Jump to content
MAINOS
  • Kysely: Sairaanhoitajat uupuvat jatkuvien muutosten keskellä


    Hoitajat.net
     Share

    Sairaanhoitajaliitto selvitti jäsenkyselyllä, mitkä asiat lisäävät tai murentavat sairaanhoitajien työn mielekkyyttä ja eroavatko lähiesimiesten sekä ylimmän johdon näkemykset sairaanhoitajien vastauksista.

    Tulosten mukaan 59 % sairaanhoitajista kokee jatkuvien organisaatiouudistuksien murentavan työnsä mielekkyyttä. Lähiesimiehistä puolestaan 48 % ja 30 % ylimmästä johdosta kokee jatkuvien muutosten heikentävän oman työnsä mielekkyyttä.

    Sen sijaan kaikissa ammattiryhmissä uuden teknologian koettiin lisäävän työn mielekkyyttä. Sairaanhoitajista näin ajatteli 64 %, lähiesimiehistä 73 % ja ylimmän johdon edustajista 73 %.

    Sairaanhoitajista tasan puolet on tyytyväisiä lähiesimiesten toimintaan. Sen sijaan 63 % sairaanhoitajista kokee ylimmän johdon toiminnan murentavan työnsä mielekkyyttä. 44 % lähiesimiehistä ja 27 % hoitotyön ylimmästä johdosta kokee organisaation ylimmän johdon toiminnan laskevan oman työnsä mielekkyyttä.

    Nykymeno uuvuttaa sairaanhoitajat

    Peräti 44 % sairaanhoitajista, 36 % lähiesimiehistä ja 32 % ylimmästä johdosta on asioinut tai harkinnut asioivansa työterveyshuollossa työssäjaksamiseen liittyvissä kysymyksissä viimeisen vuoden aikana.

    Kaksi kolmesta sairaanhoitajasta, 61 % lähiesimiehistä ja noin puolet ylimmästä johdosta arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi. Kaikista vastaajista kuormittuneimpia olivat nuorimmat, alle 36-vuotiaat sairaanhoitajat 37 % ja lähiesimiehet 82 %.

    Suurin osa sairaanhoitajista (67 %) arvioi, että henkilöstöä ei ole riittävästi. Lähiesimiehistä 44 % ja ylimmässä johdossa toimivista 30 % arvioi henkilöstön määrän riittämättömäksi.Lähes puolet sairaanhoitajista (46 %) ilmoitti, ettei heidän työpaikoillaan ole lupa hankkia sijaisia. Näin vastasi 18 % lähiesimiehistä ja 12 % ylimmästä johdosta. Sairaanhoitajista 72 %, lähiesimiehistä 57 % ja ylimmästä johdosta 39 % vastasi, ettei sijaisia ole saatavilla, eikä myöskään saatujen sijaisten osaaminen ole vastannut työyksikköjen tarpeita. Sairaanhoitajien enemmistö (56 %) koki henkilöstön riittämättömyyden murentavan oman työnsä mielekkyyttä.

    - Tämän kyselyn tulokset vahvistavat sen viestin, jota sairaanhoitajat ovat työtilanteestaan jo pidemmän aikaa kertoneet. Jatkuvat muutokset uuvuttavat eikä henkilöstön resurssoinnissa huomioida potilaiden ja asiakkaiden vaativampaa hoitoisuutta, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

    Sairaanhoitajilta tuleva viesti on otettava vakavasti ennen kuin henkilöstö uupuu ja vaihtaa alaa. Uupunut hoitaja on riski myös hoidon laadulle ja potilasturvallisuudelle. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeaa reagointia niin poliittisilta päättäjiltä kuin organisaatioiden johdoiltakin, jatkaa Hahtela.

    Kaikista vastaajista 69 % koki palkkauksen työmielekkyyttä heikentävänä tekijänä, sairaanhoitajat selkeästi eniten (72 %).

    Terveydenhuollossa toimitaan moniammatillisesti. Sairaanhoitajista 49 % oli sitä mieltä, että organisaatioissa arvostetaan hoitotyötä. Lähiesimiehistä 70 % ja ylimmästä johdosta 77 % oli samaa mieltä. Toisaalta sairaanhoitajista yli puolet (59 %), lähiesimiehistä 80 % sekä ylimmästä johdosta 82 % koki, että heidän omaa työtään arvostetaan organisaatiossa.

    Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen lähettämään kyselyyn vastasi 2952 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa. Kysely toteutettiin syyskuussa 2018 ja se lähetettiin noin 9000 Sairaanhoitajaliiton jäsenelle.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Guest Todella kypsä sh..

    Posted

    Koko ajan vaaditaan tekemään lisää ja lisää,kaikenmaaliman todella turhanpäiväisten plankettien täyttöä ym. Itsestäänselvyyksistä on tehty joku 'uusi hieno juttu' johon uppoaa aikaa ja rahaa. Potilastyö tuntuu olevan toisarvoista. Tietokoneen sivujen avautumista ja höpöhöpö rakenteellista kirjausta veivatessa ja kilometrien pituista komponenttilistaa lukiessa ja oikeaa komponenttia etsiessä ei tarvi olla kuolevaa kädestä pitelemässä. Olen joskus pitänyt työstäni, harvat on ne hetket nykyään. Alanvaihtoa miettien..

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Papereita hoidetaan

    Posted

    Kun hoitajilla on kiire niin potilaat ei raski pyytää apua ja huonetoverit yrittävät auttaa. Kuka vastaa jos jotain sattuu. Myös omaiset joutuu osallistumaan hoitoon ettei potilas jäisi ihan heitteille, mm. syöminen kun ruoka jaetaan eteen muttei kukaan tarkista onko saanut syötyä.

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Vantaan ammattiopisto Varia ja palveluyhtiö Barona ovat solmineet yhteistyösopimuksen kansainvälisen hoivahenkilöstön koulutuksista. Varia kouluttaa Baronan Filippiineiltä rekrytoimat sairaanhoitajat lähihoitajiksi.
      Koulutus kestää noin yhdeksän kuukautta opiskelijan oman henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ensimmäinen yhteistyössä toteutettu koulutus käynnistyy verkko-opetuksena tammikuussa 2022. Barona rekrytoi lähivuosina ulkomailta useita satoja hoitajia sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.
      Lue lisää...
    • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Siun sote -kuntayhtymä houkuttelee uusia hoitotyön osaajia maakuntaan tarjoamalla määräaikaista rekrytointilisää organisaation ulkopuolelta tuleville hoitajille.
      YLEn mukaan sairaanhoitajille lisä on reilut 500 euroa ja lähihoitajille yli 450 euroa kuukaudessa. Lisää maksetaan tehtävästä riippuen joko kolmen kuukauden tai puolen vuoden ajalta.
      Rekrytointilisä otetaan ensivaiheessa käyttöön ikäihmisten toimialueella asumispalvelujen, terveyskeskussairaaloiden sekä 24/7-palvelualueen eli muun muassa yhteispäivystyksen rekrytoinneissa. Tavoitteena on helpottaa osastojen ruuhkautumista ja saada hoitoketjut rullaamaan. Palkanlisän toivotaan saavan myös hoitotyöstä muihin tehtäviin siirtyneet henkilöt harkitsemaan alalle palaamista.
      Lue lisää...
    • THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille sekä muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. 
      THL ehdotti aikaisemmin marraskuussa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin antamaan riskiryhmiin kuuluvia hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle. Nyt annetulla suosituksella halutaan entistä paremmin turvata terveydenhuollon kantokyky.
      Suositus koskee alkuperäisen rokotusjärjestyksen ensimmäistä ryhmää. Ryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, todettuja tai epäiltyjä koronaviruspotilaita hoitavien vuode- ja päivystysosastojen, infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen sekä ensihoidon henkilökunta. Lisäksi ryhmään kuuluvat koronavirusdiagnostiikkaa hoitava laboratoriohenkilökunta.
      Kolmansia annoksia voidaan antaa myös muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle niissä toiminnoissa, jotka ovat alueiden oman arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi akuutin psykiatrian yksiköiden, lastensuojelun päivystyksellisen toiminnan sekä synnytyksiä hoitavien osastojen henkilökunta. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon.
      Kolmas koronarokoteannos kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen
      THL:n suositus kolmannen koronarokoteannoksen antamisesta kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koskee kaikkia tällä hetkellä määriteltyjä kolmanteen annoksiin oikeutettuja ryhmiä, lukuun ottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. 
      THL suosittelee kuuden kuukauden rokotusväliä paremman immunologisen vasteen sekä todennäköisesti paremman pidempiaikaisen suojan takia. Kuuden kuukauden aikana ei ole myöskään tutkimuksissa havaittu suurta laskua suojassa vakavaa tautia vastaan. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee kuuden kuukauden väliä toisen ja kolmannen rokotteen välillä. 
      Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmä
      Muiden alle 60-vuotiaiden tarpeesta kolmansiin rokoteannoksiin keskustellaan Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän keskiviikkona 1.12.2021 pidettävässä kokouksessa, jonka jälkeen THL tiedottaa aiheesta erikseen.
      Pfizerin Comirnaty-rokote alle 30-vuotiaille miehille
      Suositus kolmansista annoksista koskee myös ryhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi THL ei aikaisemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia alle 30-vuotiaille miehille, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia.
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi alle 30-vuotiaille miehille ei edelleenkään suositella Modernan Spikevax-rokotetta siihen liittyvän harvinaisen sydänlihas- ja sydänpussitulehdusriskin vuoksi. Myös Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteeseen liittyy tämä harvinainen riski, mutta se on merkittävästi pienempi pohjoismaisen selvityksen perusteella.
      Myös lyhyellä annosvälillä rokotetuille sekä laitoksissa ja hoivakodeissa asuville alle 30-vuotiaille miehille voidaan nyt antaa kolmantena rokoteannoksena Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan:
      erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa.
      Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää.
      Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellisen kuukauden tiedot. Tietoja voi tarkastella epidemian alusta alkaen neljän kuukauden ajanjaksoilla ikäryhmittäin tai koko rokotusten kohdeväestö eli yli 12-vuotiaat mukaan lukien. Aineistoissa käytetyt tiedot tartunnoista ja koronavirustautiin liittyvistä kuolemista on yksityisuuden suojan takaamiseksi sijoitettu kunkin henkilön kohdalla tartuntapäivälle.
      Uusi avoin data: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa
      Lue lisää...
    • Lähihoitaja Jenni Hirvonen sekä sairaanhoitaja Mari Matikainen työskentelevät kumpikin Siilaisen akuuttikuntoutusosastolla. Heidän lisäkseen akuuttikuntoutusosastolla työskentelee noin 50 lähi- tai sairaanhoitajaa, lääkäreitä sekä ylilääkäri. Siilaiselle on keskitetty monenlaista kuntoutusosaamista, yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa, geriatrian ja neurologian erikoisammattilaisten kanssa.
      Nyt osastolla on auki henkilöstöhaku, sillä osastolle etsitään uusia hoitajia – työkavereita Marille ja Jennille. Siun soten kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä Siun sote - avoimet työpaikat
      – Lähihoitajalle Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuin unelma – harvemmassa paikassa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista työtä. Lisäksi osastolla ei ole hierarkiaa lääkäreiden eikä myöskään sairaan- ja lähihoitajien välillä, vaan me olemme kaikki samalla viivalla ja tehdään samoja hommia lukuun ottamatta sairaanhoitajien lupaa suonensisäiseen lääkitykseen, toteaa Jenni Hirvonen.
      Toisen auttaminen avainasemassa
      Akuuttikuntoutusosastolla on käytössä uniikki työjärjestelmä: Siun pari -malli. Siinä hoitaja saa työvuoronsa alussa tietää työparin, jonka kanssa työskentelee työvuoron. Koskaan ei siis tarvitse jännittää yksin päivää, ei vasta saapuneen eikä kokeneemmankaan hoitajan. Aina on mukana uudelle työntekijälle kokeneempi, tietäväisempi hoitaja, joka osaa ohjata ja neuvoa. He voivat suunnitella yhdessä päivänsä toiminnat sekä jakaa hommia tasaisemmin.
      Usein kuulee kritiikkiä siitä, kuinka kuormittavaa hoitajan työ on varsinkin, kun kaikkialla Suomen mittakaavassa on pulaa hoitajista. Jenni Hirvonen ja Mari Matikainen uskovat, että heidän osastollaan hoitajien hyvään oloon on vaikuttanut vahvasti läheinen työyhteisö, mutta myös hyvät esimiehet. Heidän esimiehensä perehtyvät osaston asioihin ennen päätöksiä ja varmistavat, että ne ovat mahdollisimman järkeviä osaston hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi korona-ajan alussa heidän toimintansa sai osaston laskeutumaan rauhassa vaikeaan aikaan. Esimiehet varmistivat, että osaston henkilöstö sai hoitaa asiakkaita rauhassa, kun he suunnittelivat uudet järjestelyt erikoisaikaan.
      'Vanhanaikainen vuodeosasto pitkäaikaispaikkoineen' tulee monelle mieleen Siilaisesta. Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuitenkin kaukana siitä. Todellisuudessa Siilainen tarjoaa parhaat resurssit kuntoutukseen koko Pohjois-Karjalan alueella. Työskentely akuuttikuntoutusosastolla on moniammatillista asijantuntijatyötä uusissa ja moderneissa tiloissa.
      Siilaisella sijaitseva akuuttikuntoutusosasto on erikoistunut kuntouttamaan akuutisti tai infektioon sairastuneita, usein myös tapaturmapotilaita. Osastoa voidaan kutsua myös infektio-osastoksi, henkilöstöllä on erikoisosaamista erilaisten tarttuvien infektioiden hoitoon osasto olosuhteissa. Siksipä Siilaisella hoidetaan esimerkiksi keuhkokuumepotilaita sekä korona-aikana valmius hoitaa Covid-19-potilaita.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...