Jump to content
MAINOS
  • Linnan juhlissa nähdään tänä vuonna hoitajia


    Hoitajat.net
     Share

    Itsenäisyyspäivää juhlistetaan tänä vuonna Presidentinlinnassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kutsuvat vastaanotolle maanantaina 6. joulukuuta henkilöitä, jotka ovat tehneet työtä terveyden ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi koronapandemian aikana.

    – Me tiedämme, että terveydenhuoltohenkilöstö on ollut inhimillisesti äärimmäisen kovan työn ja vaivan edessä koko vuoden. Väistämättä mieleeni tulee Winston Churchillin eräässä toisessa yhteydessä toteama lausuma, joka kuului vapaasti näin ’harvoin on niin moni ollut kiitollisuuden velassa niin harvoille’. Tätä tunnelmaa haluamme myös muistettavan ja korostettavankin, presidentti Niinistö sanoo.

    Vastaanoton toisena teemana tänä vuonna on ”paljon on hyvin”. Teeman mukaisesti kutsuttujen joukossa on vapaaehtoistyöntekijöitä sekä vieraita, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet Suomen vahvuuksia.

    – Vaikea korona-aika on osoittanut, että paljon on hyvin. Suomessa on paljon hyvää. Selviytyminen näin hyvin koronahaasteesta on osoitus siitä, että monet muutkin ammattiryhmät ovat joutuneet venymään. Myös ihmisten vapaaehtoinen toiminta on ollut tärkeää, presidentti Niinistö toteaa.

    Tällä hetkellä kutsuttujen kokonaismäärä vastaanotolla on alle 200 henkeä. Lähes kaikki kutsuttavat ovat ensikertalaisia.

    Yle näyttää itsenäisyyspäivän tapahtumia ja presidenttiparin itsenäisyyspäivän haastattelun suorana lähetyksenä Yle TV1:llä. Myös katsojilla on mahdollisuus lähettää oma tervehdyksensä illan lähetykseen.

     
     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Valtakunnansovittelija on antanut tänään sovintoehdotuksen Tehyn, SuPerin ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n työriitaan. Järjestöjen hallinnot käsittelevät ehdotusta. Sovintoehdotuksen sisällöstä ei kerrota julkisuuteen ennen kuin osapuolet ovat antaneet vastauksensa valtakunnansovittelijalle. Vastaukset tulee antaa maanantaina 3.10. klo 18.00. 
       
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei toistaiseksi suosittele perusterveille sote-ammattilaisille syystalven koronarokotusten tehosteannoksia. Perusterveiden rokotettujen työikäisten aikuisten riski parhaillaan kiertävien omikronvarianttien aiheuttamalle vakavalle koronataudille on erittäin pieni.
      Tällä hetkellä ei ole riittävästi tutkimustietoa, joka tukisi sote-ammattilaisten tehosteannoksia.
      – Tehosteannoksiksi suositellaan varianttiräätälöityjä rokotteita, jotta suojan immunologinen pohja laajenee. Emme kuitenkaan tiedä vielä, millainen niiden suoja tartuntoja vastaan on verrattuna alkuperäisiin rokotevalmisteisiin, ja millainen vaikutus tällä olisi mahdollisesti sairauspoissaoloihin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.
      Sote-ammattilaisten saama suoja tartuntoja ja tartuttavuutta vastaan voisi myös parhaimmillaan suojata epäsuorasti potilaita ja pitkäaikaishoitolaitosten asukkaita. Alkuperäisten koronarokotevalmisteiden suoja tartuntoja vastaan on kuitenkin vain kohtalainen ja lyhytaikainen eli pari kuukautta.
      Monella on jo hybridi-immuniteetti
      THL:n tutkimuksissa on havaittu, että suurella osalla väestöstä on koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita. Tartunnan saaneiden osuus kasvoi keväällä ja kesällä 2022.
      Vasta-aineiden esiintymistä on tutkittu THL:ssä seeruminäytteistä, jotka otettiin 1–17-vuotiailta muita kuin koronatautiin liittyviä laboratoriotutkimuksia varten HUSLABissa. Toukokuussa otetuista näytteistä 73 prosentista löydettiin koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita.
      Tartunnan saaneiden aikuisten osuutta on arvioitu satunnaisotantana toteutetussa väestötutkimuksessa. Tutkimukseen HUSin alueelta osallistuneiden 18–84-vuotiaiden näytteistä 27 prosentista löydettiin koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita maaliskuussa. Touko-kesäkuussa HUSin ja neljän muun sairaanhoitopiirin alueelta tutkimukseen osallistuneista vasta-aineita löytyi 35 prosentilta. Nuoremmissa ikäryhmissä tartunnasta kertovia vasta-aineita löytyi suuremmalta osalta. 
      Vasta-aineita esiintyi eri ikäryhmillä touko-kesäkuussa seuraavasti:
      18–29-vuotiaat 55 % (n=66) 30–44-vuotiaat 46 % (n=196) 45–64-vuotiaat 36 % (n=519) 65–85-vuotiaat 28 % (n=464) Koska tartunnan saaneiden osuus on vuoden 2022 kevään omikronaallon aikana kasvanut suureksi etenkin nuorimmissa ikäryhmissä, hyvin suurella osalla 12 vuotta täyttäneistä on koronavirustartunnan ja rokottamisen yhteisvaikutuksena muodostunutta hybridi-immuniteettia. Hybridi-immuniteetti on voimakkaampi ja tunnistaa laajemmin erilaisia virusmuunnoksia kuin yksin tartunnan tai rokottamisen seurauksena muodostunut suoja”, Melin selvittää.
      Varianttivalmisteiden paremmasta tehosta ei ole vielä tutkimusnäyttöä
      Osa Euroopan maista suosittelee sote-ammattilaisille tehosteannoksia tänä syksynä.
      – Päätösten tukena ei ole tutkimusnäyttöä varianttivalmisteiden paremmasta tehosta alkuperäisvalmisteisiin verrattuna. Suositukset perustuvat toiveeseen, että varianttivalmisteet olisivat tehokkaampia ehkäisemään tartuntoja, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
      – THL tekee suosituksensa tehosterokottamisesta lääketieteellisin perusteluin, Nohynek korostaa.
      Jos sote-ammattilainen kuuluu ikänsä tai perussairautensa vuoksi syystalven 2022 tehosteannoksien kohderyhmään, hänelle suositellaan tehosterokotetta samalla tavalla kuin muillekin kohderyhmään kuuluville.
      Lue lisää...
    • Hoitajien riittävyyden ja jaksamisen kanssa kamppailevassa vanhusten hoivassa haetaan lisää tuottavuutta digitalisaatiolta. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että hoitajien työhyvinvoinnin kannalta on keskeistä heidän mahdollisuutensa kokea empatiaa. Teknologia ei sulaudu hoivatyöhön automaattisesti, vaan sille tulee varata aikaa ja resursseja.
      Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi -tutkimushanke tarkasteli, millaisia vaikutuksia teknologian käytöllä on hoivatyön ytimeen: mahdollisuuteen tuntea empatiaa. Tutkimushankkeessa kysyttiin, miten teknologian käyttö istuu hoitajien työhön vanhusten hoivan arjessa. Tuoko se lisää aikaa kiireiseen vuorotyöhön vai viekö se hoitajalta mahdollisuuksia kokea empatiaa?  
      – Vanhusten hoivassa tehdään jatkuvasti ratkaisuja, joissa otetaan käyttöön teknologiaa tarkoituksena tehostaa hoivatyötä. Silti ei oikein tiedetä, miten erilaiset teknologiat muuttavat hoivan laatua, kertoo johtava tutkija Eveliina Saari Työterveyslaitoksesta.  
      Tutkimuksen mukaan teknologian ylläpitotehtävät ja hyvän hoivan tuottaminen arjessa samanaikaisesti voivat aiheuttaa jatkuvaa kuormitusta hoitajien työhön. 
      – Päähavainto on, että teknologian käyttö vie hoitajalta aikaa hoivasta. Toisaalta hyvin suunniteltu ja hyödyllinen teknologiaratkaisu tuo hoitajille myös lisää aikaa keskittyä hyvään ja laadukkaaseen hoivaan, Saari toteaa.  
      Uudet ratkaisut eivät kuitenkaan takaa tuloksia. Teknologiset ratkaisut vaativat huolellista suunnittelua ja ymmärrystä hoitajan työstä, koska hoivapalvelut ja käytössä olevat teknologiat vaihtelevat.Olennaista olisi tunnistaa teknologian käyttö osana hoitajan työtä aikaa vaativana tehtävänä. 
      Työhyvinvointi syntyy asiakkaan kanssa 
      Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhusten hoivan arkea sekä kotihoidossaettä tehostetussa palveluasumisessa. Arkeen päästiin käsiksi haastatteluiden, havainnointien sekä yhteisen pohdinnan kautta.  
      Hoitajat arvioivat, etteivät he itse voi vaikuttaa hoivatyön teknologisoitumiseen. Esihenkilöiden ja johdon tulisi sen vuoksi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että työolot säilyvät hoivatyössä mielekkäinä, kuntueksi otetaan erilaisia teknologioita. Työhyvinvointi syntyyammattilaisen ja asiakkaan kanssakäymisessä.  
      – Kaikki tutkimukseemme osallistuneet hoitajat näkivät, että empatian merkitys on hoivatyössä keskeinen, vaikkei sitä mitata tai arvioida. Empatian kokemusta kannattaisi arvioida osana työhyvinvointitutkimuksia ja seurata sen muuttumista pitkällä tähtäimellä, Saari summaa.  
      Esihenkilöiden merkitys korostui, kun puhuttiin hyvästä hoivasta ja hetkellisestä kuormituksen sietämisestä. Esihenkilöt ja johto ovat myös avainasemassa nostamaan esiin empaattisen asiakasvuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä ja merkitystä. 
      – Työyhteisössä on tärkeää arvostaa yksilöllisiä hyviä asiakasvuorovaikutuksen tapoja ja edistää kollegoiden oppimista toinen toisiltaan. Empaattiset kohtaamiset tuottavat hyvinvointia sekä ikääntyneille asiakkaille että hoitajille, huomauttaa Saari. 
      Empatia vaatii aikaa
      Hyvään hoivaan liittyvä empatia ei ole kadonnut hoivan teknologisoitumisen myötä, mutta siitä on tullut entistäkin ”hiljaisempaa tietoa”. Empatian arvostus on vaarassa jäädä varjoon.  
      – Hyvän hoivan, laadukkaiden asiakaskontaktien ja hyvän elämän turvaaminen tulisi nostaa entistä painokkaammin esiin osana hyvää hoivatyötä ja vanhushoivatyön kunniatehtävänä, painottaa Saari. 
      Yhteiskunnallisella tasolla olisi käytävä arvokeskustelua siitä, miten voidaan turvata hoivan riittävyys ja samalla hoivan laatu ikääntyvässä väestörakenteessa.  
      – Voisiko vanhushoivatyön keskiöön nostaa enemmän asiakkaiden hyvän elämän tukemista, eikä lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä? Tutkimuksen analyysit viittaavat siihen, että nyt hoitajat tuottavat hyvää hoivaa ja pyrkivät empatiaan, vaikka se tuottaisi kuormitusta työhön. Empatia ei viihdy kiireessä, eikä vaihtuvissa asiakassuhteissa, Saari muistuttaa. 
      Lue lisää...
    • Kun Valvira on poistanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuden hänen omasta pyynnöstään, henkilöllä ei enää ole oikeutta toimia ammatissaan eikä oikeutta käyttää ammattinimikettään, muistuttaa Valvira tiedotteessaan. Ammattioikeuksien poistaminen ei siis tarkoita ainoastaan tietojen poistamista ammattihenkilörekisteristä.
      Esimerkiksi omasta pyynnöstä ammattioikeutensa menettänyt sairaanhoitaja ei enää ole sairaanhoitaja eikä hänellä ole oikeutta tehdä sairaanhoitajan tehtäviä. Valviraan tulleiden yhteydenottojen perusteella osalle omasta pyynnöstä ammattioikeutensa menettäneistä tämä seikka on jäänyt epäselväksi.
      Ammattioikeuksien poistaminen tai rajoittaminen omasta pyynnöstä
      Valvira voi terveyden- tai sosiaalihuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä poistaa ammatinharjoittamisoikeuden tai rajoittaa sitä tai poistaa oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.  Ammattihenkilön on toimitettava pyyntö Valviraan kirjallisesti. Valvira antaa poistamisesta erillisen päätöksen ja tekee siitä merkinnän ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Päätös myös julkaistaan kuulutuksena Virallisessa lehdessä (virallinenlehti.fi). Käsittelyprosessi kestää useita kuukausia.
      Palauttamista voi anoa
      Ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden palauttamista on mahdollista anoa Valviralta takaisin. Palauttaminen käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa. Käsittelyaika on vähintään kuusi kuukautta.
      Lisätietoa ammattioikeuksien poistamisesta Valviran verkkosivuilla
      Lue lisää...
    • Hoitajien työtaistelu kuumenee. Tehy ja SuPer ovat ilmoittaneet valmistautuvansa nyt joukkoirtisanoutumiseen. Tehy erikoissairaanhoidossa, SuPer kotihoidossa. Ilmeisesti nimien keruu on alkanut, koska hoitajat kertovat allekirjoituksistaan mm. Twitterissä. Tarkempia kohteita tai ajankohtia irtisanoutumisille ei ole kerrottu.
      "Nyt on nimi laitettu paperiin. Päätyyn asti karmit kaulassa!"
      "Taisin juuri joukkoirtisanoutua. Enkä todellakaan ollut ainoa."
      ”Jos haluat muuttaa maailmaa - ota kynä ja kirjoita” - Martin Luther King. Kirjoitin.
      ”Kynä on miekkaa mahtavampi” Edward Bulwer-Lytton 1839
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...