Päivystysten ruuhkautuminen altistaa potilasvahingoille – suurin osa diagnoosiviiveitä

Vuosina 2017–2018 sattuneista korvatuista potilasvahingoista 16 % (n=675) tapahtui päivystysympäristössä. Päivystysten potilasvahingoissa korostuvat diagnoosiviiveen vuoksi korvatut vahingot, selviää Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) tuoreesta teemaraportista.

Päivytyksissä tapahtuneista potilasvahingoista jopa 75 prosenttia oli aiheutunut diagnoosin viivästymisestä. Tyyppitapauksia olivat erilaisten tapaturmien aiheuttamien vammojen ja aivoverenkiertohäiriöiden diagnoosiviiveet. Diagnoosiviiveiden taustalla oli usein puutteellinen kliininen tutkiminen, kuvantamistutkimusten tekemättä jättäminen tai niiden puutteellinen tulkinta.

Päivystysympäristöissä tapahtuneista vahingoista suurin osa tapahtui sairaaloiden yhteispäivystyksissä yleislääketieteen, akuuttilääketieteen ja kirurgian erikoisaloilla. Diagnoosiviiveiden ohella tapahtui muun muassa lääkehoitoon ja kipsaukseen liittyviä vahinkoja.

Ensihoidossa korvattujen potilasvahinkojen määrä oli vähäinen (n=25). Yleisimmin kyse oli siirtotilanteisiin liittyvistä tapaturmista.

Ainutlaatuinen raportti päivystysympäristössä tapahtuvista potilasvahingoista

Kansainvälisissä tutkimuksissa päivystys on tunnistettu potilasturvallisuuden kannalta erityisen riskialttiiksi.

– Päivystystoiminnan luonteeseen kuuluu ennakoimattomuus ja nopeasti vaihtelevat tilanteet. Vastaan voi tulla mitä vaan ja päätöksiä pitää usein tehdä nopeasti. Päivystyksissä turvallisuutta varmistaviin suojauksiin tulisikin kiinnittää erityistä huomiota, korostaa PVK:n potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling.

PVK:n julkaisema teemaraportti tarjoaa uutta tietoa päivystysympäristössä tapahtuvista potilasvahingoista, sillä aihetta ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Vaikka potilasvahinkoaineisto kattaa vain potilaiden PVK:lle ilmoittamat tapaukset, se on ainutlaatuinen tutkimusaineisto maantieteellisen kattavuutensa ja yhdenmukaisuutensa vuoksi.

Päivystysten ruuhkien taustalla ongelmat muualla

Päivystysten tilanne on ollut viimeisten kuukausien aikana erityisen vaikea, koska jatkohoitopaikkojen löytäminen potilaille ontuu.

Päivystyksiin myös ajautuu potilaita, jotka olisi tarkoituksenmukaisempaa hoitaa päiväaikaan terveyskeskuksissa. Esimerkiksi hoivakotien hoitaja- ja lääkärivaje johtaa siihen, että potilaita lähetetään herkästi päivystykseen.

– Päivystysruuhkat eivät johdu pohjimmiltaan potilasmäärästä tai päivystyksen resursseista, vaan hoitoketjun muiden palasten ahdingosta. Ilmiö on ollut nähtävissä jo vuosien ajan, täsmentää Welling.

Suurin osa päivystysten potilasvahingoista on diagnoosiviiveitä, joille päivystysten ruuhkautuminen altistaa. Jotta päivystystoiminta voidaan toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti, huomio on kohdistettava koko hoitoketjun toimintaan.

Inhimillisten tekijöiden vaikutus turvallisuuteen on suuri

Lääkäreiden koulutukseen ei sisälly juurikaan tietoa inhimillisten tekijöiden vaikutuksista turvallisuuteen. Suurimmat riskit päivystystyössä liittyvät kuitenkin vireystilaan, stressiin ja ympäristötekijöihin.

– Vaikka lääkärit ovat terveydentilan arvioinnin ammattilaisia, harvalla on ymmärrystä huomioida kuinka paljon vireystila ja ympäristötekijät voivat vaikuttaa omaan harkintakykyyn, päätöksentekoon ja toimintaan. Tässä olemme jäljessä muita turvallisuuskriittisiä toimialoja, kuvaa potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling.

Kaikille sote-ammattilaisille tulisi jo peruskoulutuksessa tarjota eväät inhimillisten tekijöiden vaikutusten tunnistamiseen osana turvallisuusopintoja.

Lisätietoja:

Potilasvahinkotietoa 1/2022 - päivystysten potilasturvallisuus