Jump to content
MAINOS

Lääkäreitä rokotettu suhteessa enemmän kuin hoitajia


Hoitajat.net
 Share

Selvitys on tehty terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin Terhikin ja rokotusrekisterin tietojen pohjalta.

Terveydenhuollon henkilöstöä on rokotettu monissa ammattiryhmissä jo kattavasti. Rokotuskattavuus on korkein lääkäreillä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä selvityksestä.

15.4.2021 mennessä Suomessa lääkäreistä oli rokotettu melkein 60 %, röntgenhoitajista 50 %, laboratorio- ja sairaanhoitajista yli 40 % sekä kätilöistä ja terveydenhoitajista melkein 40 %. Hammaslääkäreistä, hammashoitajista ja lähihoitajista oli rokotettu noin 30 %. Fysioterapeuteista ja suuhygienisteistä oli rokotettu viidennes.

– Valtaosa niistä terveydenhuollon ammattilaisista, jotka ovat säännöllisesti tekemisissä koronaa sairastavien tai koronaviruksen kanssa, on saanut koronarokotuksen. Muiden ryhmien rokotuskattavuus on pääsääntöisesti matalampi. Tämä kertoo siitä, että rokotteita on pystytty kohdentamaan rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä oleville terveydenhuollon ammattilaisille ja ikääntyneille” kertoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino. 

Sairaanhoitopiireittäin ammattiryhmien rokotuskattavuus vaihtee paljon. Suurimmat alueelliset erot rokotuskattavuudessa ovat kätilöillä ja hammashuollossa.

Lääkäreiden korkeampaa rokotuskattavuutta voi THL:n mukaan selittää lääkäreiden laajempi päivystysvelvollisuus, jolloin muihin yksiköihin sijoitetut lääkärit työskentelevät ajoittain myös päivystyksessä. Laboratorio- ja röntgenhoitajien korkeaa rokotuskattavuutta selittää koronapotilaiden laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta.

Terveydenhuollon henkilöstön rokotuskattavuus (1. annos) 

image.png

Terveydenhuollon henkilöstön rokotettujen (1. annos) ja rokottamattomien lukumäärä ammattiryhmittäin 

Ensimmäisen rokotusannoksen saaneita terveydenhuollon ammattilaisia oli 15.4.2021 noin 140 000. Määrällisesti eniten rokotetuissa oli lähi- ja sairaanhoitajia, kaikkiaan 95 600 henkilöä. Rokotettuja lääkäreitä oli noin 13 900.

image.png

Lähde: https://www.julkari.fi/handle/10024/141671

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Sairaanhoitajien tuoreessa sairaanhoitajaopiskelijoille suunnatussa kyselyssä on jälleen noussut esiin huolestuttavia asioita opiskelijoiden kokemasta epäasiallisesta kohtelusta harjoittelupaikoissa.
      Kyselyn mukaan 35 % opiskelijoista kertoi kohdanneensa epäasiallista käytöstä harjoittelun aikana. Tämä luku on lähes sama kuin vuoden 2019 kyselyssä, jolloin vastaava osuus oli 38 %. Tilanne ei siis ole parantunut. Opiskelijoita syrjitään esimerkiksi eristämällä heidät ruokailutilanteissa ja kutsumalla heitä vain "opiskelijoiksi.
      Opiskelijoiden jaksaminen koetuksella
      Harjoittelun ja teorian yhdistäminen kuormittaa opiskelijoita, sillä 91 % vastaajista käy palkkatöissä opintojensa ohella. Yli puolet opiskelijoista kertoi olevansa kuormittuneita tai erittäin kuormittuneita. Suurilla ryhmäkoolla on myös merkitystä, sillä opiskelijat eivät aina pääse osallistumaan aktiivisesti harjoituksiin, mikä haittaa oppimista. Isot ryhmät eivät palvele oppimistilanteessa, ja simulaatiot voivat olla osalle opiskelijoista ahdistavia.
      Tulevaisuuden haasteet
      Vaikka opiskelijat kokevat sairaanhoitajapulan vaikuttavan ohjauksen laatuun, 70 % vastaajista tuntee hoitoalan omakseen. Monilla on kuitenkin huoli koulutusleikkauksista, kuten lähihoitajien mahdollisuuksien kaventumisesta jatkokoulutukseen. Opiskelijat suhtautuvat kuitenkin tulevaisuuteen toiveikkaasti: 42 % aikoo jatkaa opintojaan viiden vuoden sisällä ja monilla on haaveena erikoistuminen hoitotyössä.
      Lisätietoja kyselystä
      Lue lisää...
    • Vanhustyön keskusliitto on myöntänyt Vuoden vanhusteko 2024 -palkinnon Sirkus Magentan Kotisirkus-hankkeelle. Tämä innovatiivinen hanke tuo sosiaalisen sirkuksen ikääntyville Itä-Helsingissä ja etäyhteyksin koko Suomeen, edistäen ikääntyvien henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
      Sirkus Magenta, voittoa tavoittelematon helsinkiläinen yhdistys, järjestää luovaa ja liikunnallista toimintakykyä tukevaa sirkustoimintaa ikääntyville. Toiminta tavoittaa moninaisen osallistujakunnan – mukana on muun muassa itsenäisesti asuvia ikäihmisiä, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia sekä muistisairaita. Kotisirkus tarjoaa osallistujille maksutonta sirkusohjausta ryhmissä ja etäyhteyksien kautta, tavoitteena on luoda ikäihmisille mahdollisuuksia kokemusrikkaaseen ja aktiiviseen elämään.
      Palkinto, arvoltaan 5 000 euroa, jaettiin Keravalla valtakunnallisessa Vanhustenpäivän pääjuhlassa. Palkinto jaettiin nyt 17. kerran. Sen avulla halutaan tukea vanhustyön menetelmien kehittämistä ja nostaa vanhustyön arvostusta sekä edesauttaa ikäihmisten hyvinvointia. 
      Vanhustenpäivää on vietetty jo 71 vuotta, ja tapahtuma aloittaa Vanhustenviikon, jonka teemana tänä vuonna on "Hyvä arki, hyvä mieli".
      Lue lisää...
    • Attendo aloittaa muutosneuvottelut osassa Pirkanmaan ja Satakunnan ikäihmisten hoivakoteja. Neuvottelut koskevat noin 400 työntekijää ja jopa 145 työntekijää voi saada potkut.
      Yhtiön mukaan hidastunut ikäihmisten sijoittaminen hoivapalveluihin on johtanut tilanteeseen, jossa henkilöstön määrää on tarkistettava. Attendo pyrkii tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuksia siirtyä muihin lähialueen hoivakoteihin, mikäli vähennystarve toteutuu.
      Aiemmin yhtiö on ilmoittanut neuvotteluista myös Säkylässä ja Harjavallassa, joissa pohditaan kahden hoivakodin sulkemista asiakasmäärän vähyyden vuoksi.
      Lue lisää...
    • Tehy pitää Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan ilmoitusta hoitajien irtisanomisesta järkyttävänä. Tehyn mukaan irtisanomiset uhkaavat paikallisten asukkaiden potilasturvallisuutta.
      Irtisanomisuhan alle joutuu yt-menettelyssä 168 Eloisan työntekijää, esimerkiksi lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Lisäksi eläkepoistumien ja tehtävien täyttämättä jättämisen kautta muutoksia tapahtuu 100 tehtävään. Tehtäviä aiotaan vähentää sekä ikääntyneiden palveluista että terveyspalveluista, Tehy kertoo tiedotteessaan.
      – Irtisanomiset, joiden kerrotaan kohdistuvan ennen kaikkea hoitajiin, ovat tyrmistyttäviä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Millariikka Rytkönen pitää vähennysten kohdistamista puhtaasti hoitajiin paitsi irvokkaana, myös kylmäverisenä. Samat hoitajat, jotka nostettiin sankareiksi korona-aikana ja jotka vaaransivat oman terveytensä hoitaakseen muita, työnnetään nyt pihalle taloudellisten säästöjen takia.
      Tehyn mukaan henkilöstö joutuu henkilökohtaisessa elämässään todella vaikeaan tilanteeseen työnantajan lyhytnäköisyyden päätöksen takia.
      – Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto yskii jo ennestään. Näillä toimenpiteillä hoitojonot vain kasvavat, sanoo Rytkönen.
      Tehy on samaa mieltä Eloisan johdon kanssa siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei ole oikeudenmukainen eikä toimiva.
      – Silti säästöjen kohdentaminen hoitotyötä tekeviin on pelottavaa. Herää kysymys, millainen vaikutus tällä suunnitelmalla toteutuessaan on perusoikeuksien toteutumiseen ja potilasturvallisuuteen, sanoo Rytkönen.
      – Mikäli työnantajan suunnitelma toteutetaan, Tehy tulee valvomaan jäsentensä etua ja selvittämään, onko prosessissa menetelty kaikilta osin oikein, Rytkönen kertoo.

      Lisätietoja YT-neuvotteluista: Eloisan yt-neuvotteluista mittavat vaikutukset palveluihin ja henkilöstöön
      Lue lisää...
    • Päivystyksellistä tukea kotihoitoon ja asumisyksiköihin saa nyt myös Pohjanmaan hyvinvointialueen pohjoisissa osissa, kun liikkuva sairaala aloitti siellä toimintansa.
      Kokeneet sairaanhoitajat työskentelevät liikkuvassa sairaalassa joka päivä ainakin loppuvuoden ajan. Kokemusten perusteella tarkastellaan, millaisiin aikoihin on tarvetta viedä päivystyksen osaamista asumispalveluyksiköihin ja kotihoitoon.
      – Liikkuva sairaala on ammattilaistemme käytössä oleva tuki eli alueen asukkaat eivät itse voi soittaa sairaanhoitajaa apuun. Liikkuvan sairaalan koordinaattori tekee myös puhelimitse hoidon tarpeen arviointia ja aina ei välttämättä ole tarvetta lähteä kohteeseen, kertoo akuuttisairaalan päivystyksellisten palvelujen ylihoitaja Saija Seppelin tiedotteessa.
      Liikkuvan sairaalan toiminta alkoi kokeiluna viime syksynä ilta- ja yöaikaan Vaasa-Mustasaari alueella. Sittemmin toiminta laajeni myös Laihialle ja on nykyisellään tällä alueella ympärivuorokautista viikon jokaisena päivänä.
      – Pietarsaaressa liikkuvan sairaalan hoitajat sekä koordinoivat sairaanhoitajat tukevat paitsi kotihoitoa ja asumispalveluita, myös Malmin vuodeosastoja aivan kuten liikkuva sairaala Vaasassa tukee yleislääketieteen osastoja, kertoo projektipäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtaja Vesa Aro.
      Tästä on kyse:
      Kotihoidossa ja asumispalveluissa työskentelevät hoitajat voivat soittaa liikkuvan sairaalan kokeneelle sairaanhoitajalle. Puhelun perusteella sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ajaa tarvittaessa potilaan luokse antamaan päivystystason hoitoa. Tällöin ei välttämättä tarvita ambulanssia eikä potilaan tarvitse käydä yhteispäivystyksessä. Liikkuvan sairaalan sairaanhoitajalla on mahdollisuus esimerkiksi verikokeiden ottamiseen asiakkaan luona. Palvelu ei kuitenkaan korvaa ensihoitoa. Hätätilapotilaista kotihoito ja asumispalvelut jatkossakin soittavat suoraan hätänumeroon. Liikkuva sairaala voi antaa asiakkaille sellaista hoitoa, joka muuten vaatisi käynnin päivystyksessä. Tällaisia ovat esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito ja haavojen liimaus. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä, etäyhteyden avulla, joko asiakkaan oman vastaavan lääkärin tai yhteispäivystyksen lääkärin kanssa. Kotona annettavaa hoitoa voi jatkossa antaa kotisairaalan hoitaja. Liikkuva sairaala tukee erityisesti ikäihmisten kotona asumista, antaa päivystyksellistä hoidon tukea ammattilaisille, sekä osaltaan vähentää yhteispäivystyksen kuormitusta.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...