Jump to content
MAINOS

Kysely terveysasemien asiakkaille: yhteyttä on vaikea saada, hoidon jatkuvuus on heikko


Hoitajat.net
 Share

Yhteyden saaminen omaan terveyskeskukseen eli pääsy terveyspalveluihin on asiakkaiden mukaan aiempaa vaikeampaa. Lisäksi asiakasta hoitaa entistä harvemmin sama lääkäri tai hoitaja. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä 2022 tekemästä terveysasemien valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä.

Yhteyden saaminen omaan terveyskeskukseen eli pääsy terveyspalveluihin on asiakkaiden mukaan aiempaa vaikeampaa. Lisäksi asiakasta hoitaa entistä harvemmin sama lääkäri tai hoitaja. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä 2022 tekemästä terveysasemien valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä.

Palautteen mukaan asiakkaiden tyytyväisyys terveysaseman palveluihin on vähentynyt monessa maakunnassa. Hoito toteutuu samalla lääkärillä tai hoitajalla harvemmin kuin ennen, vaikka hoidon jatkuvuuden parantaminen on ollut sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Kun vuonna 2018 pitkäaikaissairautta sairastavista vastaajista lähes puolet kertoi asioivansa yleensä samalla lääkärillä, näin vastasi viime kevään kyselyssä enää kolmasosa.

Hoitajien vastaanotoilla hoidon jatkuvuus on toteutunut aikaisemmin paremmin kuin lääkärien vastaanotolla, mutta ei enää: vuonna 2020 samalla hoitajalla asioi lähes puolet asiakkaista (45 %), tänä vuonna enää kolmasosa (36 %). Muiden kuin pitkäaikaissairaiden asiakkaiden hoidon jatkuvuus on tätäkin heikompaa.

– Terveyskeskusten keskeiset kipukohdat ovat palvelujen heikko saatavuus ja ongelmat hoidon jatkuvuudessa, arvioi THL:n kehittämispäällikkö Salla Sainio saatua palautetta. – Nämä kaksi asiaa tulee korjata yhdessä, vaikka palvelujen saatavuutta olisikin houkuttelevaa parantaa hoidon jatkuvuuden kustannuksella. Hyvin toimiva hoitosuhde vähentää asiointia ja siten hyvä jatkuvuus tukee palvelujen riittävyyttä.

Terveyskeskuksissa on eroja

Palautekyselyn mukaan tyytyväisyys terveyskeskuspalveluihin on melko tasaista maakuntien välillä. Huolestuttavaa on kuitenkin, että verrattuna vuoden 2020 tuloksiin useissa maakunnissa asiakaspalaute on heikentynyt ja vain Etelä-Pohjanmaalla se on selvästi parantunut.

Huolestuttavin tilanne on Uudellamaalla, missä on lukuisia keskisuuria kuntia, joissa erityisesti palveluun pääsy on muuta maata heikompaa. Myös isot kaupungit Helsinki ja Vantaa saavat maan keskiarvoa heikommat tulokset.

Myös erot maakuntien sisällä, eri kuntien ja niiden terveyskeskusten välillä ovat edelleen isoja. Näitä eroja ei ole pystytty kuromaan umpeen, ja uusilla hyvinvointialueilla on edessään merkittävä työsarka. Esimerkiksi suositteluindeksi (Net Promoter Score, NPS) eli asiakkaan halu suositella saamaansa palvelua vaihtelee Satakunnan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan eri kuntien välillä hyvin paljon.

– Kaikilla hyvinvointialueen asukkailla pitää olla jatkossa mahdollisuus saada yhtä hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja, tämä on yhdenvertaisuusasia, Sainio muistuttaa.

Vaikka asiakaspalautteen heikkeneminen kertoo uusien hyvinvointialueiden edessä olevista haasteista, kannattaa Sainion mukaan kuitenkin huomata, että suomalaiset ovat edelleen monelta osin tyytyväisiä terveyskeskusten palveluihin. Avoimessa palautteessa asiakkaat antavat paljon kiitosta lääkäreille ja hoitajille ja kokevat palvelun vastaanotoilla ammattitaitoiseksi, yksilölliseksi ja hyödylliseksi.

– Hyvinvointialueilla on kuntia paremmat mahdollisuudet hoitaa kuntoon rakenteelliset ongelmat, joita palvelujen heikko saatavuus ja hoidon jatkuvuuden puute nimenomaan ovat, Sainio painottaa.

THL kerää asiakaspalautetta terveysasemien asiakkailta kahden vuoden välein. Palaute kerätään kyselyillä, jotka THL toteuttaa yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Tuloksia voi tarkastella maakunnittain, kunnittain ja terveysasemittain. Vuonna 2022 kyselyyn osallistui 204 kuntaa ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 13 900 terveyskeskuksen asiakasta.

Kyselyn tulokset on koottu maakunnittain, mikä mahdollistaa vertailun edellisen, vuoden 2020 kyselyn tuloksiin. Maakuntajako poikkeaa jossain määrin ensi vuoden alussa aloittavista hyvinvointialueista.

Lähde: Terveysasemien asiakaspalaute 2022, tilastotaulukko thl.fi:ssä

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Kukaan ei tiedä, eikä oikein kukaan välitäkään. Johto on iltapäivän yhteislounaalla ja hoitajat painaa niskalimassa minkä kerkeevät.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...