Jump to content
MAINOS

Leikkauspotilaan huomioiminen lisää potilastyytyväisyyttä – väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi leikkaushoitotyön toimintamalli


Hoitajat.net
 Jaa

Maria Pulkkisen väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi leikkaushoitotyön toimintamalli, joka tarjoaa potilaalle sekä yksilökeskeistä että jatkuvaa hoitoa leikkausprosessin aikana. Toimintamalli varmistaa laadukkaan ja korkeatasoisen potilashoidon toteutumisen leikkausosastolla.

Kirurgiset prosessit ovat tänä päivänä äärimmilleen vakioidut. Potilaan odotetaan kotiutuvan hyvinkin varhaisessa vaiheessa leikkaustoimenpiteen jälkeen. Jokainen potilas on yksilö ja osa potilaista tarvitsee enemmän henkistä tukea ja rohkaisua itsehoitoon. Myös sairaanhoitajien hoitotyöhön kaivataan uusia toimintatapoja vanhojen sijaan lisäämään työn mielekkyyttä.

Uudessa leikkaushoitotyön toimintamallissa tavanomaisen hoitopistekohtaisesti vaihtuvan sairaanhoitajan sijaan sama anestesiahoitaja hoitaa potilasta läpi koko leikkausprosessin, leikkausosastolle saapumisesta leikkausosastolta poistumiseen ja käy lisäksi tapaamassa potilasta vuodeosastolla leikkauksen jälkeisenä päivänä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten uusi leikkaushoitotyön toimintamalli vaikutti potilaan kokemaan ahdistuneisuuteen, terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja potilastyytyväisyyteen. Lisäksi tutkittiin uuden toimintamallin vaikutusta hoitajien sitoutumiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Organisaation näkökulmasta keskityttiin leikkausprosessin ajalliseen sujuvuuteen. Kohderyhmänä tutkimuksessa oli polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevat potilaat.

– Potilaat kokivat tulleensa kohdatuksi yksilöinä ja heillä oli mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa. He arvostivat hoidon jatkuvuutta leikkausprosessin aikana ja kokivat, että anestesiahoitaja todella kuunteli heitä huomioiden heidän mielipiteensä. Anestesiahoitajan henkinen tuki ja rohkaisu koettiin erittäin tärkeäksi. Anestesiahoitajat kokivat, että heillä oli riittävästi aikaa hoitaa potilasta tyydyttävällä tavalla. Anestesiahoitajat kokivat myös, että olivat onnistuneet tukemaan ja rohkaisemaan potilasta luottamaan omaan kykyynsä selviytyä omasta hoidostaan kotiuduttaan sairaalasta, Pulkkinen kertoo.

Uusi toimintamalli vähentää potilaiden ahdistusta

Maria Pulkkisen väitöstutkimus käsittelee useita ajankohtaisia ongelmia erikoissairaanhoidon saralla. Potilaiden sairaalassaoloajat ovat lyhentyneet huomattavasti. Potilaiden tulisi pystyä luottamaan kykyynsä selviytyä itsenäisestä toipumisestaan kotioloissa. Suomessa potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa, joten potilaan yksilöllinen kohtaaminen ja potilastyytyväisyys ovat erittäin tärkeä osa organisaatioiden kilpailukykyä.

– Hoitajapula on maailmanlaajuisesti tunnistettu tosiseikka. Tarvitaan uusia innovatiivisia interventioita vanhojen toimintatapojen sijaan lisäämään hoitajien työn mielekkyyttä ja heidän sitoutumistaan organisaatioon, Pulkkinen sanoo.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ennen leikkausta ahdistuneiksi itsensä kokeneet potilaat hyötyivät eniten uudesta leikkaushoitotyön toimintamallista. Erityistä huomioita tulisi kiinnittää polven tekonivelleikkaukseen tulevien potilaiden kohdalla.

– Heidän tiedetään kärsivän ahdistuksesta muita potilasryhmiä enemmän ja heillä todettiin sairaalassaoloajan olevan muita pidempi. Tulevaisuudessa tulisi kehittää mittari, jolla potilaiden ahdistuneisuutta voitaisiin mitata jo hyvissä ajoin ennen suunniteltua leikkausta ja tarjota uutta leikkaushoitotyön toimintamallia näille potilaille, Pulkkinen päättää.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...