Jump to content
MAINOS
  • Leikkauspotilaan huomioiminen lisää potilastyytyväisyyttä – väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi leikkaushoitotyön toimintamalli


    Hoitajat.net
     Share

    Maria Pulkkisen väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi leikkaushoitotyön toimintamalli, joka tarjoaa potilaalle sekä yksilökeskeistä että jatkuvaa hoitoa leikkausprosessin aikana. Toimintamalli varmistaa laadukkaan ja korkeatasoisen potilashoidon toteutumisen leikkausosastolla.

    Kirurgiset prosessit ovat tänä päivänä äärimmilleen vakioidut. Potilaan odotetaan kotiutuvan hyvinkin varhaisessa vaiheessa leikkaustoimenpiteen jälkeen. Jokainen potilas on yksilö ja osa potilaista tarvitsee enemmän henkistä tukea ja rohkaisua itsehoitoon. Myös sairaanhoitajien hoitotyöhön kaivataan uusia toimintatapoja vanhojen sijaan lisäämään työn mielekkyyttä.

    Uudessa leikkaushoitotyön toimintamallissa tavanomaisen hoitopistekohtaisesti vaihtuvan sairaanhoitajan sijaan sama anestesiahoitaja hoitaa potilasta läpi koko leikkausprosessin, leikkausosastolle saapumisesta leikkausosastolta poistumiseen ja käy lisäksi tapaamassa potilasta vuodeosastolla leikkauksen jälkeisenä päivänä.

    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten uusi leikkaushoitotyön toimintamalli vaikutti potilaan kokemaan ahdistuneisuuteen, terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja potilastyytyväisyyteen. Lisäksi tutkittiin uuden toimintamallin vaikutusta hoitajien sitoutumiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Organisaation näkökulmasta keskityttiin leikkausprosessin ajalliseen sujuvuuteen. Kohderyhmänä tutkimuksessa oli polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevat potilaat.

    – Potilaat kokivat tulleensa kohdatuksi yksilöinä ja heillä oli mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa. He arvostivat hoidon jatkuvuutta leikkausprosessin aikana ja kokivat, että anestesiahoitaja todella kuunteli heitä huomioiden heidän mielipiteensä. Anestesiahoitajan henkinen tuki ja rohkaisu koettiin erittäin tärkeäksi. Anestesiahoitajat kokivat, että heillä oli riittävästi aikaa hoitaa potilasta tyydyttävällä tavalla. Anestesiahoitajat kokivat myös, että olivat onnistuneet tukemaan ja rohkaisemaan potilasta luottamaan omaan kykyynsä selviytyä omasta hoidostaan kotiuduttaan sairaalasta, Pulkkinen kertoo.

    Uusi toimintamalli vähentää potilaiden ahdistusta

    Maria Pulkkisen väitöstutkimus käsittelee useita ajankohtaisia ongelmia erikoissairaanhoidon saralla. Potilaiden sairaalassaoloajat ovat lyhentyneet huomattavasti. Potilaiden tulisi pystyä luottamaan kykyynsä selviytyä itsenäisestä toipumisestaan kotioloissa. Suomessa potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa, joten potilaan yksilöllinen kohtaaminen ja potilastyytyväisyys ovat erittäin tärkeä osa organisaatioiden kilpailukykyä.

    – Hoitajapula on maailmanlaajuisesti tunnistettu tosiseikka. Tarvitaan uusia innovatiivisia interventioita vanhojen toimintatapojen sijaan lisäämään hoitajien työn mielekkyyttä ja heidän sitoutumistaan organisaatioon, Pulkkinen sanoo.

    Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ennen leikkausta ahdistuneiksi itsensä kokeneet potilaat hyötyivät eniten uudesta leikkaushoitotyön toimintamallista. Erityistä huomioita tulisi kiinnittää polven tekonivelleikkaukseen tulevien potilaiden kohdalla.

    – Heidän tiedetään kärsivän ahdistuksesta muita potilasryhmiä enemmän ja heillä todettiin sairaalassaoloajan olevan muita pidempi. Tulevaisuudessa tulisi kehittää mittari, jolla potilaiden ahdistuneisuutta voitaisiin mitata jo hyvissä ajoin ennen suunniteltua leikkausta ja tarjota uutta leikkaushoitotyön toimintamallia näille potilaille, Pulkkinen päättää.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Päivystykset ovat pahemmassa pulassa työvoimapulan kourissa kuin koskaan. Potilasturvallisuus vaarantuu mediatietojen mukaan joka päivä. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Linden ehdottaa kriisin ratkaisuksi mallia vuosilta 1975-2001, jolloin käytössä oli lääkärien urakkapalkka.
      – Päivystin terveydenhuollossa tuhansia ilta- , yö- ja viikonlopputyövuoroja vuosina 1975-2001. Usein me lääkärit odotimme potilaita, jotka hoidettiin ilman jonotusta heti. Käytössä oli urakkapalkka. Suosittelen tätä eräänä ratkaisuna nykyiseen tilanteeseen, totesi ministeri Twitterissä.
      Hoitajien keskuudessa ministerin ulostulo aiheutti ankaraa kritiikkiä.

      – Sinä suosittelet hoitajakriisiin ja palvelutarpeen kasvun ratkaisuksi lääkäreiden urakkapalkkaa vuodelta 1975?! Oletko ihan kunnossa?, kysyy sairaanhoitaja Jarno.
      – Tuohon aikaan hoitajien piti myös käyttää mekkoja. Elämme 2022. Hoitotiede ja lääketiede ovat kehittyneet. Jonot eivät vedä, koska ei ole henkilökuntaa ja ihmisiä ei saada jatkohoitoon tai edes hoitoon, koska #hoitajapula. Onko vaikeata puhua tosiasioista?, kysyy sairaanhoitaja Nizo Dara.
      Lue lisää...
    • Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksesta on saavutettu neuvottelutulos. Neuvottelutuloksen sisältöä ei avata tai kommentoida julkisesti ennen kuin liittojen hallinnot ovat käsitelleet asiaa. Liittojen hallinnot käsittelevät neuvottelutuloksen ensi viikon aikana.
      Terveyspalvelualan neuvottelut aloitettiin maaliskuussa. Tehy, SuPer ja ERTO neuvottelevat ainoina järjestöinä terveyspalvelualan yleissitovasta työehtosopimuksesta Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa.
      Yksityinen terveyspalveluala käsittää mm. lääkäri- ja työterveysasemat, yksityiset sairaalat, terveyskylpylät ja kuntoutuslaitokset sekä edellä mainittuihin yrityksiin kuuluvat laboratorio-, röntgen- ja fysikaaliset hoitolaitokset. Terveyspalvelualan sopimuksen piirissä on noin 38 000 työntekijää.
      Lue lisää...
    • Koneoppimista hyödyntämällä voidaan tunnistaa etukäteen ne terveydenhuoltohenkilöstön työntekijät, jotka kuormittuvat liikaa ja päätyvät sairauslomalle. Kolmessa eri organisaatiossa korona-aikana tehty tutkimus painottaa esimerkiksi kommunikaation merkitystä, kertoo HUS tiedotteessaan.
      Koronan aiheuttamasta kuormituksesta terveydenhuollon henkilökunnalle, erityisesti hoitajille, on keskusteltu runsaasti. Toistaiseksi tiedetään kuitenkin melko vähän siitä, miksi toiset työntekijät kuormittuvat enemmän kuin toiset. Uudessa tutkimuksessa etsittiin välineitä, joilla pystyttäisiin tunnistamaan ja ennakoimaan yksittäisten työntekijöiden kuormittuneisuutta.
      Tutkimus mittasi kuormittuneisuutta toisaalta oirekyselyn avulla ja toisaalta sairauslomapäivien määrällä. Kyselyllä etsityt oireet olivat psyykkisiä, kuten ahdistus ja masennus.
      Tutkimus tehtiin kolmessa organisaatiossa, jotka olivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote) ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Näiden organisaatioiden terveydenhuoltohenkilöstölle lähetettiin sähköinen kysely kuukauden välein puolen vuoden ajan vuosina 2020–2021.
      Turvallisuuden tunteella ja kommunikaatiolla on väliä
      Eri organisaatioiden tulokset eivät eronneet olennaisesti toisistaan.
      – Runsaalla kymmenellä kysymyksellä pystyttiin ennustamaan kuormituksen kehitystä ja sairauslomia, kertoo tutkija ja erikoistuva lääkäri Enni Sanmark HUS Korva-, nenä-, ja kurkkutautien klinikalta.

      Tärkeäksi muuttujaksi osoittautui mahdollisuus pitää turvavälejä. Jos työtehtävissä ei ollut mahdollisuutta turvaväleihin, se heikensi selvästi jaksamista koskevaa ennustetta. Tutkimusaineiston keräämisen aikaan vähintään yhden metrin turvaväliä pidettiin olennaisesti tärkeämpänä tekijänä koronalta suojautumisessa kuin nykyään.

      – Tämä muistuttaa siitä, kuinka tärkeä turvallisuuden tunne on. Niin kauan kun ihmistä ei pelota, ihminen kestää muuta kuormitusta, kuten pitkiä työpäiviä, Sanmark jatkaa.
      Tutkimus painottaa myös kommunikaation merkitystä jaksamiselle.
      – Suoraviivaiset ja selkeät ohjeet sekä johdon jämpti toiminta ovat ilman muuta vähentäneet merkittävästi kuormittavuutta.

      Tutkimustulokset jaksamisesta kiinnostavat paitsi työntekijöitä myös työnantajia. Sairauslomat maksavat rahaa.

      – Tarkoitus oli tuoda työnantajille keinoja pitää parempaa huolta työntekijöistä. Kun ennuste alkaa näyttää siltä, että työntekijä jää puolen vuoden kuluttua sairauslomalle, niin silloin kannattaisi puuttua asiaan, Sanmark toteaa.
      Koneoppiminen auttaa yksilötason ymmärtämisessä
      Koneoppimista käytetään nykyään laajasti lääketieteellisessä diagnostiikassa, erityisesti kuvantamisessa. Muun muassa aivokasvaindiagnooseja varten yritetään jatkuvasti kehittää malleja, jotka auttaisivat tunnistamaan paremmin aivossa tapahtuneita muutoksia.
      – Työterveys- ja psykiatrisessa tutkimuksessa koneoppimista on sovellettu vähemmän, mutta koneoppiminen on tulossa vauhdilla sinnekin, kertoo erikoistuva lääkäri Johannes Lieslehto Niuvanniemen sairaalasta.
      Koneoppimisen hyöty on nimenomaan yksilötasolla, Lieslehto sanoo. Perinteisillä tilastometodeilla tutkitaan ilmiöitä ryhmien tasolla, mutta koneoppimisen avulla voidaan tuottaa ennusteita yksittäisille ihmisille.
      Tämä tutkimus koskee hoitajia ja lääkäreitä, mutta vastaavanlaista tutkimusta voisi tehdä yhtä hyvin muistakin ammattialoista, Lieslehto kertoo.

      – Iso yritys voisi haluta lähteä kehittämään mallia, joka tunnistaa ne työntekijät, joilla on suurin riski sairastua työn puolesta.
      Lue lisää...
    • Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (International Council of Nurses, ICN) ja Suomen Sairaanhoitajat järjestävät yhdessä vuoden 2025 ICN:n hoitotyön maailmankongressin Helsingissä. Vuoden 2025 kongressi on ICN:n 30. maailmankongressi. Se järjestettiin viimeksi Suomessa tasan 100 vuotta sitten, vuonna 1925.
      – Tämä on meille merkittävä asia monella tapaa. On upea olla yhteistyökumppanina hoitotyön maailmanluokan suurtapahtumassa: pääsemme näyttämään osaamistamme. Iloitsen erityisesti siitä, että voimme mahdollistaa suomalaisille sairaanhoitajille pääsyn oman alan suurimpaan ja monipuolisimpaan kansainväliseen tapahtumaan, sanoo Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela liiton tiedotteessa.
      https://www.icn.ch
      Lue lisää...
    • Yksityiselle sosiaalipalvelualalle sekä terveyspalvelualalle on hyväksytty uudet työehtosopimukset. Sopimusten piirissä on noin 100 000 työntekijää.
      Yksityisen sosiaalipalvelualan palkankorotukset ovat yli ns. yleisen linjan ja yli muiden kunta-alan järjestöjen sopiman palkkaraamin ensimmäisen vuoden osalta. Sopimus on kaksivuotinen ja se voidaan tarvittaessa irtisanoa ensimmäisen vuoden jälkeen.
      Yksityisen terveyspalvelualan työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.10.2022 alkaen kahden prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Jälkimmäisenä vuonna palkkoja korotetaan 1.6.2023 alkaen 1,9 prosenttia. Mikäli valtakunnallisten toimialakohtaisten palkkaratkaisujen korotustaso ylittää edellä mainitun määrän, se lisää korotusta edelleen.
      Aiheesta lisää liittojen tiedotteissa: SOSTES | TPTES
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...