Jump to content
MAINOS

Lähes kaikki suomalaislääkärit pitävät rokotteita turvallisina


Hoitajat.net
 Share

Useampi kuin yhdeksän lääkäriä kymmenestä katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. He myös kehottavat rokotuspäätöksestään epävarmoja potilaita rokottautumaan. Tähän viittaa tuore tutkimus, jossa tutkittiin suomalaisen terveydenhuollon henkilöstön asenteita rokotteisiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2962 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista terveydenhuollon ammattilaisista katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. Mutta kuten muunkin väestön kohdalla, myös terveydenhuollon ammattilaisilla esiintyy pienissä määrin rokote-epäröintiä tai kielteisiä asenteita rokotteisiin.

Turun yliopiston, Åbo Akademin, Työterveyslaitoksen ja University of Bristol -yliopiston yhteistutkimuksessa terveydenhuollon ammattilaisilta kysyttiin, kuinka he toimivat, jos potilas epäröi rokottamista. 

Vaikka suurin osa henkilöstöstä ilmoittaa suosittelevansa rokotteita, noin viidesosa sanoo, ettei aktiivisesti ohjaa rokotekriittisiä potilaita tiettyyn suuntaan. Terveydenhuollon henkilöstöstä ne, joilla oli heikompi luottamus rokotteiden tehoon ja turvallisuuteen, olivat vähemmän taipuvaisia ohjaamaan potilaita.

– Terveydenhuollon ammattilaisilla on avainrooli tavallisten ihmisten rokotuspäätöksissä, joten tähän tulisi puuttua, Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri sanoo.

Etenkin lasten rokotteet koetaan turvallisiksi 

Tutkimuksen tulokset osoittavat lisäksi, että rokoteasenteissa on vaihtelua. Terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat erityisen myönteisesti etenkin lastenrokotteisiin, eli kansalliseen rokotusohjelmaan sisältyviin rokotteisiin. 

– Osuus terveydenhuollon ammattilaisista, joka ilmoittaa yrittävänsä ohjata rokotekriittisen potilaan ottamaan rokotteen on suurempi, kun kyseessä on lastenrokote kuin jos kyseessä on influenssarokote, Soveri kertoo.

Rokote-epäröinti harvinaisinta lääkäreillä

Kielteiset asenteet rokotteisiin eivät ole yhtä yleisiä kaikissa ammattiryhmissä. Erityisen harvinaista rokote-epäröinti on lääkäreillä. Tämä näkyy myös siinä, että selkeästi suurin osa lääkäreistä on päättänyt ottaa rokotteet itselleen ja lapsilleen.

– Missä määrin vaihtelu johtuu eroista koulutuksessa, ammatillisessa kulttuurissa tai muista tekijöistä, on tutkimuskysymys, joka on vielä selvittämättä, Åbo Akademin psykologian jatko-opiskelija Linda Karlsson sanoo.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 2962 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä, Pietarsaaresta ja Vaasasta. Näistä 810 henkilöä työskenteli rokotteisiin liittyvien tehtävien parissa.  Tutkimukseen ei ole sisällytetty terveydenhoitajia, jotka työskentelevät neuvoloissa, ja siten useimmiten vastaavat pienten lasten rokottamisesta.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa PLOS ONE -tiedejulkaisussa:

The association between vaccination confidence, vaccination behavior, and willingness to recommend vaccines among Finnish healthcare workers

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Nuorten ammattitaidon suomenmestaruusmitalit on taas ratkottu. Lähihoitaja-lajin voittaja on Maja Fältros Yrkesakademin i Österbottenista. Hyvinvointiteknologia-lajin voitti Tinjamilla Kavasto Turun ammatti-instituutista.
      Taitaja2024-tapahtuma järjestettiin Kuopiossa 20.−23.5.2024. Suomenmestaruusmitaleista kamppaili yli 400 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa nuorta. Mitalit jaettiin 49 lajissa, joista viisi oli erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tarkoitettuja TaitajaPLUS-lajeja. Kahdessa lajissa kilpailia hoitajia.
      Lähihoitaja-lajin mitalistit

      Kuva: Katri Bäck Savon ammattiopisto/Skills Finland

      1. Maja Fältros, Yrkesakademin i Österbotten
      2. Neea Salonen, Koulutuskeskus Salpaus,
      3. Felicia Kantola, Luksia
      Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja työskentelee ihmisten kanssa ja heitä varten. Lähihoitaja osaa kohdata eri elämänkulun vaiheissa olevia asiakkaita yksilöinä ja edistää toiminnallaan heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Lähihoitaja työskentelee sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä.
      Lajin kilpailutehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammattitaitovaatimusten kiitettävän tason kriteereihin. Kilpailu on yksilökilpailu.
      Hyvinvointiteknologia-lajin mitalistit

      Kuva: Katri Bäck Savon ammattiopisto/Skills Finland

      1. Tinjamilla Kavasto, Turun ammatti-instituutti
      2. Juho Niiles, Turun ammatti-instituutti
      3. Tarja Hautanen ,Turun ammatti-instituutti
      Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut hyvinvointiteknologian osaaja työskentelee ihmisten kanssa toimintakykyä edistäen. Hän hyödyntää monipuolisesti hyvinvointiteknologian ratkaisuja asiakkaan toimintakyvyn tukemisessa, sairauksien hoidossa ja terveyden edistämisessä kaikissa elämänkaaren vaiheissa.
      Lajin kilpailutehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon pakollisten tutkinnonosien ja hyvinvointiteknologian valinnaisen tutkinnonosan ammattitaitovaatimusten kriteerien mukaiseen kiitettävään osaamiseen. Hyvinvointiteknologia on ikärajaton laji. Kilpailu on yksilökilpailu.
      Lue lisää...
    • Lounais-Suomen poliisi sai torstai-iltana hälytystehtävän Porissa, kun uhkaavasti käyttäytynyt henkilö aiheutti vaaratilanteen. Ensihoitajan henkeä uhannut tilanne pakotti poliisin käyttämään ampuma-asetta.
      Poliisi hälytettiin Pihlavan kaupunginosassa sijaitsevaan osoitteeseen puoli yhdentoista aikaan. Paikalle saapuessaan poliisi näki ensihoitajia kohtaan uhkaavasti käyttäytyvän henkilön, joka jatkoi vaarallista toimintaansa astalon kanssa poliisin läsnäolosta huolimatta.
      Kerrostalon pihamaalla tapahtunut tilanne eskaloitui siihen pisteeseen, että poliisi joutui turvautumaan ampuma-aseeseen. Uhkaavasti käyttäytynyt henkilö loukkaantui ja sai välitöntä ensiapua paikan päällä. Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa sivullisille.
      Loukkaantunut henkilö otettiin kiinni ja kuljetettiin sairaalaan jatkohoitoa varten. Vammojen lievyyden vuoksi hänet siirrettiin myöhemmin poliisivankilaan. Tapausta tutkitaan virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena ja laittomana uhkauksena.
      Lue lisää...
    • Aikuiskoulutustuen hakijoiden määrä kasvoi alkuvuonna 2024 noin puolitoistakertaiseksi verrattuna edellisvuoteen. Työllisyysrahaston mukaan suurin kasvu näkyy sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnoissa, joissa hakijamäärä kasvoi 48 %.
      Kasvun taustalla on Petteri Orpon hallituksen suunnitelma lakkauttaa aikuiskoulutustuki elokuussa 2024. Tämä on saanut monet hakemaan tukea vielä kun se on mahdollista. Tukea kesäopinnoille on myönnetty kesäkuulle 54 % ja heinäkuulle 80 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
      Useamman vuoden ajan aikuiskoulutustukea on haettu eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin.
      – Sote-alan hakijamäärien kasvu on ymmärrettävää, koska alalla on jo pitkään hyödynnetty aikuiskoulutustukea ylivoimaisesti eniten. Sote-alalla ei voi työskennellä ilman tutkintoa ja aikuiskoulutustukea hyödyntävät eniten nimenomaan tutkinto-opiskelijat. Lyhytkestoisia opintoja tehdään useimmiten työn ohessa, kun taas tutkinto-opiskelu edelleen edellyttää vähintään hetkellistä opintovapaata ja täysiaikaista opiskelua, Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo. 
      Lue lisää...
    • Lääkäriliiton valtuuskunta päätti pitää liiton kannan eutanasiaan ennallaan. Lääkäriliitto vastustaa edelleen eutanasian laillistamista sekä sitä, että lääkärit velvoitettaisiin toteuttamaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on jouduttaa potilaan kuolemaa.
      Lääkäriliiton mukaan eutanasian salliminen merkitsisi merkittävää arvomuutosta ja toisi mukanaan ennakoimattomia seurauksia. Liiton näkemyksen mukaan lääkäreiden tehtävä on suojella elämää ja hoitaa kärsimystä nykyisen lääketieteen keinoin. Lääkäriliiton kanta pohjautuu laajaan tiedonkeruuseen ja keskusteluun, mukaan lukien yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa toteutettu kyselytutkimus, johon vastasi noin 9000 lääkäriä.
      Tutkimus osoitti, että vaikka eutanasiaa kannattavien lääkäreiden määrä on kasvanut, enemmistö ei ole valmis toteuttamaan eutanasiaa itse. Palliatiivisen hoidon erityispätevyyden omaavat lääkärit suhtautuvat eutanasiaan kriittisemmin kuin muut.
      Lääkäriliitto katsoo, ettei Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ole valmis eutanasian laillistamiseen, ja korostaa, että keskustelun tulee perustua yhteisesti ymmärrettyyn terminologiaan ja riittävään tietoon elämän loppuvaiheen hoitomahdollisuuksista.
      Lue lisää...
    • Diakonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Sairaanhoitajien tutkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista kansalaisista ja sairaanhoitajista kannattaa eutanasian laillistamista. Kyselyssä ilmeni, että 76 % kansalaisista ja 62 % sairaanhoitajista tukee eutanasian laillistamista.
      Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleistä mielipidettä ja erityisesti sairaanhoitajien näkemyksiä, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa. Sairaanhoitajien suhtautuminen eutanasiaan on tärkeä huomioida, sillä he ovat keskeisessä asemassa potilaiden hoidossa ja saattohoidossa.
      Tutkimuksessa korostettiin tarvetta laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle, joka huomioi eri näkökulmat ja ammattiryhmät. Vaikka eutanasian laillistamiselle löytyy laajaa kannatusta, aihe herättää myös eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, jotka vaativat perusteellista pohdintaa.
      Lopulliset tulokset julkaistaan vuosina 2024–2025, ja niiden odotetaan tuovan lisää tietoa ja näkökulmia tärkeään aiheeseen.
      Lisätietoja löytyy täältä.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...