Jump to content
MAINOS

Ministeriö lykkää hoitohenkilöstön rokotuksia koskevan säännöksen muutosta


Hoitajat.net
 Share

Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole antamassa hallituksen esitystä tartuntatautilain 3 §:n ja 48 §:n muuttamisesta eduskunnalle ennen joulua. Valmistelun kuluessa on ilmennyt, että hallituksen esityksen valmistelu vaatii vielä lisää aikaa.

Ministeriö aikoo odottaa myös eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja kolmesta vireillä olevasta kantelusta ennen pykälän muuttamista. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja odotetaan joulukuussa. Myös oikeuskanslerilta pyydetyn alustavan kannan mukaan ennen hallituksen esityksen antamista pitäisi pykälän muutoksesta tehdä nykyistä tarkempi perustuslaillinen arviointi.

Lausuntokierros tuotti ristiriitaisen palautteen

Ministeriö pyysi lakimuutoksesta lausuntoja eri tahoilta loka-marraskuussa. Saatuja lausuntoja on yli 50, ja ne ovat keskenään melko ristiriitaisia. Moni lausunnonantaja kannatti pykälän täsmentämistä, toisaalta jotkut tahot ehdottivat myös koko pykälän kumoamista. 

Lausunnolle lähteneessä lakiesityksessä ehdotettiin tarkennuksia työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksiin sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita.

Tartuntatautilain 48§ tuli voimaan 1.3.2018, eli vuotta muuta lakia myöhemmin. Lain voimaantulon jälkeen hoitohenkilöstöltä tuli sosiaali- ja terveysministeriöön paljon palautetta, jonka mukaan rokottamattomat työntekijät saivat työpaikoilla varoituksia ja joitakuita uhkailtiin irtisanomisella. 

Pykälän taustalla on potilasturvallisuus

Alun perin säännös otettiin tartuntatautilakiin infektiolääkäreiden aloitteesta potilaiden ja asiakkaiden suojelemiseksi sekä heitä hoitavan henkilöstön rokotuskattavuuden parantamiseksi. Hoitohenkilöstön rokotukset lisäävät tutkimusten mukaan potilasturvallisuutta. Samalla suojataan myös työntekijöitä ja työharjoittelussa olevia opiskelijoita. 

Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Euroopan tautien ehkäisy- ja torjuntakeskus (ECDC) suosittelevat terveydenhuoltohenkilöstön jokavuotista rokottamista kausi-influenssarokotteella potilaiden suojaamiseksi ja influenssan leviämisen ehkäisemiseksi. Euroopassa rokotussuositus on annettu 29 EU- ja ETA-maassa. Tiedot on saatu 30 maasta.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mikrobilääkeresistenssin toimintaohjelman ja Suomen oman mikrobilääkeresistenssin toimintaohjelman mukaan infektioiden ehkäisy ja siinä rokottaminen on yksi parhaita tapoja torjua tarttuvia tauteja. Näin torjutaan myös mikrobilääkeresistenssiä. Rokottaminen on sekä kansainvälisten että kotimaisten tutkimusten mukaan yksi terveydenhuollon kustannusvaikuttavimmista keinoista kohentaa väestön terveydentilaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilla on ohjeistusta hoitohenkilöstön ja opiskelijoiden rokotussuojasta.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Kausi-influenssa rokote pitää jättää vapaaehtoiseksi. Jos työskentelee erityisten riskiryhmien parissa, rokote voitais velvoittaa tai siirtää muiden ryhmien pariin työskentelyyn. 

Muut tartuntataudit tulee ehkäistä rokotteella. Ne ei ole sellaista hakuammuntaa kuin influenssa rokotteet.

Link to comment
Share on other sites

14 minuuttia sitten, Vieras: Piikki kirjoitti:

Ne ei ole sellaista hakuammuntaa kuin influenssa rokotteet.

 

Influenssarokotteet. #koulutuslupaus 

Link to comment
Share on other sites

Tosihan on , että lähärikoulutus tällä hetkellä ala-arvoista....mutta turha on haukkua koko ammattikuntaa, joukossa myös helmiä ja ammattitaitoisia lähäreitä. Koko hoitoalan työntekijöitä tällä hetkellä vähennetään ja mitoitusta pienennetään asukkaiden hoidon kustannuksella!!!! Valitettavasti se näkyy myös sairaanhoitajien työssä ja ammattitaidosta....teitäkin on niin kovin eri tasoisia😑

 

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...