Jump to content
MAINOS

Liitto: Vanhustyön ammattilaiset uupuvat työssään entistä enemmän


Hoitajat.net
 Share

Sekä työn fyysinen että henkinen kuormittavuus on kasvanut vanhustyössä. Vaikeat työasennot ovat lisääntyneet ja raskaiden taakkojen käsittely kasvanut. Henkisellä puolella rasitusta lisää se, että työntekijät eivät itse pysty vaikuttamaan työn määrään. Nämä tekijät käyvät ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton vanhustyön ammattilaisille tekemässä kyselyssä.

Lähes 85 prosenttia vastaajista koki vanhuspalvelutyön fyysisesti raskaaksi. Raskaita taakkoja ilmoitti käsittelevänsä lähes 79 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut yli kuusi prosenttiyksikköä. Hankalissa työasennoissa töitä ilmoitti tekevänsä lähes 97 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut reilu prosenttiyksikkö.

Kyselyyn saatujen vastausten mukaan vanhustyö on myös henkisesti kuormittavaa. Vain yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi pystyvänsä itse vaikuttamaan töittensä määrään. Viime vuoden kyselyyn verrattuna vaikuttamismahdollisuudessa ei ollut tapahtunut muutosta. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työssä kohdatut haasteet eivät olleet kohtuullisia. Kasvua viime vuoteen on kolme prosenttiyksikköä.

JHL:n sosiaali- ja terveysalan työn kuormittavuutta kartoittava kysely tehtiin nyt toisena vuotena peräkkäin. Tänä vuonna kyselyssä keskityttiin vanhuspalvelun ammattilaisiin ja siihen vastasi 550 henkilöä. Heistä 75 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä julkisella sektorilla.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Näissä kyselyissä keskitytään vain ja ainoastaan työperäisiin asioihin. Pitäisi myös kysyä; kuinka paljon työkaverit rasittavat omilla tekemisillä ja tekemättä jättämisillään ahkerien ja tunnollisten työpäivää. Työyhteisöissä on myös kiusaajia luvattoman paljon ja näihin ei puututa tarpeeksi "jämäkästi". Olen työskennellyt 30 vuotta sos.alalla ja toiminut luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä. 

Link to comment
Share on other sites

31.10.2019 klo 10.38, Vieras: ekoteko kirjoitti:

Näissä kyselyissä keskitytään vain ja ainoastaan työperäisiin asioihin. Pitäisi myös kysyä; kuinka paljon työkaverit rasittavat omilla tekemisillä ja tekemättä jättämisillään ahkerien ja tunnollisten työpäivää. Työyhteisöissä on myös kiusaajia luvattoman paljon ja näihin ei puututa tarpeeksi "jämäkästi". Olen työskennellyt 30 vuotta sos.alalla ja toiminut luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä. 

Juuri näin! Hyvä olisi ääneen myös kysyä minkälaista kiusantekoa hoitajat voivat tehdä muille hoitajille, jopa asiakkaiden kustannuksella. Tässä jollekin vaiettu puheenaihe, kukaan ei uskalla puhua siitä.

Link to comment
Share on other sites

Tottakai hoitotyön fyysinen kuormittavuus on kasvanut kun ihmiset ovat entistä isompia. Henkistä kuormittavuutta lisää alalle sopimattomat hoitajat.

Link to comment
Share on other sites

40 minuuttia sitten, Vieras: Bitumi kirjoitti:

Juuri näin! Hyvä olisi ääneen myös kysyä minkälaista kiusantekoa hoitajat voivat tehdä muille hoitajille, jopa asiakkaiden kustannuksella. Tässä jollekin vaiettu puheenaihe, kukaan ei uskalla puhua siitä.

Edellisen vuoron jättämät kotityöt ( pyykki, tiski, siisteys) seuraavaan vuoroon on aina pois asiakkailta. Noita kotitöitä kun omasta takaa jokaisessa vuorossa muutenkin...

Link to comment
Share on other sites

Huomatakaa, että vanhukset on nykyään 10-30kg painavempia kuin ennen ja hoitajilta vaaditaan työvuoron aikana vaikka mitä.

Miehiä tarvitaan paljon enemmän työhön.

Link to comment
Share on other sites

Mutta mitä muuta voi odottaa kun vanhukset yritetään ensin saada pysymään mahdollisimman pitkään kotona.. joten hoitokotiin tulee entistäkin huonokuntoisempia vanhuksia ja koska eläkeikää nostetaan on hoitajatkin jo iäkkäitä, työnsä uuvuttamia ja monilla tutuillakin jo kulumavaivoja.. kuten itsellänikin.. 

Link to comment
Share on other sites

31.10.2019 klo 10.38, Vieras: ekoteko kirjoitti:

Näissä kyselyissä keskitytään vain ja ainoastaan työperäisiin asioihin. Pitäisi myös kysyä; kuinka paljon työkaverit rasittavat omilla tekemisillä ja tekemättä jättämisillään ahkerien ja tunnollisten työpäivää. Työyhteisöissä on myös kiusaajia luvattoman paljon ja näihin ei puututa tarpeeksi "jämäkästi". Olen työskennellyt 30 vuotta sos.alalla ja toiminut luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä. 

Jokainen voi verrata saman yksikön, saman viikonpäivän, saman vuorokaudenajan, samojen hoidettavien kanssa tehtävää työvuoroa työkaverin kanssa joka tekee työnsä, ja verrata työpariin joka ei tee töitään. Siinä aikamoinen ero.  Suoraan fyysisesti kuormittaa toista hoitajaa.  Siltikin koen omalla alallani ( vanhus-puoli) raskaimmaksi henkisen kuormittavuuden työkavereiden taholta. Kiusaaminen, piikittely, selän takana juoruaminen, töiden laiminlyönti...Ei näihin puututa, kyselyitä voidaan tehdä eikä mitään kuitenkaan tapahdu.

 

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
    • Tehyn mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaali- ja terveysalan rahoitukseen uhkaavat vakavasti suomalaisten terveyttä ja henkeä. Hyvinvointialueet ovat vakavissa vaikeuksissa, koska hallituksen leikkauslinja kurittaa niitä ennennäkemättömällä tavalla.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen varoittaa:
      – Jos ensi viikon riihessä vain saksitaan sote-menoista eikä turvata riittävää rahoitusta hyvinvointialueille ei ole yhtään tuulesta temmattua väittää, että kansalaiset eivät tule jatkossa saamaan hoitoa henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore kysely hoitotyön johtajille nostaa esiin huolestuttavia trendejä: hallinnollinen työmäärä on kasvanut merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja lähiesihenkilöt, kuten osastonhoitajat, kokevat kovia paineita säästöjen, YT-neuvotteluiden ja suurentuneiden yksiköiden vuoksi.
      Kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista, joista suurin osa toimii lähiesihenkilöinä, peräti 81 % harkitsee alanvaihtoa. Yleisimmät syyt tälle ovat jatkuva resurssien sopeuttaminen, parempi palkka muissa tehtävissä sekä jatkuva kiire. Lisäksi 63 % vastaajista kertoi, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt hallinnollisen työn määrää, erityisesti lähiesihenkilöiden keskuudessa.
      Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, joka astui voimaan kesäkuussa, on saanut hoitotyön johtajat tyrmistymään. Kyselyn mukaan 91 % vastanneista suhtautuu kielteisesti lakkauttamiseen, ja he uskovat sen hankaloittavan sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn, johon vastasi 1 262 hoitotyön johtajaa. Kysely kartoitti muun muassa alanvaihtohalukkuutta, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksia. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää HUSin tänään julkistamaa yt-ilmoitusta järkyttävänä ja ennennäkemättömänä. Tulossa on henkilökunnan irtisanomisia, osa-aikaistamisia, tehtävien täyttämättä jättämisiä ja vähennyksiä palkkoihin. 
      Ensitietojen mukaan muutosneuvottelut koskevat kaikkia HUSin 28 000 työntekijää, ja tavoitteena on jopa 990 henkilötyövuoden vähennys.
      Tehyn mukaan HUSin suunnitelma saattaa olla Suomen historian laajin julkisen terveydenhuollon alasajoprojekti. Toteutuessaan HUSin suunnitelmien tuhot sekä työntekijöille että Helsingin ja Uudenmaan asukkaille ovat mittaamattomat.
      Millariikka Rytkönen suomii HUSin päättäjiä myös siitä, että näin valtavan tuholuokan leikkausten pohtimiselle on kaavailtu aikaa vain kaksi kuukautta.
      – En tiedä, mitä jää jäljelle. Rahoituksesta vastaavien poliittisten päättäjien tulee välittömästi korjata tilanne ja pelastaa HUS. Työntekijät eivät kestä tätä, eivätkä veny enää, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Tehy vaatii valtiontaloudesta vastaavalta ministeriltä Riikka Purralta ja muilta HUSin rahoituksesta vastaavilta päättäjiltä vastausta siitä, miten he aikovat HUSin uusien suunnitelmien valossa jatkossa järjestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asukkaiden hoidon.
      Rytkönen pohtii, mistä Helsingin ja Uudenmaan kansalaiset saavat hoitoa, kun HUS on silvottu ja henkilökunta irtisanottu tai irtisanoutunut. Huolena on, että kansalaiset eivät saa apua henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      – Kun henkilökuntaa ei enää ole, oliko hallituksella aikomuksena lähettää kaikki sydän- ja elinsiirtopotilaat Tanskaan, kuten Uuden lastensairaalaan potilaat, hän kysyy.
      – Vaikka paineensietokyky on hoitoalan ammattilaisilla tehdasasetuksena, liika on liikaa.
      Lisää aiheesta: HUS tiedote
      Lue lisää...
    • Tehy vastustaa hallituksen suunnitelmia tosiasiallisesti leikata työntekijöiden sairauspäivärahaa. Järjestön mukaan sairauspäivärahan leikkauksessa on kyse jälleen yhdestä hallituksen lakiuudistuksesta, joka kurjistaa paitsi palkansaajien ja työnantajien, mutta erityisesti naisten asemaa ja taloutta.
      Sairauspäivärahojen leikkaus osuu useampaan naiseen kuin mieheen, sillä hallituksen esitysluonnoksen mukaan sairauspäivärahan saajista arviolta noin 58 prosenttia on naisia ja 42 prosenttia miehiä. Lisäksi noin 15 prosenttia raskaana olevista naistyöntekijöistä on sairauspäivärahalla raskausaikana ennen raskausrahan alkua.
      – Se, että miehillä on keskimäärin naisia paremmat tulot ja sitä kautta suurempi sairauspäiväraha, ja tästä johtuen leikkaus olisi suurempi miesten sairauspäivärahojen euromäärissä, ei muuta asiaa sukupuoleen nähden vaikutuksiltaan neutraaliksi, Tehyn lausunnossa todetaan.
      Tehyn mukaan muiden hallituksen työelämä- ja lainsäädäntöheikennysten rinnalla sairauspäivärahan leikkauksen vaikutus naisvaltaiselle hoitoalalle olisi tyrmäävä.
      – Hallitus on samaan aikaan sementoimassa naisia ikuiseen palkkakuoppaan niin sanotulla työmarkkinamallillaan sekä heikentämässä määräaikaisten työntekijöiden asemaa, Tehyn tiedotteessa todetaan.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...