Jump to content
MAINOS

Liitto: Sairaanhoitajapulasta ei selvitä ilman palkankorotuksia


Hoitajat.net
 Share

Sairaanhoitajaliittoon tulee lähes päivittäin jäsenistön kommentteja työvoimapulasta. Sairaanhoitajat ovat yhteyttä, kun he ovat jo aivan loppu. Paljon tilannepäivityksiä tulee myös lähiesimiestaholta. Liiton puoleen käännytään, kun ahdinko on oikein kova, Sairaanhoitajaliiton tiedotteessa kerrotaan.

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela pohtii, mitä tapahtuu, kun sairaanhoitajia ei yksinkertaisesti enää saada ja lähiesimiesketju kaatuu. Hahtela haluaisi kuulla, miten näitä ongelmia on yritetty tähän mennessä valtion taholta ratkaista.

Super ja Tehy vaativat tiedotteessaan 3.9., että valtio varaa talousarviossa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan, koska Suomea uhkaa vakava hoito- ja hoivakriisi. Puheenjohtaja Hahtela allekirjoittaa vaatimuksen täysin.

- Tiedotteessaan Super ja Tehy mainitsevat, että yhteiskuntaamme uhkaa hoito- ja hoivakriisi. Osittain ainakin sairaanhoitajapula on jo rysähtänyt niskaan ja kriisi on päällä. Näen, että tästä ei enää selvitä ilman palkankorotuksia.

Hahtela mainitsee, että joillakin alueilla auki oleviin sairaanhoitajan tehtäviin ei tule yhtään hakemusta, vaikka haettaisiin sairaanhoitajia useampiin erilaisiin tehtäviin. Tällaisessa tilanteessa ollaan nyt ja ratkaisu ei voi olla henkilökunnan venyminen. Siinä on tullut raja vastaan jo ajat sitten.

Sairaanhoitajaliitto on tehnyt viime vuosina tiheään tahtiin kyselyitä jäsenistölleen.

- Tulokset ovat jo pidemmän aikaa kertoneet murskaavia lukuja sairaanhoitajien alanvaihtoaikeista ja jaksamisesta, muistuttaa Hahtela. Olemme saaneet vahvoja signaaleita kentältä ja olemme niistä kyllä tiedottaneet.

Esimerkiksi syyskuussa 2018 tehdyn kyselyn vastaajista 68 prosenttia arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi.

- Kyselyn jälkeen korostin, että jos asialle ei tehdä mitään, meillä on hurja tilanne edessä. No, nyt ollaan seuraavassa syksyssä ja vakava sairaanhoitajapula on päällä, myös esimiehet uupuvat. Jotta katastrofi vältetään, tähän on vastattava palkkojen korotuksella.

Alkuvuonna 2018 Sairaanhoitajaliiton laajaan kyselyyn vastasi 1600 välittömässä asiakas- ja potilastyössä työskentelevää liiton jäsentä. Kyselyssä 52 prosenttia vastasi Palkka vastaa osaamistani -väittämään olevansa täysin eri mieltä.

- Yli puolet sairaanhoitajakunnasta pitää siis palkkaansa täysin riittämättömänä, se on aika kova luku, Hahtela sanoo.

Tämän vuoden alussa julkaistiin vuoden 2018 työolobarometrin tulokset: kovinta kritiikkiä sai palkka. Työoloja heikensi erityisesti työvoimapula. Huolestuttavin tilanne oli kotihoidossa sekä 26-45 -vuotiaiden sairaanhoitajien keskuudessa.

Sairaanhoitajapula on maailmanlaajuinen. Yhtenä malliesimerkkinä Tehyn ja Superin tiedotteessa mainitaan Saksa, joka nostaa julkisen sektorin palkkoja kahdeksan prosenttia ja kohdistaa hoitoalalle satojen eurojen korotukset lisätäkseen alan vetovoimaa.

- On yhteiskuntamme kohtalonkysymys, mitä Suomi tekee tulevassa budjetissaan, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Hahtela ottaa kantaa Superin puheenjohtaja Silja Paavolan tiedotteessa esittämään kysymykseen: Onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja.

- Jos lukee esimerkiksi Sairaanhoitajaliiton teettämien kyselyiden vastauksia, vastaus on ilmiselvä: ei ole.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Työnvaativuus edellyttää pätevää ja kokenutta työvoimaa. Varsinkin erikoissairaanhoidon työssä lääkäreiden erikoisosaaminen menee hukkaan jos jatkohoito on osaamattomissa käsissä. Mennään rimaahipoen ja läheltäpiti tunnelmissa. Potilaat kärsii, tulee komplikaatioita ym. ja vain säästöjen vuoksi. Keikkalainen ei ole välttämättä pätevä erikoisosaamiseen tarvittavassa työssä. Ei haluta pitää varahenkilöstöä ja vakituisella on työpaineita liikaa. Henkilöstön lisääminen ja kunnon palkkaus tuo säästöjä yhteiskunnalle. 

Link to comment
Share on other sites

Palkat ovat päin peetä, työn vaativuuteen, osaamistaitoon nähden aivan alakantissa.

Ei ole sijaisia muttei entisiä vanhoja tekijöitäkään palkata vakipaikoille vaan rokotetaan sijaisena monta vuotta, näinkö huolehditaan työntekijästä?

Luulin vielä aiemmin että sananlasku "kyllä sairaanhoitajille on aina töitä", ei pidä paikkaansa. Tällä hetkellä omalla paikkakunnalla lähihoitajien markkinat, Sh lle ei ole hommia😲

Link to comment
Share on other sites

3 tuntia sitten, Vieras: Helzi kirjoitti:

?

Luulin vielä aiemmin että sananlasku "kyllä sairaanhoitajille on aina töitä", ei pidä paikkaansa. Tällä hetkellä omalla paikkakunnalla lähihoitajien markkinat, Sh lle ei ole hommia😲

Minäkin löydän varmasti suomesta jonkun syrjäisen paikkakunnan jossa ei ole töitä tarjolla. Todellisuudessa kuitenkin kaikkialla missä on sairaalatasoisia palveluita on pulaa sairaanhoitajista.

Ja silläkin tietenkin - miksei nykyään kukaan muuta työn perässä? Onko se jotenkin vieras ilmiö nykyajan ihmisille? ”Että työ kelpaa, jos se on 5min ajomatkan päässä, muuten se on liian kaukana.” Ihme touhua.

Link to comment
Share on other sites

Todellista pulaa on vaan pätkätöihin suostuvista. Vakituisia työpaikkoja jos on tarjolla niin niihin on moninkertainen määrä hakijoita (paitsi jos kyse on jostain ihan riistopalkatusta jutusta yksityisessä hoivalaitoksessa)

Se ei ole työvoimapulaa että konsernin/shp/talon johdossa päätetään jättää virat/toimet perustamatta ja avoimet sijaisuudet täyttämättä.

Edited by jupet
Link to comment
Share on other sites

Kun ne palkat ei kuitenkaan nouse tarpeeksi. Nyt ei enää kannata niitä muutaman kympin korotuksia hyväksyä, peruspalkka 3000e! Se on oikea suunta mutta ei toteudu seuraavaan 10 vuoteen. Lehdessä oli taannoin juttua, että ammattikoulun käyneillä peruspalkka alkaa 2400e ::sta. Entä Amk:n käynyt sairaanhoitaja, jonka palkka täällä Mikkelissä 2376e?!!! Tässä ei ole mitään järkeä!

Link to comment
Share on other sites

Suoraan sanottuna julkisen puolen palkat saisi olla vaikka siinä missä nyt ovat, mutta ihan ekana ainakin kuukauden perehdytys, hyvä työilmapiiri, esimiehet vaihtoon kaikki järjestään. Työtehtävien tarkistus, kuka tekee mitäkin---kuuluuko koulutetun hoitajan olla keittiössä ja viedä roskia sekä pestä pyykkiä. Ja onko kaikki nyt ihan varmoja haluaako 0.7 hoitajamitotuksen, kannattaa olla sitten sata varma ettei hoitajan sivuhommat lisäänny eli pyykkääminen, siivoominen sekä keittiöhommat ja sitten tulee vielä virikeohjausta. Aina se jostain on pois. Ja johtoporras voisi lopettaa sukulaisten ja perseennuolijoiden hyysäämisen ja olla ottamatta heitä töihin. Jos naama ei miellytä ei saa töitä vaikka kuinka hyvin tekisi työnsä. Ja yksi tärkeimmistä asioista on, että esimies ei suosi juoruilijoita. Miten on mahdollista että tänä päivänä on mustat listat olemassa. Jos avaat työpaikalla suusi asioista joista pitää huomauttaa ei ole töitä enään tarjolla. Esimiehillä on aivan liian suuri valta ja esimies pitää johtaa eikä esimiehen pikkupomot elikkä muutamat valitut työntekijät, jotka päättävät otetaanko töihin vai ei. Liiton pitää myös olla mukana ja apuna oikeasti työntekijän ongelmissa.  Ei auta jos liiton edustaja on vain sivuroolissa ja kuuntelee ja on järjestään samaa mieltä työnantajan kanssa. Ja tämän koko systeemin voisi muuttaa siten , että tarkistuskäyntejä yllätyksenä. Näin nähtäisiin se todellinen hoitajamitotus. Ei ole realistista ennen käyntiä ilmoittaa jolloin hoitajien päät kolisee yhteen sekä sitä ennen hoitajat luutaavat lattioita ja raikastavat ilmaa ilmanraikastimilla.

Link to comment
Share on other sites

12.9.2019 klo 14.06, jupet kirjoitti:

Todellista pulaa on vaan pätkätöihin suostuvista. Vakituisia työpaikkoja jos on tarjolla niin niihin on moninkertainen määrä hakijoita (paitsi jos kyse on jostain ihan riistopalkatusta jutusta yksityisessä hoivalaitoksessa)

Se ei ole työvoimapulaa että konsernin/shp/talon johdossa päätetään jättää virat/toimet perustamatta ja avoimet sijaisuudet täyttämättä.

Missä niitä ylimääräisiä sairaanhoitajia on? Omalla työpaikalla oli juuri haku toimiin jokaisella vuodeosastolla lapsivuodeosastoa lukuunottamatta, teholla, varahenkilöstössä ja leikkureissa. Hakijoita ei huhujen mukaan ollut oikeastaan kuin talon sisältä osaston vaihtajia, meidän osastolle ei niitäkään. Toimia oli auki osastosta riippuen 1-9, yhteensä siis useampi kymmen. Tällä hetkellä näistä avoimista toimista vain osa on julkisessa haussa, mutta seuraavana päivänä saa taatusti aloittaa, jos kuka tahansa sairaanhoitaja soittaa ja kysyy töitä. Ja vakinaistetuksi tulee heti, kun teknisesti mahdollista.

 

Kun muuta omaa potentiaalista työssäkäyntialuetta katsoo, niin sama tilanne. Sijaisuuksia ei edes ilmoitella, vaan lähes aina haetaan vakituisia. Ja me ei taideta tilastollisesti olla edes sitä pahinta puutealuetta.

Link to comment
Share on other sites

On 9/14/2019 at 10:46 AM, MarreX said:

Missä niitä ylimääräisiä sairaanhoitajia on?

Suomalaisia sairaanhoitajia on muissa duuneissa ja lähteneenä muihin maihin varsin suuria joukkoja. Koulutkin suoltavat lisää koko ajan (joista taas iso iso vaihtaa heti kärkeen alaa kun toteavat että olot/palkka on liian surkeat)

Sopiiko kysyä missä tämä talo sijaitsee jossa on vakituisia sairaanhoitajan työpaikkoja täyttämättä joihin aidosti myös haetaan työntekijää?

Link to comment
Share on other sites

Kannattaisiko miettiämitä äänestää. Hoitajamitoituksen nostaminen 0,5 -->0,7 maksaisi vain 250 mijoonaa.

Eli, että esim vanhustenhoidossa olisi tarpeeksi lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Ei ole rahaa.

 

Maahanmuuttokulut on vuodessa 3,4 miljardia. 250milliä on siitä muutama prosentti.

 

Nyt järki päähän jo

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...