Lääkitys ja vointi kohdalleen moniammatillisella yhteistyöllä

Moni vanhus syö lääkkeitä vaivaan, joka on voinut hävitä jo vuosia sitten. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä lääkitystä järkeistetään hoitavan lääkärin, kotihoidon ja farmasian ammattilaisten yhteistyöllä. Saldona ovat pirteämmät asiakkaat sekä pienemmät hoiva- ja lääkekulut.

”Tuumasta toimeen, terveydenhuollon ammattilaisten välinen dialogi käyntiin ja tieto kulkemaan.”

Siinä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kehittämispäällikkö Antti Mäntylän evästykset, joilla etenkin monisairaiden ja kotihoidossa olevien vanhusten lääkintä saadaan tolkulliselle tasolle. Mäntylän sanoille antaa painoarvoa se, että hän on ollut vetämässä tänä syksynä päättyvää ”Moniammatillinen työ lääkkeiden järkevän käytön edistämiseksi” -kehityshanketta.

Sen johtopäätöksiä ja tuloksia hyödynnetään mm. tulevissa kansallisissa ohjeistuksissa. Kehitetyn mallin vaikutuksia ja hyötyjä tutkitaan nyt laajemmin ILMA-tutkimuksessa (Iäkkäiden Lääkehoidon Moniammatillinen Arviointi).

Mäntylän mukaan peruspulmaksi nousee useimmiten se, ettei hoitoketjussa oikein kenelläkään ole kokonaiskuvaa ja -vastuuta potilaan tilasta. Lisäksi tieto liikkuu huonosti potilaan ja hoitohenkilöstön, mutta myös valkotakkisen ammattikunnan kesken.

- Esimerkiksi kotihoidon asiakkaita ei käsitellä riittävästi kokonaisuutena, vaan yksittäisten vaivojen kautta. Lisäksi toisten tekemiä päätöksiä ei uskalleta kyseenalaistaa. Pahimmillaan vanhus voi syödä lääkkeitä vaivoihin, jotka ovat parantuneet jo aikoja sitten. Monet vaivat voivat jopa johtua näistä turhaan syödyistä lääkkeistä, Mäntylä toteaa.

Tuumasta toimeen

Projektista versoneet evästykset tilanteen korjaamiseksi ovatkin selkeät. Tutkimustietoa, maalaisjärkistä ohjeistusta ja hyviä esimerkkejä on riittämiin. Nyt niitä vain on vietävä entistä tehokkaammin myös käytännön tasolle.

- Moniammatillisuus ja yhdessä tekeminen ovat muutoksen keskeisiä työkaluja. Esimerkiksi kotisairaanhoidon, lääkärin ja farmasian ammattilaisen yhteisessä neuvonpidossa potilaan kokonaistilannetta voidaan tutkailla aivan eri tavalla kuin apteekin tiskillä tai lääkärin vastaanotolla, Mäntylä muistuttaa.

Lisäksi tarvitaan laatujohtamista ja mittareita, joilla omaa työtä voidaan kehittää systemaattisesti. Myös potilastiedot on saatava kulkemaan paremmin terveydenhuollon eri tietojärjestelmissä. Mäntylä toivookin, että valtakunnallinen lääkityslista saataisiin nopeasti käyttöön.

Uutta innostusta Itä-Savossa

Projektin käytännön koekenttänä on ollut Itä-Savon sairaanhoitopiiri, jossa farmasian ammattilainen on siirretty terveydenhuollon yksikköön.

Proviisori Johanna Räisäsen mukaan tuloksena on toimintatapa, jossa lääkitystä arvioidaan aina osana muuta hoitoa.

Proviisorin mukaan moniammatillinen tiimityö opettaa tekijäänsä ja haastaa kehittämään ammattitaitoa. Samalla oma työ tuntuu entistä merkityksellisemmältä ja innostavammalta.

Myös lääkäreille tiimi tarjoaa mahdollisuuden tehdä oma työ entistä paremmin. Lääkearvioinnit ovat luotettavampia, tehokkaampia ja turvallisempia. Lopputuloksena säästyy aikaa ja resursseja.

Hoitajan työssä tiimimalli on tehostanut lääkevaikutusten seurantaa ja opettanut tunnistamaan lääkehaittoja. Lisäksi lääkitystietokannat tulevat tutummiksi ja arkiseksi työkaluksi.

- Potilaan tuntemus paranee ja hän on kaiken keskiössä, Räisänen tiivistää.

Kotihoidon päällikkö Minna Laurion mielestä uudesta ajattelu- ja toimintamallista pitäisi tehdä pysyvä käytäntö. Kyse on lopulta iäkkään asiakkaan hyvinvoinnista, toimintakyvystä, turvallisuudesta ja elämänlaadusta.