Jump to content
MAINOS

Kysely: Sairaanhoitajien työtyytymättömyys kasvaa


Hoitajat.net
 Jaa

Sairaanhoitajaliitto selvitti jo kuudetta kertaa sairaanhoitajien työoloja, työhyvinvointia ja alan vetovoimaisuutta: tyytymättömyys palkkaukseen on hälyttävällä tasolla.

Verrattuna vuoden 2018 työolobarometrin tuloksiin tyytymättömyys palkkauksen kannustavuuteen on lisääntynyt. 2020 barometrissä tyytymättömyys on vastausasteikolla (3,7/10) ja vain harva katsoi palkkauksen nousevan työn vaativuuden kasvaessa.

Kaikkein tyytymättömimpiä palkkaansa ovat teho-, valvonta- ja tarkkailuosastoilla (3,4/10) ja päivystyksessä (3,5/10) työskentelevät sairaanhoitajat. Samoin tyytymättömiä palkkaansa ovat perusterveydenhuollossa sekä kotihoidossa ja kotisairaanhoidossa työskentelevät.

– Sairaanhoitajien työolobarometri 2020 osoittaa selkeästi, että nyt on korkea aika korjata palkkauksen kannustavuus, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Työolobarometrin 2020 tulokset ovat pääpiirteissään vuoden 2018 tasolla, mutta suunta on laskeva. Vuoden 2020 kyselyssä sairaanhoitajia pyydettiin arvioimaan työtään normaalioloissa, ei korona-aikana.

– Tulokset siis kertovat työhyvinvoinnin sekä työolojen ja alan vetovoimaisuuteen liittyvien tekijöiden huonosta toteutumisesta, vaikka kärsimme samanaikaisesti pahenevasta sairaanhoitajapulasta. Tästä voi päätellä, että sairaanhoitajapulaa ei yritetä tarpeeksi aktiivisesti ratkaista, sanoo Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe.

 Työhyvinvoinnin tukeminen huonolla tolalla

Työhyvinvointia tukevan toiminnan suunnitelmallisuus ja urakehitysmahdollisuudet ovat sairaanhoitajan työelämän heikkoja kohtia. Sairaanhoitajien kritiikki kohdistuu palkan kannustavuuden jälkeen eniten työhyvinvointia tukevan toiminnan suunnitelmallisuuteen (5,5/10), urakehitysmahdollisuuksiin (5,5/10), työnohjaukseen (5,7/10), päätöksenteon läpinäkyvyyteen (5,8/10) sekä työn vaativuutta vastaavaan henkilöstömäärään ja ammattirakenteeseen (5,8/10).

– Työhyvinvoinnin tukeminen on juuri sitä, mitä nyt kaivataan. Kaikki keinot on kokeiltava esimerkiksi sairaanhoitajien urakehitysmahdollisuuksien parantamiseksi, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Hahtela painottaa.

 Alle 35-vuotiaat kaikkein tyytymättömimpiä

Kriittisimmin työelämään suhtautuvat alle 35-vuotiaat sairaanhoitajat. 26–35-vuotiaat antoivat kaikkein heikoimmat arvosanat hyvän työpaikan kriteereille. Heidän mielestään heikoiten toteutuu työhyvinvoinnin tukeminen ja perehdytys, työnohjaus samoin kuin urakehitysmahdollisuudet. He eivät olleet tyytyväisiä myöskään rekrytointiin eivätkä henkilöstömäärään ja ammattirakenteeseen, jotka eivät täytä osaamistarpeita ja vastaa työn vaativuuteen.

Selvästi tyytyväisimpiä olivat yli 64-vuotiaat. Kehittämispäällikkö Liisa Karhen mukaan voidaan ajatella, että yli 64-vuotiaat ovat vielä vapaaehtoisesti työntekoa jatkavia ja heillä on mahdollisuus itse vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja työmääräänsä eikä heillä ole enää urakehityspaineita.

– Työelämässä tulisi nyt keskittyä toimenpiteisiin, joiden avulla saadaan sairaanhoitajien  työtyytyväisyys säilymään kaikissa uran vaiheissa.  On ilmiselvää, että, että nykyiset nuoret sairaanhoitajat eivät jää odottamaan eläkeiän tyytyväisyyttä, sanoo Liisa Karhe.

Toivoa antavaa on se, että sairaanhoitajat näyttävät edelleen pitävän työstään. Vastaajat pitävät työtään mielekkäänä, vaikka ovatkin välillä stressaantuneita ja väsyneitä (7,5/10). Korkeatasoinen hoidon laatu on sairaanhoitajille tärkeintä työhyvinvoinnin kannalta.

– Sairaanhoitajilla on korkea ammattimoraali ja eettistä vastuuntuntoa. Työoloihin liittyvät epäkohdat on saatava kuntoon, jotta he pysyvät alalla, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Työolobarometrin vastausasteikko (1 = Täysin eri mieltä ja 10 = Täysin samaa mieltä). 36 väittämää sisältävä mittari koostuu kuudesta osa-alueesta: toimivat käytännöt, osallistava johtaminen, työn palkitsevuus, asiantuntijuuden kehittäminen, korkeatasoinen hoidon laatu ja työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Selvitys toteutettiin sähköisellä kyselyllä lokakuussa 2020. Vastaajia oli 2697. He olivat Sairaanhoitajaliiton sairaanhoitajajäseniä. Vastauksia saatiin kaikista sairaanhoitopiireistä, ja vastaajien työyksiköt edustivat laajasti koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää. Tuloksia voidaan pitää laajasti suuntaa antavina.

Raportti sairaanhoitajien työolobarometrin tuloksista on kokonaisuudessaan luettavissa tästä.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...