Jump to content
MAINOS

  • Kysely terveysasemien asiakkaille: yhteyttä on vaikea saada, hoidon jatkuvuus on heikko

    Hoitajat.net

    By Hoitajat.net

     Share

    Yhteyden saaminen omaan terveyskeskukseen eli pääsy terveyspalveluihin on asiakkaiden mukaan aiempaa vaikeampaa. Lisäksi asiakasta hoitaa entistä harvemmin sama lääkäri tai hoitaja. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä 2022 tekemästä terveysasemien valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä.

    Yhteyden saaminen omaan terveyskeskukseen eli pääsy terveyspalveluihin on asiakkaiden mukaan aiempaa vaikeampaa. Lisäksi asiakasta hoitaa entistä harvemmin sama lääkäri tai hoitaja. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä 2022 tekemästä terveysasemien valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä.

    Palautteen mukaan asiakkaiden tyytyväisyys terveysaseman palveluihin on vähentynyt monessa maakunnassa. Hoito toteutuu samalla lääkärillä tai hoitajalla harvemmin kuin ennen, vaikka hoidon jatkuvuuden parantaminen on ollut sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Kun vuonna 2018 pitkäaikaissairautta sairastavista vastaajista lähes puolet kertoi asioivansa yleensä samalla lääkärillä, näin vastasi viime kevään kyselyssä enää kolmasosa.

    Hoitajien vastaanotoilla hoidon jatkuvuus on toteutunut aikaisemmin paremmin kuin lääkärien vastaanotolla, mutta ei enää: vuonna 2020 samalla hoitajalla asioi lähes puolet asiakkaista (45 %), tänä vuonna enää kolmasosa (36 %). Muiden kuin pitkäaikaissairaiden asiakkaiden hoidon jatkuvuus on tätäkin heikompaa.

    – Terveyskeskusten keskeiset kipukohdat ovat palvelujen heikko saatavuus ja ongelmat hoidon jatkuvuudessa, arvioi THL:n kehittämispäällikkö Salla Sainio saatua palautetta. – Nämä kaksi asiaa tulee korjata yhdessä, vaikka palvelujen saatavuutta olisikin houkuttelevaa parantaa hoidon jatkuvuuden kustannuksella. Hyvin toimiva hoitosuhde vähentää asiointia ja siten hyvä jatkuvuus tukee palvelujen riittävyyttä.

    Terveyskeskuksissa on eroja

    Palautekyselyn mukaan tyytyväisyys terveyskeskuspalveluihin on melko tasaista maakuntien välillä. Huolestuttavaa on kuitenkin, että verrattuna vuoden 2020 tuloksiin useissa maakunnissa asiakaspalaute on heikentynyt ja vain Etelä-Pohjanmaalla se on selvästi parantunut.

    Huolestuttavin tilanne on Uudellamaalla, missä on lukuisia keskisuuria kuntia, joissa erityisesti palveluun pääsy on muuta maata heikompaa. Myös isot kaupungit Helsinki ja Vantaa saavat maan keskiarvoa heikommat tulokset.

    Myös erot maakuntien sisällä, eri kuntien ja niiden terveyskeskusten välillä ovat edelleen isoja. Näitä eroja ei ole pystytty kuromaan umpeen, ja uusilla hyvinvointialueilla on edessään merkittävä työsarka. Esimerkiksi suositteluindeksi (Net Promoter Score, NPS) eli asiakkaan halu suositella saamaansa palvelua vaihtelee Satakunnan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan eri kuntien välillä hyvin paljon.

    – Kaikilla hyvinvointialueen asukkailla pitää olla jatkossa mahdollisuus saada yhtä hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja, tämä on yhdenvertaisuusasia, Sainio muistuttaa.

    Vaikka asiakaspalautteen heikkeneminen kertoo uusien hyvinvointialueiden edessä olevista haasteista, kannattaa Sainion mukaan kuitenkin huomata, että suomalaiset ovat edelleen monelta osin tyytyväisiä terveyskeskusten palveluihin. Avoimessa palautteessa asiakkaat antavat paljon kiitosta lääkäreille ja hoitajille ja kokevat palvelun vastaanotoilla ammattitaitoiseksi, yksilölliseksi ja hyödylliseksi.

    – Hyvinvointialueilla on kuntia paremmat mahdollisuudet hoitaa kuntoon rakenteelliset ongelmat, joita palvelujen heikko saatavuus ja hoidon jatkuvuuden puute nimenomaan ovat, Sainio painottaa.

    THL kerää asiakaspalautetta terveysasemien asiakkailta kahden vuoden välein. Palaute kerätään kyselyillä, jotka THL toteuttaa yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Tuloksia voi tarkastella maakunnittain, kunnittain ja terveysasemittain. Vuonna 2022 kyselyyn osallistui 204 kuntaa ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 13 900 terveyskeskuksen asiakasta.

    Kyselyn tulokset on koottu maakunnittain, mikä mahdollistaa vertailun edellisen, vuoden 2020 kyselyn tuloksiin. Maakuntajako poikkeaa jossain määrin ensi vuoden alussa aloittavista hyvinvointialueista.

    Lähde: Terveysasemien asiakaspalaute 2022, tilastotaulukko thl.fi:ssä

     Share
    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    kukkis.

    Kukaan ei tiedä, eikä oikein kukaan välitäkään. Johto on iltapäivän yhteislounaalla ja hoitajat painaa niskalimassa minkä kerkeevät.

    Link to comment
    Share on other sites


    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Selvitys: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa – "täysin alalle kouluttautumaton suorittanut lääkeluvat"
      SuPer selvitti jäseniltään, kuinka hoiva-avustajanimikkeellä toimivat osallistuvat lääkehoidon toteuttamiseen. Yli 30 prosenttia vastaajista kertoi, että lääkehoito kuului hoiva-avustajille. Osalla hoiva-avustajista on suoritettuna suppeampi lääkelupa, osalla oli lähes täysi lääkehoitolupa ja osa suoritti lääkehoitoa ilman lääkelupaa. 
      Hoiva-avustaja ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Kyselyssä nousi esiin, että suurin osa hoiva-avustajista sai silti antaa asiakkaalle valmiiksi jaettuja lääkkeitä, mutta osa sai myös pistää esim. insuliinit, antaa silmätippoja ja inhaloitavia lääkkeitä, jakaa lääkkeitä ja vaihtaa muistilääkitys- ja kipulaastareita. Monessa vastauksessa mainittiin erikseen, että huumausaineiksi luokiteltavia, ns. N-lääkkeitä hoiva-avustajat eivät saaneet käsitellä.
      Avoimissa vastauksissa tuli esiin, ettei hoitajilla ole aina tietoa onko hoiva-avustajalla lääkelupaa. Kyselyssä nousi esiin myös, että täysin alalle kouluttautumaton on suorittanut lääkeluvat esihenkilön pyynnöstä.
      Kyselyyn vastasi 4275 superilaista.
      Lue lisää...
    • Kotihoito valvonnan kohteeksi – "Tilanne on huolestuttava"
      Valvira ja aluehallintovirasto valvovat ikäihmisten kotihoidon henkilöstön riittävyyttä ja osaamista sekä kotihoidon laatua tehostetusti tänä vuonna.
      Valvontahavaintojen mukaan kotihoidon palveluissa on useita kehittämistarpeita. Parannettavaa on muun muassa lääkitysturvallisuudessa, henkilöstön riittävyydessä ja palvelujen oikea-aikaisuudessa, omavalvontasuunnitelmissa sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumisessa käytännössä.

      Valvonnan tarvetta vahvistavat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreet seurantatiedot, joiden mukaan ikäihmisten kotihoidon käyntimäärät ovat merkittävästi laskeneet vuonna 2022 verrattuna aiempiin vuosiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnit kotihoitoon ovat puolessa vuodessa vähentyneet lähes viidenneksellä.

      – Tilanne on huolestuttava, sillä ikäihmisten palvelujen tarve kasvaa, kun väestö ikääntyy. Kotiin annettavissa palveluissa palvelutarve kasvaa useimmiten ensimmäisenä, toteaa ryhmäpäällikkö Kirsti Tolonen Valvirasta.

      Kotihoidon palvelujen laatu ja turvallisuus edellyttävät henkilöstön riittävän koulutettua sekä määrällisesti riittävää ja ammatillisesti osaavaa henkilöstöä. Määrältään riittämätön ja kuormittunut henkilöstö lisää työssä tapahtuvien virheiden ja vaaratilanteiden riskiä.
      Lue lisää...
    • Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti lääkkeitä – "Kuka toimintaa valvoo ja kantaa vastuun"
      Työnantajat haluavat kiihkeästi lisää hoiva-avustajia omien sanojensa mukaan erityisesti avustaviin tehtäviin. Tehyn mukaan hoiva-avustajia käytetään kuitenkin yllättävän paljon myös selvästi sairaanhoitajille ja lähihoitajille kuuluviin tehtäviin kuten lääkehoitoon, missä on ilmennyt nyt vakavia ongelmia.
      Tehyn kyselyssä ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa työskennelleistä vastaajista 24 % kertoi, että hoiva-avustajat osallistuvat lääkehoitoon viikoittain tai useammin. Kuitenkin vain pienellä osalla hoiva-avustajista oli kirjallinen lääkelupa ja koulutus lääkehoitoon. 
      Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä lääkehoidon toteuttaminen on määritelty ensisijaisesti koulutettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi. Hoiva-avustajat eivät ole em. ammattihenkilöitä eivätkä osallistu lääkehoitoon. Tästä voidaan tietyin edellytyksin poiketa, jos työnantaja arvioi sen toiminnan kannalta perustelluksi. Tällöin hoiva-avustaja tulee kouluttaa lääkehoidon tehtäviin, osaaminen tulee varmistaa ja on oltava lääkehoitolupa. Vanhuspalvelulain mukaan puolestaan lääkehoitoa saa tehostetussa palveluasumisessa toteuttaa vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. 
      - Hoiva-avustajien käyttö lääkehoidossa näyttää karanneen käsistä. Vallalla on tältä osin lääkehoidon villi länsi, jossa paitsi rikotaan lakia myös vaarannetaan vakavasti potilasturvallisuus, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  
      Tehy vaatii tiukempaa valvontaa ja sanktioita nyt ilmenneisiin lääkehoidon puutteisiin ja laiminlyönteihin.
      – Kuka toimintaa valvoo ja kantaa vastuun lääkehoidosta, kun hoiva-avustajat eivät esimerkiksi ole Valviran valvonnan piirissä. Myös vastuukysymyksissä on isoja aukkoja, Rytkönen sanoo.
      Työnantajat pelaavat Rytkösen mukaan kaksilla korteilla.

      – Viesti päättäjille ja julkisuuteen on, että sote-alalle tarvitaan lisää väkeä nimenomaan avustavaan työhön, mikä olisikin ihan perusteltua. Mutta todellinen syy näyttääkin olevan tarve halvempaan ja vähemmän koulutettuun työvoimaan. Asioista on hyvä puhua niiden oikeilla nimillä, sanoo Rytkönen.
      Rytkösen mukaan työnantajien jatkuva valitus mm. vanhuspalveluiden mitoituksesta, hoitajapulasta ja hoiva-avustajien tarpeesta on ristiriitaista ja saanut outoja sävyjä.
      – Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 25.1.2023 pari keskeistä työantajan edustajaa käytti todella halventavaa puheenvuoroja sote-alan työstä. Kuka haluaa työhön alalle, josta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn toteaa, että omaishoitajakin pystyy hoitamaan ilman koulutusta? Tai tehtäviin, joista työnantajaliiton johtaja Arja Laitinen sanoo, että ei edellytä ammattilaisia, koska työ on vanhusten kanssa keskustelua ja kahvin juontia, hän kysyy.
      Rytkönen suosittelee, että työnantajat kokeilisivat mollaamisen sijaan maksaa kunnollista palkkaa ja parantaa työoloja.
      – Jos se vetovoimakin siitä kohenisi ja hoitajapula helpottaisi.
      Lue lisää...
    • Rikosilmoitus: Työnantaja teetti hoitajilla laittomasti hätätyötä
      Hätätyön turha teettäminen on rikos. Tehy-lehden uutisen mukaan Kymsote teetti työtaistelun aikana hätätyötä, joka ei täyttänyt hätätyön kriteerejä. Tehy teki asiasta rikosilmoituksen.
      Rikosilmoitus koskee 26 tapausta, joissa hätätyön teettämisen edellytykset Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätösten mukaan eivät ole täyttyneet.
      ”Poliisin on suoritettava asiasta esitutkinta ja saatettava rikoksesta epäillyt kuusi viranhaltijaa vastuuseen tekemisistään”, sanoo Tehyn oikeuspalvelun päällikkö Kari Tiainen Tehy-lehdelle.
      Työaikalain mukaan hätätyötä voidaan teettää muun muassa silloin, jos ennalta arvaamaton tapahtuma uhkaa johtaa hengen tai terveyden vaarantumiseen.
      AVI on arvioinut jokaisen 26 tapauksen osalta erikseen ja todennut, että hätätyön teettämisen kriteerit eivät yhdenkään tapauksen osalta täyty. Avin päätöksistä ilmenee Tiaisen mukaan selvästi, että rikoksesta epäiltyjen työnantajan edustajien perusteeton toiminta on ollut järjestelmällistä ja toistuvaa.
      Lue lisää...
    • Kysely: Suurin osa lähihoitajista ei voi hyvin töissä – "Asiakkaat joutuvat odottamaan jopa päivittäin aamupesuja, lääkehoitoa, aamupalaa ja kohtuuttoman pitkään wc:hen pääsyä"
      Hoidon laatu ja potilasturvallisuus on heikkoa useassa tehostetun palveluasumisen, kotihoidon, vammaispalveluiden ja mielenterveys- sekä päihdetyön palveluasumisen yksikössä. Suurin syy ongelmiin on pula etenkin lähihoitajista, kertoo Tehy tiedotteessaan.
      Tehyn lähihoitajille tekemän kyselyn mukaan asiakkaat joutuvat odottamaan viikoittain tai jopa päivittäin aamupesuja, lääkehoitoa, aamupalaa, ulkoilua, toimintakykyä ylläpitäviä harjoituksia ja kohtuuttoman pitkään wc:hen pääsyä. Lisäksi asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen jäi vähäiselle huomiolle.
      Potilasturvallisuus (esimerkiksi kaatumiset, lääkepoikkeamat) vaarantui vastaajien mukaan viikoittain tai useammin, koska henkilöstövahvuudessa ei ollut riittävä määrä koulutettuja ammattihenkilöitä ja henkilöstövajetta oli täydennetty esimerkiksi hoiva-avustajilla.
      Kolmannes (32 %) vastanneista lähihoitajista totesi, että joutui selviytymään usein työtehtävistään ilman työtovereiden apua. Lähihoitajat (20 %) arvioivat, että toimivat sairaanhoitajan sijaisena viikoittain tai useammin. Vastaavasti hoiva-avustajat sijaistivat lähihoitajia viikoittain tai useammin vastaajien (24 %) mukaan.
      Vastaajista vain 27 % ilmoitti työhyvinvointinsa hyväksi.
      Fyysisen kuormituksen lisäksi hoitajat kokevat eettistä kuormitusta, joka johtuu siitä, että hoitaja joutuu toimimaan eettisten periaatteidesi vastaisesti ja kokee, ettei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kognitiivista kuormitusta aiheutuu tilanteista, joissa hoitaja joutuu keskeyttämään usein työtehtävänsä, suorittamaan useaa työtehtävää yhtäaikaisesti, esimerkiksi samanaikaisesti kirjaamaan, seuraamaan sähköpostia, vastaamaan puhelimeen ja keskustelemaan asiakkaiden tai työtoverin kanssa.
      Kognitiivisesti (59 %), eettisesti (57 %) ja fyysisesti (52 %) kuormittuneista vastaajista yli puolet koki olevansa haitallisesti tai vakavasti kuormittunut. Kuormitusta aiheutti kiire, huono johtaminen ja ergonomiaan liittyvät puutteet. Työvuoroista oli puuttunut edellisen kuukauden aikana (75 %) useimmiten juuri lähihoitajia.
      Kyselyyn vastasi 1399 lähihoitajaa, jotka työskentelivät mm. ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa, kotihoidossa, vammaispalveluiden ja mielenterveys- ja päihdetyön palveluasumisen yksiköissä.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...