Jump to content
MAINOS

Millariikka Rytkönen: SOTE-sopimuksesta apua alan ongelmiin, myös joukkovoimaa tarvitaan


Hoitajat.net
 Share

Puheessaan Rytkönen muistutti, että vaikuttavin keino tyrehdyttää hoitajien kato alalta on parempi palkka. Kuva: Liisa Takala

Tehyn valtuusto valitsi tänään järjestäytymiskokouksessaan yksimielisesti Millariikka Rytkösen jatkamaan Tehyn puheenjohtajana toiselle kaudelle. Linjapuheessaan Rytkönen korosti työmarkkinatoiminnan merkitystä ja toi esiin kuinka viime viikolla solmittu SOTE-sopimus on ollut Tehyn keskeinen tavoite vuosikymmenten ajan.  

– Yhtäkkiä porvoolaisen makuuhuoneen etätyöpisteen äärellä kyyneleet alkoivat valua poskilleni. Olin saanut kunnian signeerata neuvottelujärjestö Sote ry:n puolesta istuvana puheenjohtaja SOTE-sopimuksen ja yli 30 vuoden tehyläisten tavoite oli siinä konkreettisesti. 

Solmittu sopimus astuu voimaan syyskuussa ja se on Suomen suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus. Sopimus antaa koulutetulle sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle aivan uudenlaiset mahdollisuudet solmia työehtosopimuksia ja parantaa työoloja.  

– Sote-alan oma työehtosopimus ei ole vastaus kaikkiin alamme ongelmiin, mutta se on konkreettinen työkalu, jolla pystymme ratkomaan alan ongelmia. Aivan kuten opettajat ja lääkärit ovat tehneet ennen meitä. 

Rytkönen korosti, että jatkossakin tarvitaan joukkovoimaa, kun sopimusehdoista neuvotellaan.  

Myös yhteistyö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kanssa on toiminut ja sitä Rytkönen haluaa jatkaa.  

– Ensi keväänä neuvoteltaessa SOTE-sopimuksesta tarvitsemme tiiviit rivit työpaikoilla ja joukkovoimaa. Yksin voi pyytää, mutta joukolla voi vaatia. Voittajajoukkueessa on aina laaja kokoonpano. Meidän viimeisen neljän vuoden joukkueessa pelasivat rintarinnan Tehyn ja SuPerin joukkueet ja tällä joukkueella haluan pelata jatkossakin. 

Rytkönen toi puheessaan esiin myös varhaiskasvatuksen edunvalvonnan jatkossa. Varhaiskasvatuksen opettajien siirtyminen opetushenkilöstön sopimukseen ja SOTE-sopimuksen synty merkitsevät muutoksia myös kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES).  

– Lastenhoitajista tulee jatkossa suurin KVTES:in henkilöstöryhmä. Lastenhoitajien suhteellinen asema ja edunvalvonta vahvistuu tässä ratkaisussa ja olen tästä ratkaisusta erityisen tyytyväinen.  

Viesti päättäjille - hoitajapulaan auttaa palkkatason nosto 

Rytkönen kertasi puheessaan mitä korona-aika on viimeiset puolitoista vuotta tehyläisten näkökulmasta merkinnyt: suojainpula ja työturvallisuusriski, valmiuslaki ja perusoikeuksien rajoittaminen, koronakorvauksen maksamatta jättäminen ja tänä keväänä uudelleen työturvallisuuden vaarantaminen, nyt rokotusjärjestyksessä. 

Rytkönen mainitsi myös eettisen stressin, jokapäiväisen ongelman hoitoalalla. Hoitajat eivät saa tehdä työtä siten kuin heidät on koulutettu se tekemään.  

– Olosuhteet ovat ne, jota saavat ammattilaiset väsymään. Emme saa tehdä työtämme riittävän hyvin ja omien arvojemme mukaisesti ja se syö ammattilaista. Jos päivittäin joudut puntaroimaan, mitä jätät tekemättä kuormitus alkaa käydä ylitsepääsemättömäksi.  

Tehy on varoittanut Suomen hallitusta hoitajapulasta kerta toisensa jälkeen. Erityisesti korona on tuonut esiin tehyläisten merkityksen ja pulan hoitohenkilöstöstä. Rytkönen lähetti päättäjille selkeän viestin. 

– Nyt ei kevyt korjausliike auta. Tästä ei selvitä pienellä pintaremontilla. Alan palkkatasoa on nostettava. Koronakorvaus on maksettava. Vaikuttavin keino tyrehdyttää hoitajien kato alalta on parempi palkka. Kaikki muu on itsepetosta.  

Tehyn valtuusto hyväksyi neuvottelutuloksen SOTE-sopimuksesta

Tehyn valtuusto hyväksyi 2.6. syntyneen neuvottelutuloksen uudesta kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksesta kokouksessaan yksimielisesti. Uusi SOTE-sopimus on maan suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus ja sen piiriin kuuluu noin 180 000 työntekijää. Sopimus tulee voimaan 1.9.2021.  

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
    • Tehyn mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaali- ja terveysalan rahoitukseen uhkaavat vakavasti suomalaisten terveyttä ja henkeä. Hyvinvointialueet ovat vakavissa vaikeuksissa, koska hallituksen leikkauslinja kurittaa niitä ennennäkemättömällä tavalla.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen varoittaa:
      – Jos ensi viikon riihessä vain saksitaan sote-menoista eikä turvata riittävää rahoitusta hyvinvointialueille ei ole yhtään tuulesta temmattua väittää, että kansalaiset eivät tule jatkossa saamaan hoitoa henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore kysely hoitotyön johtajille nostaa esiin huolestuttavia trendejä: hallinnollinen työmäärä on kasvanut merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja lähiesihenkilöt, kuten osastonhoitajat, kokevat kovia paineita säästöjen, YT-neuvotteluiden ja suurentuneiden yksiköiden vuoksi.
      Kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista, joista suurin osa toimii lähiesihenkilöinä, peräti 81 % harkitsee alanvaihtoa. Yleisimmät syyt tälle ovat jatkuva resurssien sopeuttaminen, parempi palkka muissa tehtävissä sekä jatkuva kiire. Lisäksi 63 % vastaajista kertoi, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt hallinnollisen työn määrää, erityisesti lähiesihenkilöiden keskuudessa.
      Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, joka astui voimaan kesäkuussa, on saanut hoitotyön johtajat tyrmistymään. Kyselyn mukaan 91 % vastanneista suhtautuu kielteisesti lakkauttamiseen, ja he uskovat sen hankaloittavan sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn, johon vastasi 1 262 hoitotyön johtajaa. Kysely kartoitti muun muassa alanvaihtohalukkuutta, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksia. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää HUSin tänään julkistamaa yt-ilmoitusta järkyttävänä ja ennennäkemättömänä. Tulossa on henkilökunnan irtisanomisia, osa-aikaistamisia, tehtävien täyttämättä jättämisiä ja vähennyksiä palkkoihin. 
      Ensitietojen mukaan muutosneuvottelut koskevat kaikkia HUSin 28 000 työntekijää, ja tavoitteena on jopa 990 henkilötyövuoden vähennys.
      Tehyn mukaan HUSin suunnitelma saattaa olla Suomen historian laajin julkisen terveydenhuollon alasajoprojekti. Toteutuessaan HUSin suunnitelmien tuhot sekä työntekijöille että Helsingin ja Uudenmaan asukkaille ovat mittaamattomat.
      Millariikka Rytkönen suomii HUSin päättäjiä myös siitä, että näin valtavan tuholuokan leikkausten pohtimiselle on kaavailtu aikaa vain kaksi kuukautta.
      – En tiedä, mitä jää jäljelle. Rahoituksesta vastaavien poliittisten päättäjien tulee välittömästi korjata tilanne ja pelastaa HUS. Työntekijät eivät kestä tätä, eivätkä veny enää, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Tehy vaatii valtiontaloudesta vastaavalta ministeriltä Riikka Purralta ja muilta HUSin rahoituksesta vastaavilta päättäjiltä vastausta siitä, miten he aikovat HUSin uusien suunnitelmien valossa jatkossa järjestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asukkaiden hoidon.
      Rytkönen pohtii, mistä Helsingin ja Uudenmaan kansalaiset saavat hoitoa, kun HUS on silvottu ja henkilökunta irtisanottu tai irtisanoutunut. Huolena on, että kansalaiset eivät saa apua henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      – Kun henkilökuntaa ei enää ole, oliko hallituksella aikomuksena lähettää kaikki sydän- ja elinsiirtopotilaat Tanskaan, kuten Uuden lastensairaalaan potilaat, hän kysyy.
      – Vaikka paineensietokyky on hoitoalan ammattilaisilla tehdasasetuksena, liika on liikaa.
      Lisää aiheesta: HUS tiedote
      Lue lisää...
    • Tehy vastustaa hallituksen suunnitelmia tosiasiallisesti leikata työntekijöiden sairauspäivärahaa. Järjestön mukaan sairauspäivärahan leikkauksessa on kyse jälleen yhdestä hallituksen lakiuudistuksesta, joka kurjistaa paitsi palkansaajien ja työnantajien, mutta erityisesti naisten asemaa ja taloutta.
      Sairauspäivärahojen leikkaus osuu useampaan naiseen kuin mieheen, sillä hallituksen esitysluonnoksen mukaan sairauspäivärahan saajista arviolta noin 58 prosenttia on naisia ja 42 prosenttia miehiä. Lisäksi noin 15 prosenttia raskaana olevista naistyöntekijöistä on sairauspäivärahalla raskausaikana ennen raskausrahan alkua.
      – Se, että miehillä on keskimäärin naisia paremmat tulot ja sitä kautta suurempi sairauspäiväraha, ja tästä johtuen leikkaus olisi suurempi miesten sairauspäivärahojen euromäärissä, ei muuta asiaa sukupuoleen nähden vaikutuksiltaan neutraaliksi, Tehyn lausunnossa todetaan.
      Tehyn mukaan muiden hallituksen työelämä- ja lainsäädäntöheikennysten rinnalla sairauspäivärahan leikkauksen vaikutus naisvaltaiselle hoitoalalle olisi tyrmäävä.
      – Hallitus on samaan aikaan sementoimassa naisia ikuiseen palkkakuoppaan niin sanotulla työmarkkinamallillaan sekä heikentämässä määräaikaisten työntekijöiden asemaa, Tehyn tiedotteessa todetaan.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...