Omainen kirjoittaa isänsä hoitajille - "Ensimmäisen kerran tunsin, että maailmassa on vielä hyviä ihmisiä"

Tämä oli hyvä vastine median viimepäivinä uutisoimiin, melko yksipuolisiin kokemuksiin meistä hoitajista. Eikä tarkoitukseni ole vähätellä kenenkään kokemuksia, he ovat varmasti tapahtumat näin kokeneet. Olisi kuitenkin reilua katsoa myös kolikon toiselle puolelle ja miettiä esim. kuinka hyvin loppujen lopuksi meillä asiat ovat. Terveydenhuollossakin.

Suurin osa kaikista hoitoalan ihmisistä on loistotyyppejä, jotka tekevät vaativaa työtään koko sydämellään. Tarkoitan siis kaikkia, hoitajia, lääkäreitä, laitosapulaisia (vai mikä se nimike nykyään onkaan), siis ihan kaikkia. Mutta ne muutamat väärän alan ja työn valinneet pilaavat kaikkien maineen. 

On hyvä myös muistaa, että jonkin verran on kysymys siitä, kuinka kukin asiat kokee. Joku närkästyy ja saa elinikäisen trauman, jos sattuu esim hoitajalla olemaan vaikka hymy tiukalla, joku toinen ei edes moista huomaa. Ylipitkän työvuoron, kaksi vuoroa peräkkäin, ei niin kovin aurinkoinen aina jaksa olla.

Systeemissä on rukattavaa kyllä, eikä se missään tapauksessa korjaannu ihmisiä vähentämällä.

11 tuntia sitten, Vieras: kokenut hoitaja, eläk. kirjoitti:

Suurin osa kaikista hoitoalan ihmisistä on loistotyyppejä, jotka tekevät vaativaa työtään koko sydämellään. Tarkoitan siis kaikkia, hoitajia, lääkäreitä, laitosapulaisia (vai mikä se nimike nykyään onkaan), siis ihan kaikkia. Mutta ne muutamat väärän alan ja työn valinneet pilaavat kaikkien maineen. 

On hyvä myös muistaa, että jonkin verran on kysymys siitä, kuinka kukin asiat kokee. Joku närkästyy ja saa elinikäisen trauman, jos sattuu esim hoitajalla olemaan vaikka hymy tiukalla, joku toinen ei edes moista huomaa. Ylipitkän työvuoron, kaksi vuoroa peräkkäin, ei niin kovin aurinkoinen aina jaksa olla.

Systeemissä on rukattavaa kyllä, eikä se missään tapauksessa korjaannu ihmisiä vähentämällä.

 

Täysin yhteneväistä oman kokemuksen kanssa. Tein hoitoavustajana pätkää joskus aikoinani ja muistisairaiden vanhusten kunnallisella osastolla ihmiset painoivat ihan hulluna töitä. Jos jotain ylimääräistä aikaa oli, sekin pistettiin lisäohjelmaksi vanhuksille tavalla tai toisella. Vain yksi sijaistava nuori nainen, eli 1/20 hoiteli lihanpalasia. Muut hoitivat ihmistä sellaisella empatialla ja vaivalla että halusi itsekin keventää sitä urakkaa kaikin voimin.

Nää enkelit ovat neurolta, eikä päivystyksestä.Siinä on vissi ero.

Kiitos. Tällainen auttaa jaksamaan vaikeinakin hetkinä.

T: Eräs sieltä Meikusta.