Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Kuntasektorin vääränlaiset säästötoimenpiteet voivat lisätä kustannuksia moninkertaisesti ja heikentää hoidon laatua ja saatavuutta. Erityisesti ns. juustohöylä-menetelmällä säästäminen ei saa aikaan todellisia säästöjä. Vaikka ulospäin näyttäisi siltä, että yhdessä kohti on saatu aikaan säästöjä, niin toisella osa-alueella kustannukset kasvavat. Säästötoimenpiteet lisäävät menoja, joka näkyy mm. sairaslomien lisääntymisenä, vuokratyövoiman käyttönä ja muuna lisäresurssien palkkaamisena. Asia käy ilmi Tehyn tuoreesta kyselystä.
    - Säästöjen myötä terveyspalvelut heikentyvät ja tästä seuraa inhimillistä kärsimystä. Hoidosta tulee kalliimpaa potilaiden valuessa esimerkiksi kalliimman erikoissairaanhoidon piiriin. Myös kansalaisten luottamus terveyspalvelujärjestelmään rapautuu.
    Tehyn kyselyn mukaan yleisin säästötoimenpide on toimintatapojen ja tehtävien uudelleenjärjestely. Lisäksi kasvatetaan yksikkökokoja, ulkoistetaan tai vaikutetaan työaikamuotoihin ja muihin työehtoihin sekä palkkaukseen.
    - Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että onneksi irtisanomisiin ja lomautuksiin on turvauduttu melko vähän.  Kuitenkin kyselyyn vastanneet kokevat, että säästöt kohdistuvat henkilöstöresursseihin. Mm. rekrytointia on vaikeutettu, sijaisia on jätetty palkkaamatta eikä avautuvia paikkoja täytetä.
    Eve Becker on huolissaan henkilöstön jaksamisesta säästöpaineiden alla.
    - Eräs säästöjen vaikutus on se, että hoitotyön esimiesten vakansseja on vähennetty ja heidän toimivaltuuksiaan on pienennetty. Tällä on suora vaikutus hoitotyötä tekevien arkeen, sillä mm. osastonhoitajien panos hyvässä henkilöstöjohtamisessa ja sujuvien hoitoketjujen luomisessa on oleellinen.
    Beckerin mielestä kuntapäättäjien pitäisikin juustohöylämenetelmän sijaan keskittyä toimenpiteisiin, jotka aidosti tuovat säästöjä kuntien talouteen. Taloutta pitää suunnitella pitkäjänteisesti.
    - Kunnissa pitää saada aikaan prosesseja, joiden avulla kehitetään hoidon tuloksellisuutta. Pitää tavoitella hyvää esimiestyötä, sujuvia työprosesseja ja toimivia hoitoketjuja. Lisäksi olemassa olevaa osaamista on hyödynnettävä tehokkaasti. Työntekijät on otettava mukaan säästöjen suunnitteluun, sillä heillä on usein paras tieto käytännön toimista.
    Lähde: http://www.tehy.fi/medialle/tiedotteet/?x28862999=30316274 
     
    Lääketeollisuus ry haluaa muistuttaa, että lääketutkimukset pelastavat vuosittain useiden suomalaisten elämän. Kliinisissä lääketutkimuksissa esimerkiksi syöpää sairastava potilas saa käyttöönsä lääketieteen uusimpiin innovaatioihin pohjautuvan lääkkeen, jolla voi olla merkittävä vaikutus potilaan ennusteeseen – viime kädessä elämän jatkumiseen.
    Melanoomaa sairastava helsinkiläinen Juho Juutilainen, 45, on parhaillaan mukana uuden syöpälääkkeen tehoa testaavassa tutkimuksessa. Kun tutkimus käynnistyi runsaat kaksi vuotta sitten HYKS:n syöpäklinikalla, Juutilaisen syöpä oli levinnyt, ja hänen ennusteensa oli huono.
    - Olin valmistautunut siihen, että minulla on noin puoli vuotta elinaikaa jäljellä. Kahden viikon kuluttua tutkimuksen alkamisesta kasvaimeni olivat kutistuneet selvästi, ja kolmessa kuukaudessa suurin osa niistä katosi kokonaan, hyvinvointiyrittäjänä työskentelevä Juutilainen kertoo.
    Juutilainen saa tutkimuslääkettä kahden viikon välein, mutta elää muutoin normaalia elämää, johon kuuluvat työ, perhe ja harrastukset.
    - Minun kohdallani voi sanoa, että lääketutkimus on pelastanut henkeni, hän sanoo.
    Potilaiden saamien hyötyjen lisäksi lääketutkimukset parantavat terveydenhuollon hoitokäytäntöjä tuomalla lääketieteen uusimmat saavutukset osaksi lääkäreiden kliinistä työtä ja osaamista.
    - Lääketeollisuuden kanssa yhteistyössä tehdyt tutkimukset ovat tarjonneet tutkittaville mahdollisuuden saada vielä tutkimusvaiheessa oleva lääke käyttöön jo vuosia ennen kuin se muuten olisi mahdollista. Lisäksi tutkijalääkärit saavat arvokasta kokemusta lääkkeiden käytöstä ennen niiden mahdollista tuloa markkinoille, sanoo Meilahden sairaalassa gastroenterologian ylilääkärinä työskentelevä professori Martti Färkkilä.
    Lisätietoa Suomessa tehtävästä lääketutkimuksesta:
    http://www.laaketeollisuus.fi/laakkeet/laaketutkimus-ja-tuotekehitys

    Lähde: Lääketeollisuus ry 
    Kansainvälistä sairaanhoitajapäivää vietetään tänään 12. päivä toukokuuta. Sairaanhoitajien kansainvälinen järjestö International Council of Nurses (ICN) valitsi juhlapäivän tämän vuoden teemaksi ”A Force for Change: Care Effective, Cost Effective”. ICN haluaa muistuttaa, ettei terveyttä maailmassa olisi mahdollista ylläpitää ilman sairaanhoitajien panosta kaikilla terveydenhuoltojärjestelmän sektoreilla. He ovat suuri joukko alan asiantuntijoita, joiden työpanoksella on merkittävä vaikutus koko terveydenhuoltojärjestelmän toimintaan, hoidon laatuun ja tuloksellisuuteen.
    Päivää vietetään joka vuosi Florence Nightingalen syntymäpäivän kunniaksi. Nightingale ajoi 1800-luvulla sairaanhoitajien asemaa ja koulutusta eteenpäin. Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto on viettänyt kansainvälistä sairaanhoitajapäivää vuodesta 1965. Nykyisellä paikallaan päivää on vietetty vuodesta 1972. Suomen Sairaanhoitajaliitto on ICN:n jäsenyhdistys. Se juhlistaa päivää tänä vuonna kampanjalla, jossa kiitetään sairaanhoitajia arvokkaasta työstä terveyden ja hyvinvoinnin puolesta.
    International Nurses Day celebrates cost effectiveness of nurses http://goo.gl/Nr8Xkt
    7.5.2015 vietettiin Yhdysvaltalaisen sairaanhoitajan "SeeSee" Rigneyn syntymäpäivää. Tämä 90-vuotias sairaanhoitaja käy edelleen kaksi päivää viikossa töissä. Työkavereiden mukaan SeeSee on loistava sairaanhoitaja, joka pursuaa positiivista energiaa. Siinäpä mallia meille kaikille!
    Lue lisää: http://www.multicare.org/news/ceo-message-nurses-week-2015/
    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on huolissaan siitä, että erikoissairaanhoidossa lähihoitajien tilalle on palkattu sairaanhoitajia. Sen mukaan myös lähihoitajien osaamista on rajoitettu, erityisesti lääkehoidon osalta. Sairaanhoitajaliiton mukaan erikoissairaanhoidon ammattirakenteelle on syynsä. Lähihoitajien vakanssien muuttaminen sairaanhoitajien vakansseiksi on perustunut työn vaativuuteen sekä siihen, että lähi- ja perushoitajat ovat kouluttautuneet sairaanhoitajan ammattiin.
    Hoitotyö erikoissairaanhoidossa on yhä vaativampaa, joten hoitotyöntekijöillä tulee olla hyvät valmiudet monimutkaisten asioiden hallintaan. Sairaanhoitajaliiton mukaan tämä vaatii osaamista, joka tutkitusti saavutetaan vasta sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnolla. Sairaanhoitajien suurempi osuus hoitohenkilöstörakenteesta korreloi positiivisesti lääkevirheiden ja haavainfektioiden vähenemiseen.
    SuPerissa ollaan eri mieltä. Sen mukaan lähihoitajien määrän supistaminen erikoissairaanhoidossa aiheuttaa väistämättä hoidon tason alenemisen. Riittämätön perushoito lisää erilaisten infektioiden ja makuuhaavojen riskiä, liiton tiedotteessa todetaan.
    Lisätietoja:
    Sairaanhoitajaliitto: Erikoissairaanhoidon ammattirakenteen tulee pohjautua potilaiden hoidontarpeeseen
    https://sairaanhoitajat.fi/2015/erikoissairaanhoidon-ammattirakenteen-tulee-pohjautua-potilaiden-hoidontarpeeseen/
    SuPer: Lähi- ja perushoitajien osaamista rajoitetaan erikoissairaanhoidossa
    http://www.superliitto.fi/viestinta/tiedotteet-ja-kannanotot/superin-selvitys-lahi-ja-perushoitajien-osaamista-rajoitetaan-erikoissairaanhoidossa/
     
    Kansainvälistä Sairaanhoitajan päivää vietetään jälleen tiistaina 12.5.2015. Tänä vuonna halutaan nostaa sairaanhoitajan työn arvon keskiöön ja kiittää sairaanhoitajia arvokkaasta työstä terveyden ja hyvinvoinnin puolesta.
    - Ilahduta kiitoksella -kampanjan tavoitteena on tuoda iloa ja hyvää mieltä sairaanhoitajille. Haluamme myös muistuttaa väestöä sairaanhoitajien tekemästä tärkeästä työstä ja haastaa heitä jakamaan kiitos-viestiä eteenpäin, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto kertoo.
    Kiittäminen on tärkeä osa palkitsemista ja palautteen antoa. Kiittäminen ei yksistään tuo hyvinvointia ja tyytyväisyyttä työpaikoille, mutta se tukee työpaikan yhteishenkeä ja kannustaa hyviin työsuorituksiin.
    - Haluamme kampanjalla kannustaa myös sairaanhoitajia antamaan kiitosta ja tunnustusta kollegoilleen sekä työyhteisöjä henkilöstölleen. Parhaissa työpaikoissa tunnustusta ei tarvitse odottaa kehityskeskusteluun tai tiettyyn määräaikaan, vaan sitä jaetaan jatkuvasti. Työntekijä voi luottaa, että hyvä työ ja ponnistelu huomioidaan kollegojen ja johdon taholta, Merasto sanoo.
    Sairaanhoitajan päivän kampanja näkyy työpaikoilla, sosiaalisessa mediassa, liiton verkkosivuilla ja kaupallisilla radiokanavilla. Myös Sairaanhoitajaliiton 16 alueyhdistystä järjestävät päivän kunniaksi sairaanhoitajille tempauksia ja tilaisuuksia ympäri Suomea.
    Sairaanhoitajia voi kiittää 12.5.
    sairaanhoitajat.fi -verkkopalvelussa sosiaalisessa mediassa hashtageilla #kiitos ja #1205 Sähköisellä kiitoskortilla Huomioimalla sairaanhoitajia työpaikoilla Lisätietoa sairaanhoitajat.fi/1205
    Lähde: Sairaanhoitajaliitto
    Sairaanhoitajan päivä
    Sairaanhoitajan päivää vietetään vuosittain 12. toukokuuta ympäri maailmaa kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) aloitteesta. Päivä on Florence Nightingalen syntymäpäivä. Päivän kunniaksi Sairaanhoitajaliitto nostaa esiin ajankohtaisia sairaanhoitajan ammattiin ja hoitotyöhön liittyviä aiheita.
    Koulutuksella sekä aikaisemmilla kokemuksilla oli merkitystä siihen, miten lääkintälotat kokivat paikoin jopa traumaattiset hoitotilanteet Suomen sodissa vuosina 1939–45. Asiaa väitöskirjassaan tutkineen terveystieteiden maisterin Minna Elomaa-Krapun mukaan lääkintälottien kohtaamien kauheuksien ennakointi oli vaikeaa. Oman haasteensa sota-ajan hoitotyölle toi muun muassa miehinen ympäristö.
    Suomen osalta toisen maailmansodan loppumisesta tuli 27. huhtikuuta kuluneeksi 70 vuotta. Kotirintamalla ja sota-alueilla työskenteli tuhansia lääkintälottia koulutettuina tai kouluttamattomina. Kokemuksia sota-ajan hoitotyöstä on saatavilla erittäin vähän sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä johtuu osaltaan traumaattisista kokemuksista ja vaikeudesta puhua niistä. Lääkintälottia on myös pakotettu vaikenemaan ja jopa salaamaan lottana toimiminen.
    - Lääkintälottien velvollisuuden tunto ja vahva kutsumus hoitotyöhön joutuivat sota-aikana koetukselle. Haasteellisia työtehtäviä olivat esimerkiksi vakavasti haavoittuneiden ja kuolevien hoito sekä päihdeongelmaisten ja mieleltään sairastuneiden kohtaaminen. Nämä kokemukset aiheuttivat lääkintälotille eräänlaisen tunnekuorman, jota ei saanut näyttää silloin eikä sodan jälkeen, Elomaa-Krapu kertoo.
    Globaalit konfliktit ovat osoittaneet, että sodan tai katastrofien tunnekokemuksiin kohdistuvat tutkimukset ovat äärimmäisen tärkeitä selvitettäessä, miten pahuus aiheuttaa ihmisille kärsimystä. Koettu tapahtuma ja siihen liittyvät tunteet heijastuvat vuosikymmeniksi eteenpäin aina seuraaviin sukupolviin saakka.
    - Tutkijoiden mukaan kansainväliset konfliktit syntyvät erilaisista tunteista kuten pelosta ja vihasta. Tästä johtuen juuri kokemusten tutkimisella on suuri merkitys ymmärtääksemme, viisastuaksemme ja kokeaksemme empatiaa kärsiviä kohtaan, Elomaa-Krapu sanoo.
    Aistimuisti kokemuskertomusten jäsentäjänä
    Lääkintälotat tekivät perushoidon lisäksi itsenäisesti myös vaativia sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Sodan kauheuksien kohtaamiseen valmistautuminen oli kuitenkin vaikeaa, jopa mahdotonta. Potilaina oli paitsi sotilaita niin myös evakuoituja ja lapsia.
    Traumaattisia ja eettisesti vaativia hoitokokemuksia oli kaikissa komennuspaikoissa. Kokemukset olivat yhteydessä lääkintälottien saaman koulutuksen pituuteen ja määrään, opetettuihin asioihin sekä aikaisempiin hoidollisiin kokemuksiin.
    - Voimakkaita ja jopa traumaattisia kokemuskertomuksia kerrottiin erilaisten aistihavaintojen kautta, kuten näkö-, kuulo-, tunto- ja hajuaisteja kuvaamalla. Kertomuksissa korostuivat erilaiset esineet, aika, värit ja ihmiset sekä tarkat kuvaukset esimerkiksi paikoista. Nimitän tätä aistimuistiksi, Elomaa-Krapu sanoo.
    Elomaa-Krapun tutkimus tuo esille myös naisena olemisen merkityksen maskuliinisessa ympäristössä. Työympäristön miehinen ja naisellinen hoitokulttuuri ajautuivat välillä ristiriitaan, ja lääkintälotat joutuivat tasapainoilemaan hyvän ja pahan välillä.
    - Lääkintälotat näkivät hoitotyössään moraalisesti epäilyttäviä asioita kuten vihollisvankien epäeettistä kohtelua ja päihteiden väärinkäyttöä, mikä aiheutti joissakin lääkintälotissa ahdistusta, Elomaa-Krapu sanoo.
    Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lääkintälottien kokemuksia saamastaan koulutuksesta ja heidän toteuttamastaan hoitotyöstä Suomen sotien aikana vuosina 1939–1945. Tutkimus on hoitotieteellinen muistitietotutkimus, ja siihen haastateltiin 16 lääkintälottana toiminutta henkilöä.
    http://tampub.uta.fi/handle/10024/96990
    Kuva: SA-kuva


    Paitakauppa

    Facebook

    Mainokset

    Twitter


    Mainokset

×
×
  • Create New...