Jump to content
MAINOS

Naishoitajien selkäkipu väheni ja elämänlaatu parani selkäneuvonnan ja pilatesharjoittelun yhdistelmällä kahden vuoden seurantatutkimuksessa


Hoitajat.net
 Share

Selkäneuvonta yhdistettynä viikoittaisiin pilatesharjoituksiin vähensi naishoitajien selkäkipua. Kuva: Envato

Selkäneuvonta yhdistettynä viikoittaisiin pilatesharjoituksiin vähensi naishoitajien selkäkipua puolen vuoden intervention aikana 31 prosenttiyksikköä kontrolliryhmään verrattuna, selviää UKK-instituutin satunnaistetusta kontrolloidusta seurantatutkimuksesta.

Intervention vaikutus selkäkipuun oli havaittavissa vielä kahden vuoden seurantamittauksissa. Vastaavasti neuvonnan ja harjoitteiden yhdistelmä oli kustannusvaikuttava keino parantaa hoitotyötä tekevien naisten elämänlaatua ja vähentää selkäkivusta aiheutuvia sairauspoissaoloja. Yhdistelmäryhmän sairauspoissaoloista aiheutuneet kustannukset olivat kahden vuoden aikana 92 prosenttia kontrolliryhmää pienemmät.

Kustannussäästöä sairauspoissaolojen vähenemisestä

Tutkimuksen mukaan yhdistetyllä neuvonta- ja pilatesryhmällä selkäkipu väheni intervention aikana 41 prosenttiyksikköä lähtötilanteeseen verrattuna.

– Yksilön kannalta kivun pysyminen alhaisella tasolla myös puolen vuoden intervention jälkeen on merkittävä tulos, sillä kahden vuoden seurantamittauksessa yhdistelmäryhmällä selkäkipu oli edelleen 29 prosenttiyksikköä lähtötilannetta alhaisempi, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.

Lisäksi selkäkivusta aiheutuneet sairauspoissaolot olivat kahden vuoden seuranta-aikana yhdistelmäryhmällä 92 % kontrolliryhmää pienemmät.

– Ergonomiaohjaus ja selkää tukevien lihasten vahvistaminen on tutkimuksen mukaan tehokas keino ehkäistä sairauspoissaoloja, jotka aikaansaavat kustannussäästöä sekä työnantajalle että yhteiskunnalle, Kolu toteaa.

Selkäneuvonnan ja pilatesharjoittelun yhdistelmä paransi elämänlaatua

Tutkimuksen mukaan yhdistelmäryhmässä selkäkivun väheneminen vaikutti myönteisesti myös koettuun elämänlaatuun, ja yhdistelmäryhmä oli ainoa, jolla elämänlaatu parani kahden vuoden aikana.

– Hoitohenkilöstöllä on työn fyysisen kuormittavuuden takia moninkertainen riski sairastua selkäkipuun normaaliväestöön verrattuna, kertoo liikuntalääketieteen professori ja UKK-instituutin erikoislääkäri Jari Parkkari.

– Selkäkipu heikentää elämänlaatua ja työkykyä, jotka molemmat lisäävät sairauspoissaolojen riskiä, Parkkari jatkaa.

– Hoitoalalla vallitsevan työvoimapulan takia selkäneuvonnan ja kerran viikossa tehtävän pilatesharjoittelun yhdistelmää tulisi hyödyntää jatkossa laajemminkin terveydenhuollon työntekijöiden selkäkivun ehkäisemiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi, summaa Parkkari.

UKK-instituutin 6 kuukauden mittaiseen selkäkipututkimukseen osallistui 219 naishoitajaa, joista 156 (71 %) osallistui 2-vuotisseurantaan. Tutkittavat olivat 30–55-vuotiaita naisia, jotka kärsivät ajoittaisesta selkäkivusta ja joilla kivun voimakkuus oli vähintään 2 (asteikolla 0–10). Tutkimus oli satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus, jossa tutkittavat arvottiin neljään ryhmään (pilatesharjoittelu, selkäneuvonta, edellisten yhdistelmä ja vertailuryhmä). Tutkimuksen rahoittajina olivat Kansaneläkelaitos ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Kukakohan hoitaja on oikeutettu tähän jumppaan ja selkävaivojen hoitoon. Omalla työmaalla tarjotaan hoidoksi ylitöitä, satakiloisten nostelua, epäergonomisia työasentoja ja mikä parasta asennetta "hoitajat on niin mahdottoman vahvoja".

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...