Jump to content
MAINOS

Liitto: Sairaanhoitajapulasta ei selvitä ilman palkankorotuksia


Hoitajat.net
 Share

Sairaanhoitajaliittoon tulee lähes päivittäin jäsenistön kommentteja työvoimapulasta. Sairaanhoitajat ovat yhteyttä, kun he ovat jo aivan loppu. Paljon tilannepäivityksiä tulee myös lähiesimiestaholta. Liiton puoleen käännytään, kun ahdinko on oikein kova, Sairaanhoitajaliiton tiedotteessa kerrotaan.

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela pohtii, mitä tapahtuu, kun sairaanhoitajia ei yksinkertaisesti enää saada ja lähiesimiesketju kaatuu. Hahtela haluaisi kuulla, miten näitä ongelmia on yritetty tähän mennessä valtion taholta ratkaista.

Super ja Tehy vaativat tiedotteessaan 3.9., että valtio varaa talousarviossa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan, koska Suomea uhkaa vakava hoito- ja hoivakriisi. Puheenjohtaja Hahtela allekirjoittaa vaatimuksen täysin.

- Tiedotteessaan Super ja Tehy mainitsevat, että yhteiskuntaamme uhkaa hoito- ja hoivakriisi. Osittain ainakin sairaanhoitajapula on jo rysähtänyt niskaan ja kriisi on päällä. Näen, että tästä ei enää selvitä ilman palkankorotuksia.

Hahtela mainitsee, että joillakin alueilla auki oleviin sairaanhoitajan tehtäviin ei tule yhtään hakemusta, vaikka haettaisiin sairaanhoitajia useampiin erilaisiin tehtäviin. Tällaisessa tilanteessa ollaan nyt ja ratkaisu ei voi olla henkilökunnan venyminen. Siinä on tullut raja vastaan jo ajat sitten.

Sairaanhoitajaliitto on tehnyt viime vuosina tiheään tahtiin kyselyitä jäsenistölleen.

- Tulokset ovat jo pidemmän aikaa kertoneet murskaavia lukuja sairaanhoitajien alanvaihtoaikeista ja jaksamisesta, muistuttaa Hahtela. Olemme saaneet vahvoja signaaleita kentältä ja olemme niistä kyllä tiedottaneet.

Esimerkiksi syyskuussa 2018 tehdyn kyselyn vastaajista 68 prosenttia arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi.

- Kyselyn jälkeen korostin, että jos asialle ei tehdä mitään, meillä on hurja tilanne edessä. No, nyt ollaan seuraavassa syksyssä ja vakava sairaanhoitajapula on päällä, myös esimiehet uupuvat. Jotta katastrofi vältetään, tähän on vastattava palkkojen korotuksella.

Alkuvuonna 2018 Sairaanhoitajaliiton laajaan kyselyyn vastasi 1600 välittömässä asiakas- ja potilastyössä työskentelevää liiton jäsentä. Kyselyssä 52 prosenttia vastasi Palkka vastaa osaamistani -väittämään olevansa täysin eri mieltä.

- Yli puolet sairaanhoitajakunnasta pitää siis palkkaansa täysin riittämättömänä, se on aika kova luku, Hahtela sanoo.

Tämän vuoden alussa julkaistiin vuoden 2018 työolobarometrin tulokset: kovinta kritiikkiä sai palkka. Työoloja heikensi erityisesti työvoimapula. Huolestuttavin tilanne oli kotihoidossa sekä 26-45 -vuotiaiden sairaanhoitajien keskuudessa.

Sairaanhoitajapula on maailmanlaajuinen. Yhtenä malliesimerkkinä Tehyn ja Superin tiedotteessa mainitaan Saksa, joka nostaa julkisen sektorin palkkoja kahdeksan prosenttia ja kohdistaa hoitoalalle satojen eurojen korotukset lisätäkseen alan vetovoimaa.

- On yhteiskuntamme kohtalonkysymys, mitä Suomi tekee tulevassa budjetissaan, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Hahtela ottaa kantaa Superin puheenjohtaja Silja Paavolan tiedotteessa esittämään kysymykseen: Onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja.

- Jos lukee esimerkiksi Sairaanhoitajaliiton teettämien kyselyiden vastauksia, vastaus on ilmiselvä: ei ole.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Työnvaativuus edellyttää pätevää ja kokenutta työvoimaa. Varsinkin erikoissairaanhoidon työssä lääkäreiden erikoisosaaminen menee hukkaan jos jatkohoito on osaamattomissa käsissä. Mennään rimaahipoen ja läheltäpiti tunnelmissa. Potilaat kärsii, tulee komplikaatioita ym. ja vain säästöjen vuoksi. Keikkalainen ei ole välttämättä pätevä erikoisosaamiseen tarvittavassa työssä. Ei haluta pitää varahenkilöstöä ja vakituisella on työpaineita liikaa. Henkilöstön lisääminen ja kunnon palkkaus tuo säästöjä yhteiskunnalle. 

Link to comment
Share on other sites

Palkat ovat päin peetä, työn vaativuuteen, osaamistaitoon nähden aivan alakantissa.

Ei ole sijaisia muttei entisiä vanhoja tekijöitäkään palkata vakipaikoille vaan rokotetaan sijaisena monta vuotta, näinkö huolehditaan työntekijästä?

Luulin vielä aiemmin että sananlasku "kyllä sairaanhoitajille on aina töitä", ei pidä paikkaansa. Tällä hetkellä omalla paikkakunnalla lähihoitajien markkinat, Sh lle ei ole hommia😲

Link to comment
Share on other sites

3 tuntia sitten, Vieras: Helzi kirjoitti:

?

Luulin vielä aiemmin että sananlasku "kyllä sairaanhoitajille on aina töitä", ei pidä paikkaansa. Tällä hetkellä omalla paikkakunnalla lähihoitajien markkinat, Sh lle ei ole hommia😲

Minäkin löydän varmasti suomesta jonkun syrjäisen paikkakunnan jossa ei ole töitä tarjolla. Todellisuudessa kuitenkin kaikkialla missä on sairaalatasoisia palveluita on pulaa sairaanhoitajista.

Ja silläkin tietenkin - miksei nykyään kukaan muuta työn perässä? Onko se jotenkin vieras ilmiö nykyajan ihmisille? ”Että työ kelpaa, jos se on 5min ajomatkan päässä, muuten se on liian kaukana.” Ihme touhua.

Link to comment
Share on other sites

Todellista pulaa on vaan pätkätöihin suostuvista. Vakituisia työpaikkoja jos on tarjolla niin niihin on moninkertainen määrä hakijoita (paitsi jos kyse on jostain ihan riistopalkatusta jutusta yksityisessä hoivalaitoksessa)

Se ei ole työvoimapulaa että konsernin/shp/talon johdossa päätetään jättää virat/toimet perustamatta ja avoimet sijaisuudet täyttämättä.

Edited by jupet
Link to comment
Share on other sites

Kun ne palkat ei kuitenkaan nouse tarpeeksi. Nyt ei enää kannata niitä muutaman kympin korotuksia hyväksyä, peruspalkka 3000e! Se on oikea suunta mutta ei toteudu seuraavaan 10 vuoteen. Lehdessä oli taannoin juttua, että ammattikoulun käyneillä peruspalkka alkaa 2400e ::sta. Entä Amk:n käynyt sairaanhoitaja, jonka palkka täällä Mikkelissä 2376e?!!! Tässä ei ole mitään järkeä!

Link to comment
Share on other sites

Suoraan sanottuna julkisen puolen palkat saisi olla vaikka siinä missä nyt ovat, mutta ihan ekana ainakin kuukauden perehdytys, hyvä työilmapiiri, esimiehet vaihtoon kaikki järjestään. Työtehtävien tarkistus, kuka tekee mitäkin---kuuluuko koulutetun hoitajan olla keittiössä ja viedä roskia sekä pestä pyykkiä. Ja onko kaikki nyt ihan varmoja haluaako 0.7 hoitajamitotuksen, kannattaa olla sitten sata varma ettei hoitajan sivuhommat lisäänny eli pyykkääminen, siivoominen sekä keittiöhommat ja sitten tulee vielä virikeohjausta. Aina se jostain on pois. Ja johtoporras voisi lopettaa sukulaisten ja perseennuolijoiden hyysäämisen ja olla ottamatta heitä töihin. Jos naama ei miellytä ei saa töitä vaikka kuinka hyvin tekisi työnsä. Ja yksi tärkeimmistä asioista on, että esimies ei suosi juoruilijoita. Miten on mahdollista että tänä päivänä on mustat listat olemassa. Jos avaat työpaikalla suusi asioista joista pitää huomauttaa ei ole töitä enään tarjolla. Esimiehillä on aivan liian suuri valta ja esimies pitää johtaa eikä esimiehen pikkupomot elikkä muutamat valitut työntekijät, jotka päättävät otetaanko töihin vai ei. Liiton pitää myös olla mukana ja apuna oikeasti työntekijän ongelmissa.  Ei auta jos liiton edustaja on vain sivuroolissa ja kuuntelee ja on järjestään samaa mieltä työnantajan kanssa. Ja tämän koko systeemin voisi muuttaa siten , että tarkistuskäyntejä yllätyksenä. Näin nähtäisiin se todellinen hoitajamitotus. Ei ole realistista ennen käyntiä ilmoittaa jolloin hoitajien päät kolisee yhteen sekä sitä ennen hoitajat luutaavat lattioita ja raikastavat ilmaa ilmanraikastimilla.

Link to comment
Share on other sites

12.9.2019 klo 14.06, jupet kirjoitti:

Todellista pulaa on vaan pätkätöihin suostuvista. Vakituisia työpaikkoja jos on tarjolla niin niihin on moninkertainen määrä hakijoita (paitsi jos kyse on jostain ihan riistopalkatusta jutusta yksityisessä hoivalaitoksessa)

Se ei ole työvoimapulaa että konsernin/shp/talon johdossa päätetään jättää virat/toimet perustamatta ja avoimet sijaisuudet täyttämättä.

Missä niitä ylimääräisiä sairaanhoitajia on? Omalla työpaikalla oli juuri haku toimiin jokaisella vuodeosastolla lapsivuodeosastoa lukuunottamatta, teholla, varahenkilöstössä ja leikkureissa. Hakijoita ei huhujen mukaan ollut oikeastaan kuin talon sisältä osaston vaihtajia, meidän osastolle ei niitäkään. Toimia oli auki osastosta riippuen 1-9, yhteensä siis useampi kymmen. Tällä hetkellä näistä avoimista toimista vain osa on julkisessa haussa, mutta seuraavana päivänä saa taatusti aloittaa, jos kuka tahansa sairaanhoitaja soittaa ja kysyy töitä. Ja vakinaistetuksi tulee heti, kun teknisesti mahdollista.

 

Kun muuta omaa potentiaalista työssäkäyntialuetta katsoo, niin sama tilanne. Sijaisuuksia ei edes ilmoitella, vaan lähes aina haetaan vakituisia. Ja me ei taideta tilastollisesti olla edes sitä pahinta puutealuetta.

Link to comment
Share on other sites

On 9/14/2019 at 10:46 AM, MarreX said:

Missä niitä ylimääräisiä sairaanhoitajia on?

Suomalaisia sairaanhoitajia on muissa duuneissa ja lähteneenä muihin maihin varsin suuria joukkoja. Koulutkin suoltavat lisää koko ajan (joista taas iso iso vaihtaa heti kärkeen alaa kun toteavat että olot/palkka on liian surkeat)

Sopiiko kysyä missä tämä talo sijaitsee jossa on vakituisia sairaanhoitajan työpaikkoja täyttämättä joihin aidosti myös haetaan työntekijää?

Link to comment
Share on other sites

Kannattaisiko miettiämitä äänestää. Hoitajamitoituksen nostaminen 0,5 -->0,7 maksaisi vain 250 mijoonaa.

Eli, että esim vanhustenhoidossa olisi tarpeeksi lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Ei ole rahaa.

 

Maahanmuuttokulut on vuodessa 3,4 miljardia. 250milliä on siitä muutama prosentti.

 

Nyt järki päähän jo

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
    • Tehyn mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaali- ja terveysalan rahoitukseen uhkaavat vakavasti suomalaisten terveyttä ja henkeä. Hyvinvointialueet ovat vakavissa vaikeuksissa, koska hallituksen leikkauslinja kurittaa niitä ennennäkemättömällä tavalla.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen varoittaa:
      – Jos ensi viikon riihessä vain saksitaan sote-menoista eikä turvata riittävää rahoitusta hyvinvointialueille ei ole yhtään tuulesta temmattua väittää, että kansalaiset eivät tule jatkossa saamaan hoitoa henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore kysely hoitotyön johtajille nostaa esiin huolestuttavia trendejä: hallinnollinen työmäärä on kasvanut merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja lähiesihenkilöt, kuten osastonhoitajat, kokevat kovia paineita säästöjen, YT-neuvotteluiden ja suurentuneiden yksiköiden vuoksi.
      Kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista, joista suurin osa toimii lähiesihenkilöinä, peräti 81 % harkitsee alanvaihtoa. Yleisimmät syyt tälle ovat jatkuva resurssien sopeuttaminen, parempi palkka muissa tehtävissä sekä jatkuva kiire. Lisäksi 63 % vastaajista kertoi, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt hallinnollisen työn määrää, erityisesti lähiesihenkilöiden keskuudessa.
      Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, joka astui voimaan kesäkuussa, on saanut hoitotyön johtajat tyrmistymään. Kyselyn mukaan 91 % vastanneista suhtautuu kielteisesti lakkauttamiseen, ja he uskovat sen hankaloittavan sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn, johon vastasi 1 262 hoitotyön johtajaa. Kysely kartoitti muun muassa alanvaihtohalukkuutta, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksia. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää HUSin tänään julkistamaa yt-ilmoitusta järkyttävänä ja ennennäkemättömänä. Tulossa on henkilökunnan irtisanomisia, osa-aikaistamisia, tehtävien täyttämättä jättämisiä ja vähennyksiä palkkoihin. 
      Ensitietojen mukaan muutosneuvottelut koskevat kaikkia HUSin 28 000 työntekijää, ja tavoitteena on jopa 990 henkilötyövuoden vähennys.
      Tehyn mukaan HUSin suunnitelma saattaa olla Suomen historian laajin julkisen terveydenhuollon alasajoprojekti. Toteutuessaan HUSin suunnitelmien tuhot sekä työntekijöille että Helsingin ja Uudenmaan asukkaille ovat mittaamattomat.
      Millariikka Rytkönen suomii HUSin päättäjiä myös siitä, että näin valtavan tuholuokan leikkausten pohtimiselle on kaavailtu aikaa vain kaksi kuukautta.
      – En tiedä, mitä jää jäljelle. Rahoituksesta vastaavien poliittisten päättäjien tulee välittömästi korjata tilanne ja pelastaa HUS. Työntekijät eivät kestä tätä, eivätkä veny enää, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Tehy vaatii valtiontaloudesta vastaavalta ministeriltä Riikka Purralta ja muilta HUSin rahoituksesta vastaavilta päättäjiltä vastausta siitä, miten he aikovat HUSin uusien suunnitelmien valossa jatkossa järjestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asukkaiden hoidon.
      Rytkönen pohtii, mistä Helsingin ja Uudenmaan kansalaiset saavat hoitoa, kun HUS on silvottu ja henkilökunta irtisanottu tai irtisanoutunut. Huolena on, että kansalaiset eivät saa apua henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      – Kun henkilökuntaa ei enää ole, oliko hallituksella aikomuksena lähettää kaikki sydän- ja elinsiirtopotilaat Tanskaan, kuten Uuden lastensairaalaan potilaat, hän kysyy.
      – Vaikka paineensietokyky on hoitoalan ammattilaisilla tehdasasetuksena, liika on liikaa.
      Lisää aiheesta: HUS tiedote
      Lue lisää...
    • Tehy vastustaa hallituksen suunnitelmia tosiasiallisesti leikata työntekijöiden sairauspäivärahaa. Järjestön mukaan sairauspäivärahan leikkauksessa on kyse jälleen yhdestä hallituksen lakiuudistuksesta, joka kurjistaa paitsi palkansaajien ja työnantajien, mutta erityisesti naisten asemaa ja taloutta.
      Sairauspäivärahojen leikkaus osuu useampaan naiseen kuin mieheen, sillä hallituksen esitysluonnoksen mukaan sairauspäivärahan saajista arviolta noin 58 prosenttia on naisia ja 42 prosenttia miehiä. Lisäksi noin 15 prosenttia raskaana olevista naistyöntekijöistä on sairauspäivärahalla raskausaikana ennen raskausrahan alkua.
      – Se, että miehillä on keskimäärin naisia paremmat tulot ja sitä kautta suurempi sairauspäiväraha, ja tästä johtuen leikkaus olisi suurempi miesten sairauspäivärahojen euromäärissä, ei muuta asiaa sukupuoleen nähden vaikutuksiltaan neutraaliksi, Tehyn lausunnossa todetaan.
      Tehyn mukaan muiden hallituksen työelämä- ja lainsäädäntöheikennysten rinnalla sairauspäivärahan leikkauksen vaikutus naisvaltaiselle hoitoalalle olisi tyrmäävä.
      – Hallitus on samaan aikaan sementoimassa naisia ikuiseen palkkakuoppaan niin sanotulla työmarkkinamallillaan sekä heikentämässä määräaikaisten työntekijöiden asemaa, Tehyn tiedotteessa todetaan.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...