalaiselle sairaanhoitajakoulutukselle, muulle terveysalan koulutukselle ja harjoitteluorganisaatioille tarvitaan kansalliset ohjeet potilasturvallisuuden opetuksesta ja oppimisesta akateemisessa ympäristössä ja käytännön harjoittelussa. Terveydenhuollon koulutuksen vertailu myös kansainvälisesti voi auttaa kehittämään ja yhtenäistämään potilasturvallisuuden oppimista ja opetusta.
    Learning about patient safety in pre-registration nursing education: comparing Finnish and British nursing students' evaluations (Potilasturvallisuuden oppiminen hoitotyön koulutuksessa – suomalaisten ja englantilaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden arvioiden vertailua)

    Hoitajat.net
    Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän pari vuotta kestäneessä hankkeessa on koulutettu terveydenhoidon henkilökuntaa tukemaan virtsaoireisten hoitoa. Tavoitteena on ollut urologisten hoitajien kouluttaminen terveyskeskuksiin ja sairaanhoitaja -lääkäri-työparimallin levittäminen.
    Urologi, gynekologi, erityisasiantuntijasairaanhoitaja ja fysioterapeutti ovat pitäneet terveyskeskuksissa muun muassa työpajoja, joissa hoitajille ja lääkäreille on annettu koulutusta uusista, alueellisista virtsaoireisten hoito-ohjeista. Koulutukset on toteutettu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän URHOKE Alueellisen palvelurakenteen ja peruspalveluiden vahvistaminen sekä tuottavuuden parantaminen urologisten potilaiden hoidon kehittämisessä (2013–2014) -hankkeessa.
    Päijät-Hämeen keskussairaalan urologian ylilääkäri Taina Isotalo korostaa, että lääkäri – sairaanhoitaja työparimallia kehittämällä voidaan virtsaoireisen potilaan diagnoosia ja hoitoa perusterveydenhuollossa parantaa.
    - Lisäksi asiantuntijasairaanhoitajan vastaanotolle voidaan ohjata potilaita erilaisiin rakonkoulutus- ja apuvälineohjauksiin. Vuodeosastoilla asiantuntijasairaanhoitajan tietotaitoa puolestaan voidaan hyödyntää kuntoutettavien potilaiden virtsaoireiden tunnistamisessa ja hoidon ohjauksessa, toteaa Isotalo.
    Urologiset hoitajat jo monissa terveyskeskuksissa

    Urologisten hoitajien toiminta on vakiintunut Heinolan, Iitin, Nastolan ja Orimattilan ja osittain Lahden terveyskeskuksissa. Niissä potilaat pääsevät ensikäynnille urologiselle sairaanhoitajalle ennen lääkäriajan varaamista.
    Hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella potilaat ovat olleet tyytyväisiä urologisten hoitajien toimintaan. Hankkeeseen osallistuneet pitivät tärkeänä urologisen potilaan palvelun kehittämistä perusterveydenhuollossa.
    - Lääkärikäyntejä voidaan vähentää, kun potilaiden oireet on valmiiksi kartoitettu virtsaamispäiväkirjan, standardoitujen kyselykaavakkeiden ja laboratoriokokeiden avulla. Myös kustannukset vähenevät, kun virtsaoireista potilasta hoidetaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa, Isotalo kiteyttää.
    Päijät-Hämeen alueella on kehitetty virtsaoireisten potilaiden hoitoa ja palvelua vuodesta 2008. Moniammatillinen virtsaoireisen miehen hoitoketjutyöryhmä teki jo tuolloin alueelliset hoitoketjut, jotka perustuvat kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin. Työryhmä suositteli urologisten hoitajien kouluttamista terveyskeskuksiin ja sairaanhoitaja -lääkäri-työparimallin käyttöä virtsaoireisten potilaiden hoidossa. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva terveyskeskus –ohjelma suosittaa samansuuntaista toimintaa.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...