Jump to content
MAINOS

Oulun yliopisto täydennyskouluttaa satoja hoitotyön ammattilaisia


Hoitajat.net
 Jaa

Pohjois-Pohjanmaalla asuvien ikääntyneiden kotihoitoa vahvistetaan Oulun yliopiston GeroNursing Centren (GNC) ja POPsoten IKÄ-hankkeen uraauurtavalla yhteistyöllä. Vuoden 2021 loppuun mennessä 600–700 hoitotyön ammattilaista kehittää kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamistaan täydennyskoulutuksella.

GNC voitti POPsote IKÄ-hankkeen kilpailutuksen kuntoutumista edistävän hoitotyön koulutuksen toteutuksesta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Mittavassa yhteistyössä täydennyskoulutetaan alalla toimivia ammattilaisia GNC:n kehittämällä GeroNurse -verkkokoulutuksella.

GNC on Suomen ensimmäinen ikääntyneiden kuntoutumista edistävään hoitotyöhön keskittyvä tutkimus- ja osaamiskeskus, joka tarjoaa täydennyskoulutusta kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja sairaalan hoitohenkilöstölle, omaishoitajille, vapaaehtoistyöntekijöille, alalle hakeutuville sekä ikääntyneille itselleen.

Kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteena on parantaa ja tukea ihmisen jokapäiväistä elämää sekä muuttaa hoitamisen filosofiaa passiivisesta, hoitajalähtöisestä toimintatavasta kohti aktiivista, ikääntyneen toimintakykyä lisäävää ja ylläpitävää toimintaa.

– Toimintakykyä voidaan tukea ikääntyneiden kotona monin päivittäiseen elämään liittyvin tavoin, joilla lisätään fyysistä aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Kotona tapahtuneen kuntoutuksen on todettu lyhentävän kotikäyntien kestoa, vähentävän palveluiden käyttöä sekä pienentävän kustannuksia verrattuna tavanomaista hoitoa saaneisiin ikääntyneisiin. Tutkimusten mukaan kuntoutumista edistävän hoitotyön hyvin johdettu käyttöönotto vähentää hoitohenkilökunnan sairauspoissaoloja, lisää työhyvinvointia ja työhön sitoutumista, GNC:n tutkijatohtori Sinikka Lotvonen kertoo.

POPsoten IKÄ-hanke on kerännyt ikääntyvien tarpeita ja kokemuksia tiiviissä yhteistyössä maakunnallisen järjestöverkoston ja Muistiliiton kanssa. ”Kartoituksissa esiin nousee selvästi, että ikääntyvät eivät halua olla kohteita, joille joku suunnittelee palvelua ja kuntoutusta. He haluavat olla aktiivisia toimijoita ja oman elämänsä suunnittelijoita myös silloin, kun kaikki hyvän elämän edellytykset eivät ole aivan kohdillaan”, POPsoten IKÄ-hankkeen projektikoordinaattori Satu Kangas kertoo.

– GeroNursingCentren koulutus ja yhteiskehittämisen mahdollisuus auttavat meitä ikääntyvien palvelujen työntekijöitä olemaan tukena ja mahdollistajina silloin, kun tulevan hyvinvointialueemme ikääntyvä henkilö kamppailee haasteellisemman elämäntilanteen kanssa. Henkilökunnan laaja koulutuskokonaisuus on mukana viitoittamassa tietä sote-uudistuksen sisällöille tulevaisuudessa, Kangas jatkaa.

POPsote-hankkeessa kehitetään Pohjois-Pohjanmaan ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluita yhdessä alueen kuntien ja sote-organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on parantaa paitsi palvelujen saatavuutta myös niiden laatua, kun painopistettä siirretään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Samanaikaisesti vahvistetaan ikääntyvien kanssa työskentelevien ammatillista osaamista.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...