Jump to content
MAINOS

Liitto: Hoitohenkilöstön perusoikeuksia rajoitettu kohtuuttomasti – valmiuslakia korjattava


Hoitajat.net
 Jaa

Kuvituskuva: Envato

Tehyn mukaan valmiuslain määräykset ovat rajoittaneet hoitohenkilöstön perusoikeuksia kohtuuttomasti. Tehy esittää yli vuoden kestäneen koronapandemian kokemusten perusteella valmiuslakiin useita muutoksia. Hoitohenkilöstöstä yli 90 % on naisia eli perusoikeuksien rajoittaminen on kohdistunut lähes yksinomaan naisiin, mikä on myös iso tasa-arvo-ongelma, sanoo liitto tiedotteessaan.

Valmiuslaista käytössä olleet määräykset ovat rajoittaneet hoitohenkilöstön perusoikeuksia kohtuuttomasti. Yksittäisen henkilön perusoikeuksien rajoittamistoimet valmiuslaissa (93 § - 94§) kohdistuvat viime keväänä pääsääntöisesti hoitohenkilöstöön. Heistä yli 90 % on naisia ja tosiasiassa perusoikeuksien rajoittaminen kohdistui siis pääsääntöisesti naisiin.

Valmiuslain kohtuuttomuus hoitohenkilöstön kannalta korostuu, koska pandemiaolot eivät ole nykytiedon valossa kestoltaan lyhytaikaisia vaan rajoitustoimet voivat olla käytössä pitkään tai niiden käyttöönoton uhka voi kestää jopa vuosia.

Lainsäätäjä ei ole osoittanut perusoikeuksien rajoittamisesta minkäänlaista velvoitetta erilliskorvauksiin sille ryhmälle tai niille yksilöille, joihin perusoikeuksien rajoittaminen kohdistuu puhtaasti heidän valitsemansa koulutuksen ja alan perusteella.

Tehy esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perusoikeuksia rajoittavien määräysten lisäksi lakiin tulisi korvausperusteet liittyen niiden käyttöön.

– Korvausperusteita voisivat olla esimerkiksi korotettu ylityökorvaus ylityön teettämisestä sekä korotettu kuukausipalkka ja vahingonkorvaus irtisanomisajan pidentämisestä. Tietoomme tuli viime keväänä esimerkiksi tapauksia, joissa henkilö oli jo sopinut työpaikan vaihdosta ja muutosta, mutta valmiuslaki estikin irtisanoutumasta. Lisäksi tarvitaan kertakorvaus ja vahingonkorvaus vuosiloman siirtämisestä, keskeytyksestä tai peruutuksesta, kuvaa Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

Valmiuslain määräykset ja tieto mahdollisuudesta käyttää niitä on johtanut myös siihen, ettei työnantajilla ole todellista halua tai tarvetta palkkauksen keinoin motivoida ja kannustaa työntekijöitä ylitöihin, vuosiloman siirtämiseen tai irtisanoutumisajan pidentämiseen.

– Valmiuslain käyttöön liittyy välttämättömyysperiaate, jolloin kaikkien muita mahdollisia keinoja tulisi olla käytetty ensin varmistamaan riittävä työvoima. Työnantajat ovat kuitenkin huutaneet valmiuslakia apuun heti kättelyssä. Ikävä kyllä luultavimmin syynä on ollut haluttomuus motivoida rahalla, tulkitsee Kirvesniemi.

Valmiuslain määräyksiä 93§ ja 94§ on käytetty myös väärin eli tilanteissa, joissa työnantajalla ei ole pandemiasta johtuvaa perustetta määrätä ylitöihin, siirtää vuosilomaa tai pidentää irtisanou- tumisaikaa. Tehy on kannellut asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Työnantajan tulkintaetuoikeudesta johtuen työntekijällä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta toimia vastoin työnantajan määräystä, vaikka se olisi selvästi lainvastainen. Määräyksen vastustaminen voi johtaa työsuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen työnantajan toimesta. Työntekijällä ei siis ole mitään tehokkaita oikeussuojakeinoja valmiuslain määräysten mielivaltaista käyttöä vastaan.

Työntekijä voi ainoastaan hallintovalituksella saattaa asiansa hallinto-oikeudelle. Käytännössä valmiuslain käyttämisestä ei kuitenkaan työpaikoilla tehdä sellaista päätöstä, josta voisi valittaa vaan työnantaja käyttää asiassa direktio-oikeuttaan.

– Tämä oleellinen puute työntekijän oikeusturvassa on korjattava, Kirvesniemi vaatii.

Tehy edellyttää, että valmiuslaissa tulee säätää työtekijälle tehokas oikeussuojakeino kuten nopeutettu valitusmenettely kuvattuja väärinkäyttötilanteita varten.

Valmiuslain rikkominen on lisäksi sanktioitu rikosoikeudellisesti ainoastaan työntekijöiden osalta. Työnantajalle ei ole säädetty rikosoikeudellista vastuuta valmiuslain väärinkäytöstä. Myös työnantajalle tulee Tehyn mukaan säätää rikosoikeudellinen vastuu väärinkäytöksistä. Lisäksi työntekijällä tulee olla näissä tilanteissa oikeus hyvitykseen kuten rahakorvaukseen.

Lähde: Tehyn tiedote

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...