Jump to content
MAINOS

La Carita -säätiö ja SuPer palkitsivat hyvästä vanhustyöstä neljä vanhustenhoidon työyhteisöä


Hoitajat.net
 Share

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on myöntänyt yhdessä La Carita -säätiön kanssa tunnustuspalkinnot neljälle työyhteisölle hyvästä vanhustyöstä. Palkinnon saivat Palvelutalo Koivukoti Kittilästä, Koukkuniemen vanhainkoti (Havula, osasto 5) Tampereelta, Soiten kotihoidon toiminnanohjauksen arviointitiimi Kokkolasta sekä Alvinakoti Närpiöstä.

Palvelutalo Koivukoti, Kittilä

Koivukodissa on muistisairaiden yksikkö, tuettua asumispalvelua sekä neljä monivammaisille tarkoitettuja yksiötä. Tavoitteena on ylläpitää asukkaiden päivittäistä toimintakykyä ja turvata tarvittava hoiva. Hoito suunnitellaan yhdessä asukkaan, omaisten ja hoitajien kanssa. Jokaisella asukkaalla on kaksi omahoitajaa ja palvelutaloon muutossa asukkaan palveluntarpeet selvitetään Rai-arvioinnilla. Toiminnassa korostetaan omien voimavarojen mukaista liikuntaa, toiminnallisuutta ja estetiikkaa. Toimintaa on kehitetty suunnitelmallisesti, ja työtyytyväisyyskysely, henkilöstöpalaverit ja kehittämispäivät ovat osa työtä. Työntekijöillä on mahdollisuus täydennyskoulutukseen työtehtävien ja oman mielenkiinnon mukaan.

Havula, osasto 5, Koukkuniemen vanhainkoti, Tampere

Osasto on pitkäaikaishoidon yksikkö, jossa asukkaat kohdataan tasavertaisina kanssaihmisinä kodeissaan. Kaikilla asukkailla on omahoitaja, joka vastaa omaisyhteistyöstä, arvioinneista, hoitosuunnitelmasta ja lääkkeistä. Asukas osallistuu voimavarojensa ja kykyjensä mukaan Rai-arvion ja suunnitelman tekemiseen. Itsemääräämisoikeus hoitosuunnitelmassa tarkoittaa, että asukkaan tapoja ja maailmankatsomusta kunnioitetaan. Saattohoidossa tavoitteena on kuolevan kivuttomuus ja hoitajan läsnäolo. Henkilökunnalla on omat vastuualueet, joissa kunkin yksilölliset vahvuudet on huomioitu. Työyhteisö on joustava ja kunnioittava, ja toimintaa ohjaavat yhteiset arvot: yksilöllisyys, inhimillisyys, yhteisöllisyys ja innovatiivisuus.

Kotihoidon toiminnanohjauksen arviointitiimi, Soite, Kokkola

Tiimin tehtävänä on arvioida asukkaiden palvelun tarvetta noin neljän viikon ajan. Työhön kuuluu asiakkaan kokonaisvaltainen hoito kaikilla elämän osa-alueilla. Asiakkaalle tehdään kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka tekemiseen hän itse osallistuu. Asiakkaiden vakaumusta kunnioitetaan ja heidän toiveitaan kartoitetaan. Omaisia kannustetaan osallistumaan hoitoon yhdessä arviointitiimin kanssa. Moniammatillinen ja itseohjautuva tiimi tekee yhteistyötä mm. palliatiivisen poliklinikan, avopalvelujen, vuodeosaston ja sosiaalitoimen kanssa. Monet arviointitiimin asiakkaista pärjäävät kotona itsenäisesti pidempään toiminnan ansiosta.

Jokaisen hoitajan erityisosaaminen ja kiinnostuksen kohteet on määritelty ja niitä hyödynnetään asiakkaiden hyväksi. Työntekijät osallistuvat täydennyskoulutukseen tarpeidensa mukaan ja heidän mielipiteitään ja osaamistaan arvostetaan. Tiimin arvoina ovat asiakas- ja voimavaralähtöisyys, avoimuus ja oikeudenmukaisuus ja ne näkyvät arjen työssä. Tiimi on saanut hyvää asiakaspalautetta.

Alvinakoti/Alvinahemmet, Närpiö

Alvinakoti on 43-paikkainen vanhusten asumisyksikkö, jossa toimintaa on kehitetty voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana asiakaskeskeisyys edellä. Yksi keskeisistä muutoksista on ollut se, että asiakasta hoitaa niin paljon kuin mahdollista sama hoitaja, jolloin hänestä tulee asiakkaansa tarpeiden asiantuntija. Asiakkaan mielipiteitä ja kotia kunnioitetaan, samoin omaisten ja työtovereiden mielipiteitä ja elämäntilanteita. Työskentelytapa on aktivoiva: kuntoutusta ja virkistystä, kuten retkiä ja teemapäiviä, järjestetään paljon. Omaiset ovat kiinteästi mukana hoidossa ja hoitosuunnitelmakeskusteluissa. Yhteistyötä tehdään niin järjestöjen kuin päiväkotien ja seurakunnan kanssa. Työtekijöiden työmoraali on korkea jatoimintaa ohjaa yhdessä laadittu arvopohja. Aikaansaadun muutoksen ovat huomanneet myös omaiset.

La Carita -säätiön tarkoituksena on vanhusten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen Suomessa. Säätiö on jakanut yhteistyössä SuPerin kanssa tunnustuspalkintoja hyvästä vanhustyöstä vuodesta 2006 saakka.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
    • Tehyn mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaali- ja terveysalan rahoitukseen uhkaavat vakavasti suomalaisten terveyttä ja henkeä. Hyvinvointialueet ovat vakavissa vaikeuksissa, koska hallituksen leikkauslinja kurittaa niitä ennennäkemättömällä tavalla.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen varoittaa:
      – Jos ensi viikon riihessä vain saksitaan sote-menoista eikä turvata riittävää rahoitusta hyvinvointialueille ei ole yhtään tuulesta temmattua väittää, että kansalaiset eivät tule jatkossa saamaan hoitoa henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore kysely hoitotyön johtajille nostaa esiin huolestuttavia trendejä: hallinnollinen työmäärä on kasvanut merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja lähiesihenkilöt, kuten osastonhoitajat, kokevat kovia paineita säästöjen, YT-neuvotteluiden ja suurentuneiden yksiköiden vuoksi.
      Kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista, joista suurin osa toimii lähiesihenkilöinä, peräti 81 % harkitsee alanvaihtoa. Yleisimmät syyt tälle ovat jatkuva resurssien sopeuttaminen, parempi palkka muissa tehtävissä sekä jatkuva kiire. Lisäksi 63 % vastaajista kertoi, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt hallinnollisen työn määrää, erityisesti lähiesihenkilöiden keskuudessa.
      Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, joka astui voimaan kesäkuussa, on saanut hoitotyön johtajat tyrmistymään. Kyselyn mukaan 91 % vastanneista suhtautuu kielteisesti lakkauttamiseen, ja he uskovat sen hankaloittavan sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn, johon vastasi 1 262 hoitotyön johtajaa. Kysely kartoitti muun muassa alanvaihtohalukkuutta, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksia. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää HUSin tänään julkistamaa yt-ilmoitusta järkyttävänä ja ennennäkemättömänä. Tulossa on henkilökunnan irtisanomisia, osa-aikaistamisia, tehtävien täyttämättä jättämisiä ja vähennyksiä palkkoihin. 
      Ensitietojen mukaan muutosneuvottelut koskevat kaikkia HUSin 28 000 työntekijää, ja tavoitteena on jopa 990 henkilötyövuoden vähennys.
      Tehyn mukaan HUSin suunnitelma saattaa olla Suomen historian laajin julkisen terveydenhuollon alasajoprojekti. Toteutuessaan HUSin suunnitelmien tuhot sekä työntekijöille että Helsingin ja Uudenmaan asukkaille ovat mittaamattomat.
      Millariikka Rytkönen suomii HUSin päättäjiä myös siitä, että näin valtavan tuholuokan leikkausten pohtimiselle on kaavailtu aikaa vain kaksi kuukautta.
      – En tiedä, mitä jää jäljelle. Rahoituksesta vastaavien poliittisten päättäjien tulee välittömästi korjata tilanne ja pelastaa HUS. Työntekijät eivät kestä tätä, eivätkä veny enää, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Tehy vaatii valtiontaloudesta vastaavalta ministeriltä Riikka Purralta ja muilta HUSin rahoituksesta vastaavilta päättäjiltä vastausta siitä, miten he aikovat HUSin uusien suunnitelmien valossa jatkossa järjestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asukkaiden hoidon.
      Rytkönen pohtii, mistä Helsingin ja Uudenmaan kansalaiset saavat hoitoa, kun HUS on silvottu ja henkilökunta irtisanottu tai irtisanoutunut. Huolena on, että kansalaiset eivät saa apua henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      – Kun henkilökuntaa ei enää ole, oliko hallituksella aikomuksena lähettää kaikki sydän- ja elinsiirtopotilaat Tanskaan, kuten Uuden lastensairaalaan potilaat, hän kysyy.
      – Vaikka paineensietokyky on hoitoalan ammattilaisilla tehdasasetuksena, liika on liikaa.
      Lisää aiheesta: HUS tiedote
      Lue lisää...
    • Tehy vastustaa hallituksen suunnitelmia tosiasiallisesti leikata työntekijöiden sairauspäivärahaa. Järjestön mukaan sairauspäivärahan leikkauksessa on kyse jälleen yhdestä hallituksen lakiuudistuksesta, joka kurjistaa paitsi palkansaajien ja työnantajien, mutta erityisesti naisten asemaa ja taloutta.
      Sairauspäivärahojen leikkaus osuu useampaan naiseen kuin mieheen, sillä hallituksen esitysluonnoksen mukaan sairauspäivärahan saajista arviolta noin 58 prosenttia on naisia ja 42 prosenttia miehiä. Lisäksi noin 15 prosenttia raskaana olevista naistyöntekijöistä on sairauspäivärahalla raskausaikana ennen raskausrahan alkua.
      – Se, että miehillä on keskimäärin naisia paremmat tulot ja sitä kautta suurempi sairauspäiväraha, ja tästä johtuen leikkaus olisi suurempi miesten sairauspäivärahojen euromäärissä, ei muuta asiaa sukupuoleen nähden vaikutuksiltaan neutraaliksi, Tehyn lausunnossa todetaan.
      Tehyn mukaan muiden hallituksen työelämä- ja lainsäädäntöheikennysten rinnalla sairauspäivärahan leikkauksen vaikutus naisvaltaiselle hoitoalalle olisi tyrmäävä.
      – Hallitus on samaan aikaan sementoimassa naisia ikuiseen palkkakuoppaan niin sanotulla työmarkkinamallillaan sekä heikentämässä määräaikaisten työntekijöiden asemaa, Tehyn tiedotteessa todetaan.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...