Jump to content
MAINOS

Kysely terveysasemien asiakkaille: yhteyttä on vaikea saada, hoidon jatkuvuus on heikko


Hoitajat.net
 Share

Yhteyden saaminen omaan terveyskeskukseen eli pääsy terveyspalveluihin on asiakkaiden mukaan aiempaa vaikeampaa. Lisäksi asiakasta hoitaa entistä harvemmin sama lääkäri tai hoitaja. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä 2022 tekemästä terveysasemien valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä.

Yhteyden saaminen omaan terveyskeskukseen eli pääsy terveyspalveluihin on asiakkaiden mukaan aiempaa vaikeampaa. Lisäksi asiakasta hoitaa entistä harvemmin sama lääkäri tai hoitaja. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä 2022 tekemästä terveysasemien valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä.

Palautteen mukaan asiakkaiden tyytyväisyys terveysaseman palveluihin on vähentynyt monessa maakunnassa. Hoito toteutuu samalla lääkärillä tai hoitajalla harvemmin kuin ennen, vaikka hoidon jatkuvuuden parantaminen on ollut sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Kun vuonna 2018 pitkäaikaissairautta sairastavista vastaajista lähes puolet kertoi asioivansa yleensä samalla lääkärillä, näin vastasi viime kevään kyselyssä enää kolmasosa.

Hoitajien vastaanotoilla hoidon jatkuvuus on toteutunut aikaisemmin paremmin kuin lääkärien vastaanotolla, mutta ei enää: vuonna 2020 samalla hoitajalla asioi lähes puolet asiakkaista (45 %), tänä vuonna enää kolmasosa (36 %). Muiden kuin pitkäaikaissairaiden asiakkaiden hoidon jatkuvuus on tätäkin heikompaa.

– Terveyskeskusten keskeiset kipukohdat ovat palvelujen heikko saatavuus ja ongelmat hoidon jatkuvuudessa, arvioi THL:n kehittämispäällikkö Salla Sainio saatua palautetta. – Nämä kaksi asiaa tulee korjata yhdessä, vaikka palvelujen saatavuutta olisikin houkuttelevaa parantaa hoidon jatkuvuuden kustannuksella. Hyvin toimiva hoitosuhde vähentää asiointia ja siten hyvä jatkuvuus tukee palvelujen riittävyyttä.

Terveyskeskuksissa on eroja

Palautekyselyn mukaan tyytyväisyys terveyskeskuspalveluihin on melko tasaista maakuntien välillä. Huolestuttavaa on kuitenkin, että verrattuna vuoden 2020 tuloksiin useissa maakunnissa asiakaspalaute on heikentynyt ja vain Etelä-Pohjanmaalla se on selvästi parantunut.

Huolestuttavin tilanne on Uudellamaalla, missä on lukuisia keskisuuria kuntia, joissa erityisesti palveluun pääsy on muuta maata heikompaa. Myös isot kaupungit Helsinki ja Vantaa saavat maan keskiarvoa heikommat tulokset.

Myös erot maakuntien sisällä, eri kuntien ja niiden terveyskeskusten välillä ovat edelleen isoja. Näitä eroja ei ole pystytty kuromaan umpeen, ja uusilla hyvinvointialueilla on edessään merkittävä työsarka. Esimerkiksi suositteluindeksi (Net Promoter Score, NPS) eli asiakkaan halu suositella saamaansa palvelua vaihtelee Satakunnan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan eri kuntien välillä hyvin paljon.

– Kaikilla hyvinvointialueen asukkailla pitää olla jatkossa mahdollisuus saada yhtä hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja, tämä on yhdenvertaisuusasia, Sainio muistuttaa.

Vaikka asiakaspalautteen heikkeneminen kertoo uusien hyvinvointialueiden edessä olevista haasteista, kannattaa Sainion mukaan kuitenkin huomata, että suomalaiset ovat edelleen monelta osin tyytyväisiä terveyskeskusten palveluihin. Avoimessa palautteessa asiakkaat antavat paljon kiitosta lääkäreille ja hoitajille ja kokevat palvelun vastaanotoilla ammattitaitoiseksi, yksilölliseksi ja hyödylliseksi.

– Hyvinvointialueilla on kuntia paremmat mahdollisuudet hoitaa kuntoon rakenteelliset ongelmat, joita palvelujen heikko saatavuus ja hoidon jatkuvuuden puute nimenomaan ovat, Sainio painottaa.

THL kerää asiakaspalautetta terveysasemien asiakkailta kahden vuoden välein. Palaute kerätään kyselyillä, jotka THL toteuttaa yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Tuloksia voi tarkastella maakunnittain, kunnittain ja terveysasemittain. Vuonna 2022 kyselyyn osallistui 204 kuntaa ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 13 900 terveyskeskuksen asiakasta.

Kyselyn tulokset on koottu maakunnittain, mikä mahdollistaa vertailun edellisen, vuoden 2020 kyselyn tuloksiin. Maakuntajako poikkeaa jossain määrin ensi vuoden alussa aloittavista hyvinvointialueista.

Lähde: Terveysasemien asiakaspalaute 2022, tilastotaulukko thl.fi:ssä

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Kukaan ei tiedä, eikä oikein kukaan välitäkään. Johto on iltapäivän yhteislounaalla ja hoitajat painaa niskalimassa minkä kerkeevät.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Tehy antoi tänään lakkovaroituksen kahteen yksityisen ensihoitopalvelualan yritykseen.
      Lakkovaroitus koskee kahden vuorokauden lakkoa Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n Pirkanmaan alueen toimipisteissä sekä EMA Finland Oy:n Uudenmaan alueen toimipisteissä. Lakko alkaa keskiviikkona 20.11.2024 klo 00.01 ja päättyy torstaina 21.11.2024 klo 23.59.
      Lisäksi lakkokohteisiin on asetettu kaikkia tehyläisiä koskeva keikkailukielto, hakusaarto ja tilapäisen siirron kielto, jotka alkavat 5.11.2024 klo 9.00 ja päättyvät 21.11.2024 klo 23.59.
      Tehyn mukaan neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ajautuivat viime viikolla umpikujaan, koska työnantajapuoli esittää itsepintaisesti nollakorotuksia ja luopumista sovitusta alan palkkojen pelastusohjelmasta. Alan työehtosopimus päättyi 30.4.2024 ja neuvotteluja on käyty maaliskuusta alkaen. Lokakuussa neuvotteluja yritettiin edistää myös vapaaehtoisessa sovittelussa valtakunnansovittelijan johdolla.
      Tehyn työtaistelusivusto: https://www.tehy.fi/fi/ajankohtaista/ensihoitopalvelualan-tyotaistelu
      Lue lisää...
    • Suomen Kätilöliitto ry on valinnut vuoden 2015 kehittäjäkätilöiksi kätilöt Marjo Kontinahon, Anne Kemppaisen ja Millariikka Rytkösen.  Kaikki kolme kätilöä ovat olleet voimakkaasti ja rohkeasti kukin tahollaan tekemässä vaikuttamistyötä pienten synnytyssairaaloiden säilyttämiseksi.
      Kontinaho on vaikuttanut Oulaisissa ja on ollut yksi taustahenkilöistä kansalaisaloitteessa ”Päivystysasetuksen muuttaminen synnytysten osalta”. Kemppainen on vaikuttanut aktiivisesti Kajaanissa ja Rytkönen on ollut puuhanaisena FB:n Matkasynnytyspäivä yhteisössä ja Porvoossa.
      Tänä vuonna Kätilöliiton hallitus päätti antaa lisäksi kunniamaininnat ansiokkaasta toiminnasta pienten synnytyssairaaloiden hyväksi tehdystä työstä synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Eila Knuutille ja sairaanhoitaja Kirsi Jylängille. Valinnat julkistettiin valtakunnallisilla Kätilöpäivillä Helsingissä 5.– 6.5.2015.
      http://www.suomenkatiloliitto.fi/
      Lue lisää...
    • Suomen Sairaanhoitajien tuoreessa sairaanhoitajaopiskelijoille suunnatussa kyselyssä on jälleen noussut esiin huolestuttavia asioita opiskelijoiden kokemasta epäasiallisesta kohtelusta harjoittelupaikoissa.
      Kyselyn mukaan 35 % opiskelijoista kertoi kohdanneensa epäasiallista käytöstä harjoittelun aikana. Tämä luku on lähes sama kuin vuoden 2019 kyselyssä, jolloin vastaava osuus oli 38 %. Tilanne ei siis ole parantunut. Opiskelijoita syrjitään esimerkiksi eristämällä heidät ruokailutilanteissa ja kutsumalla heitä vain "opiskelijoiksi.
      Opiskelijoiden jaksaminen koetuksella
      Harjoittelun ja teorian yhdistäminen kuormittaa opiskelijoita, sillä 91 % vastaajista käy palkkatöissä opintojensa ohella. Yli puolet opiskelijoista kertoi olevansa kuormittuneita tai erittäin kuormittuneita. Suurilla ryhmäkoolla on myös merkitystä, sillä opiskelijat eivät aina pääse osallistumaan aktiivisesti harjoituksiin, mikä haittaa oppimista. Isot ryhmät eivät palvele oppimistilanteessa, ja simulaatiot voivat olla osalle opiskelijoista ahdistavia.
      Tulevaisuuden haasteet
      Vaikka opiskelijat kokevat sairaanhoitajapulan vaikuttavan ohjauksen laatuun, 70 % vastaajista tuntee hoitoalan omakseen. Monilla on kuitenkin huoli koulutusleikkauksista, kuten lähihoitajien mahdollisuuksien kaventumisesta jatkokoulutukseen. Opiskelijat suhtautuvat kuitenkin tulevaisuuteen toiveikkaasti: 42 % aikoo jatkaa opintojaan viiden vuoden sisällä ja monilla on haaveena erikoistuminen hoitotyössä.
      Lisätietoja kyselystä
      Lue lisää...
    • Vanhustyön keskusliitto on myöntänyt Vuoden vanhusteko 2024 -palkinnon Sirkus Magentan Kotisirkus-hankkeelle. Tämä innovatiivinen hanke tuo sosiaalisen sirkuksen ikääntyville Itä-Helsingissä ja etäyhteyksin koko Suomeen, edistäen ikääntyvien henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
      Sirkus Magenta, voittoa tavoittelematon helsinkiläinen yhdistys, järjestää luovaa ja liikunnallista toimintakykyä tukevaa sirkustoimintaa ikääntyville. Toiminta tavoittaa moninaisen osallistujakunnan – mukana on muun muassa itsenäisesti asuvia ikäihmisiä, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia sekä muistisairaita. Kotisirkus tarjoaa osallistujille maksutonta sirkusohjausta ryhmissä ja etäyhteyksien kautta, tavoitteena on luoda ikäihmisille mahdollisuuksia kokemusrikkaaseen ja aktiiviseen elämään.
      Palkinto, arvoltaan 5 000 euroa, jaettiin Keravalla valtakunnallisessa Vanhustenpäivän pääjuhlassa. Palkinto jaettiin nyt 17. kerran. Sen avulla halutaan tukea vanhustyön menetelmien kehittämistä ja nostaa vanhustyön arvostusta sekä edesauttaa ikäihmisten hyvinvointia. 
      Vanhustenpäivää on vietetty jo 71 vuotta, ja tapahtuma aloittaa Vanhustenviikon, jonka teemana tänä vuonna on "Hyvä arki, hyvä mieli".
      Lue lisää...
    • Attendo aloittaa muutosneuvottelut osassa Pirkanmaan ja Satakunnan ikäihmisten hoivakoteja. Neuvottelut koskevat noin 400 työntekijää ja jopa 145 työntekijää voi saada potkut.
      Yhtiön mukaan hidastunut ikäihmisten sijoittaminen hoivapalveluihin on johtanut tilanteeseen, jossa henkilöstön määrää on tarkistettava. Attendo pyrkii tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuksia siirtyä muihin lähialueen hoivakoteihin, mikäli vähennystarve toteutuu.
      Aiemmin yhtiö on ilmoittanut neuvotteluista myös Säkylässä ja Harjavallassa, joissa pohditaan kahden hoivakodin sulkemista asiakasmäärän vähyyden vuoksi.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...