Jump to content
MAINOS

Liitto: Vanhustyön ammattilaiset uupuvat työssään entistä enemmän


Hoitajat.net
 Jaa

Sekä työn fyysinen että henkinen kuormittavuus on kasvanut vanhustyössä. Vaikeat työasennot ovat lisääntyneet ja raskaiden taakkojen käsittely kasvanut. Henkisellä puolella rasitusta lisää se, että työntekijät eivät itse pysty vaikuttamaan työn määrään. Nämä tekijät käyvät ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton vanhustyön ammattilaisille tekemässä kyselyssä.

Lähes 85 prosenttia vastaajista koki vanhuspalvelutyön fyysisesti raskaaksi. Raskaita taakkoja ilmoitti käsittelevänsä lähes 79 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut yli kuusi prosenttiyksikköä. Hankalissa työasennoissa töitä ilmoitti tekevänsä lähes 97 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut reilu prosenttiyksikkö.

Kyselyyn saatujen vastausten mukaan vanhustyö on myös henkisesti kuormittavaa. Vain yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi pystyvänsä itse vaikuttamaan töittensä määrään. Viime vuoden kyselyyn verrattuna vaikuttamismahdollisuudessa ei ollut tapahtunut muutosta. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työssä kohdatut haasteet eivät olleet kohtuullisia. Kasvua viime vuoteen on kolme prosenttiyksikköä.

JHL:n sosiaali- ja terveysalan työn kuormittavuutta kartoittava kysely tehtiin nyt toisena vuotena peräkkäin. Tänä vuonna kyselyssä keskityttiin vanhuspalvelun ammattilaisiin ja siihen vastasi 550 henkilöä. Heistä 75 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä julkisella sektorilla.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Näissä kyselyissä keskitytään vain ja ainoastaan työperäisiin asioihin. Pitäisi myös kysyä; kuinka paljon työkaverit rasittavat omilla tekemisillä ja tekemättä jättämisillään ahkerien ja tunnollisten työpäivää. Työyhteisöissä on myös kiusaajia luvattoman paljon ja näihin ei puututa tarpeeksi "jämäkästi". Olen työskennellyt 30 vuotta sos.alalla ja toiminut luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

31.10.2019 klo 10.38, Vieras: ekoteko kirjoitti:

Näissä kyselyissä keskitytään vain ja ainoastaan työperäisiin asioihin. Pitäisi myös kysyä; kuinka paljon työkaverit rasittavat omilla tekemisillä ja tekemättä jättämisillään ahkerien ja tunnollisten työpäivää. Työyhteisöissä on myös kiusaajia luvattoman paljon ja näihin ei puututa tarpeeksi "jämäkästi". Olen työskennellyt 30 vuotta sos.alalla ja toiminut luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä. 

Juuri näin! Hyvä olisi ääneen myös kysyä minkälaista kiusantekoa hoitajat voivat tehdä muille hoitajille, jopa asiakkaiden kustannuksella. Tässä jollekin vaiettu puheenaihe, kukaan ei uskalla puhua siitä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tottakai hoitotyön fyysinen kuormittavuus on kasvanut kun ihmiset ovat entistä isompia. Henkistä kuormittavuutta lisää alalle sopimattomat hoitajat.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

40 minuuttia sitten, Vieras: Bitumi kirjoitti:

Juuri näin! Hyvä olisi ääneen myös kysyä minkälaista kiusantekoa hoitajat voivat tehdä muille hoitajille, jopa asiakkaiden kustannuksella. Tässä jollekin vaiettu puheenaihe, kukaan ei uskalla puhua siitä.

Edellisen vuoron jättämät kotityöt ( pyykki, tiski, siisteys) seuraavaan vuoroon on aina pois asiakkailta. Noita kotitöitä kun omasta takaa jokaisessa vuorossa muutenkin...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Huomatakaa, että vanhukset on nykyään 10-30kg painavempia kuin ennen ja hoitajilta vaaditaan työvuoron aikana vaikka mitä.

Miehiä tarvitaan paljon enemmän työhön.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mutta mitä muuta voi odottaa kun vanhukset yritetään ensin saada pysymään mahdollisimman pitkään kotona.. joten hoitokotiin tulee entistäkin huonokuntoisempia vanhuksia ja koska eläkeikää nostetaan on hoitajatkin jo iäkkäitä, työnsä uuvuttamia ja monilla tutuillakin jo kulumavaivoja.. kuten itsellänikin.. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

31.10.2019 klo 10.38, Vieras: ekoteko kirjoitti:

Näissä kyselyissä keskitytään vain ja ainoastaan työperäisiin asioihin. Pitäisi myös kysyä; kuinka paljon työkaverit rasittavat omilla tekemisillä ja tekemättä jättämisillään ahkerien ja tunnollisten työpäivää. Työyhteisöissä on myös kiusaajia luvattoman paljon ja näihin ei puututa tarpeeksi "jämäkästi". Olen työskennellyt 30 vuotta sos.alalla ja toiminut luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä. 

Jokainen voi verrata saman yksikön, saman viikonpäivän, saman vuorokaudenajan, samojen hoidettavien kanssa tehtävää työvuoroa työkaverin kanssa joka tekee työnsä, ja verrata työpariin joka ei tee töitään. Siinä aikamoinen ero.  Suoraan fyysisesti kuormittaa toista hoitajaa.  Siltikin koen omalla alallani ( vanhus-puoli) raskaimmaksi henkisen kuormittavuuden työkavereiden taholta. Kiusaaminen, piikittely, selän takana juoruaminen, töiden laiminlyönti...Ei näihin puututa, kyselyitä voidaan tehdä eikä mitään kuitenkaan tapahdu.

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...