Jump to content
MAINOS

Kysely: Sairaanhoitajat uupuvat jatkuvien muutosten keskellä


Hoitajat.net
 Jaa

Sairaanhoitajaliitto selvitti jäsenkyselyllä, mitkä asiat lisäävät tai murentavat sairaanhoitajien työn mielekkyyttä ja eroavatko lähiesimiesten sekä ylimmän johdon näkemykset sairaanhoitajien vastauksista.

Tulosten mukaan 59 % sairaanhoitajista kokee jatkuvien organisaatiouudistuksien murentavan työnsä mielekkyyttä. Lähiesimiehistä puolestaan 48 % ja 30 % ylimmästä johdosta kokee jatkuvien muutosten heikentävän oman työnsä mielekkyyttä.

Sen sijaan kaikissa ammattiryhmissä uuden teknologian koettiin lisäävän työn mielekkyyttä. Sairaanhoitajista näin ajatteli 64 %, lähiesimiehistä 73 % ja ylimmän johdon edustajista 73 %.

Sairaanhoitajista tasan puolet on tyytyväisiä lähiesimiesten toimintaan. Sen sijaan 63 % sairaanhoitajista kokee ylimmän johdon toiminnan murentavan työnsä mielekkyyttä. 44 % lähiesimiehistä ja 27 % hoitotyön ylimmästä johdosta kokee organisaation ylimmän johdon toiminnan laskevan oman työnsä mielekkyyttä.

Nykymeno uuvuttaa sairaanhoitajat

Peräti 44 % sairaanhoitajista, 36 % lähiesimiehistä ja 32 % ylimmästä johdosta on asioinut tai harkinnut asioivansa työterveyshuollossa työssäjaksamiseen liittyvissä kysymyksissä viimeisen vuoden aikana.

Kaksi kolmesta sairaanhoitajasta, 61 % lähiesimiehistä ja noin puolet ylimmästä johdosta arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi. Kaikista vastaajista kuormittuneimpia olivat nuorimmat, alle 36-vuotiaat sairaanhoitajat 37 % ja lähiesimiehet 82 %.

Suurin osa sairaanhoitajista (67 %) arvioi, että henkilöstöä ei ole riittävästi. Lähiesimiehistä 44 % ja ylimmässä johdossa toimivista 30 % arvioi henkilöstön määrän riittämättömäksi.Lähes puolet sairaanhoitajista (46 %) ilmoitti, ettei heidän työpaikoillaan ole lupa hankkia sijaisia. Näin vastasi 18 % lähiesimiehistä ja 12 % ylimmästä johdosta. Sairaanhoitajista 72 %, lähiesimiehistä 57 % ja ylimmästä johdosta 39 % vastasi, ettei sijaisia ole saatavilla, eikä myöskään saatujen sijaisten osaaminen ole vastannut työyksikköjen tarpeita. Sairaanhoitajien enemmistö (56 %) koki henkilöstön riittämättömyyden murentavan oman työnsä mielekkyyttä.

- Tämän kyselyn tulokset vahvistavat sen viestin, jota sairaanhoitajat ovat työtilanteestaan jo pidemmän aikaa kertoneet. Jatkuvat muutokset uuvuttavat eikä henkilöstön resurssoinnissa huomioida potilaiden ja asiakkaiden vaativampaa hoitoisuutta, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Sairaanhoitajilta tuleva viesti on otettava vakavasti ennen kuin henkilöstö uupuu ja vaihtaa alaa. Uupunut hoitaja on riski myös hoidon laadulle ja potilasturvallisuudelle. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeaa reagointia niin poliittisilta päättäjiltä kuin organisaatioiden johdoiltakin, jatkaa Hahtela.

Kaikista vastaajista 69 % koki palkkauksen työmielekkyyttä heikentävänä tekijänä, sairaanhoitajat selkeästi eniten (72 %).

Terveydenhuollossa toimitaan moniammatillisesti. Sairaanhoitajista 49 % oli sitä mieltä, että organisaatioissa arvostetaan hoitotyötä. Lähiesimiehistä 70 % ja ylimmästä johdosta 77 % oli samaa mieltä. Toisaalta sairaanhoitajista yli puolet (59 %), lähiesimiehistä 80 % sekä ylimmästä johdosta 82 % koki, että heidän omaa työtään arvostetaan organisaatiossa.

Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen lähettämään kyselyyn vastasi 2952 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa. Kysely toteutettiin syyskuussa 2018 ja se lähetettiin noin 9000 Sairaanhoitajaliiton jäsenelle.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Koko ajan vaaditaan tekemään lisää ja lisää,kaikenmaaliman todella turhanpäiväisten plankettien täyttöä ym. Itsestäänselvyyksistä on tehty joku 'uusi hieno juttu' johon uppoaa aikaa ja rahaa. Potilastyö tuntuu olevan toisarvoista. Tietokoneen sivujen avautumista ja höpöhöpö rakenteellista kirjausta veivatessa ja kilometrien pituista komponenttilistaa lukiessa ja oikeaa komponenttia etsiessä ei tarvi olla kuolevaa kädestä pitelemässä. Olen joskus pitänyt työstäni, harvat on ne hetket nykyään. Alanvaihtoa miettien..

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kun hoitajilla on kiire niin potilaat ei raski pyytää apua ja huonetoverit yrittävät auttaa. Kuka vastaa jos jotain sattuu. Myös omaiset joutuu osallistumaan hoitoon ettei potilas jäisi ihan heitteille, mm. syöminen kun ruoka jaetaan eteen muttei kukaan tarkista onko saanut syötyä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...