Jump to content
MAINOS
  • Kysely: Korona on tehnyt hoitotyöstä vaativampaa ja vaarallisempaa


    Hoitajat.net
     Share

    Kuva: Envato

    Korona on muuttanut hoitajien työtä erikoissairaanhoidossa vaativammaksi, vaarallisemmaksi ja kuormittavammaksi. Näin muutosta kuvaavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä työskentelevät hoitajat, jotka vastasivat Tehyn kyselyyn. Kyselyssä selvitettiin erikseen tehohoidon tilannetta.

    Pikakyselyyn vastasi yhteensä 3 019 tehyläistä. Vastaajista 531 työskenteli tehohoidossa. Heistä 35 prosenttia työskenteli tehohoidossa väliaikaisesti koronatilanteen vuoksi ja 65 prosenttia vakituisesti tai määräaikaisessa työsuhteessa. 

    Tehohoidon vastaajista 75 % sanoo koronan vaikuttaneen työhön paljon. Työ on vastaajien mukaan muuttunut kuormittavammaksi (86 %), vaativammaksi (74 %) ja vaarallisemmaksi (69 %). Tehohoidon vastaajista lähes 70 % myös kertoo pelkäävänsä saavansa koronatartunnan työssä.

    Koronakriisi on vaikuttanut myös muiden kuin tehohoidossa työskentelevien tehyläisten työhön sairaanhoitopiirissä merkittävästi. Kaikista vastaajista 54 % kertoo koronan vaikuttaneen työhön paljon. Työn kerrotaan muuttuneen kuormittavammaksi, vaativammaksi ja vaarallisemmaksi myös muualla kuin tehohoidossa. Myös koronatartuntaa pelätään laajasti eli 66 % kaikista vastaajista kertoi tartunnan pelosta.

    Näin tehyläiset kertovat tilanteesta

    Tehohoidossa työskentelevien avovastauksista käy ilmi lisääntynyt vastuu, uudet työtehtävät ja potilasryhmät sekä muiden perehdyttäminen vaativaan tehohoitoon.

    ”Vastuu on lisääntynyt. Lääkärit ovat vähemmän potilaan rinnalla ja tavoitettavissa puhelimitse.” 

    ”Oman työn ohella tulee perehdyttää viidessä päivässä uusia hoitajia teholla työskentelyyn.” 

    ”Vuorovastaavana vastuussa kolmesta osastosta.” 

    ”Lääkärit ovat välillä uusia, muualta tulleita. He tarvitsevat välillä tukea. Koronapotilaat ovat erityisen vaativia ja sairaita. Hätätilanteita on paljon.” 

    ”Eristysten vuoksi kaikki toiminnot jouduttu miettimään uudelleen: miten tehdään, miten toteutetaan? Kaikessa tulee miettiä, ettei kontaminoi ja levitä.” 

    Valmiuslailla merkittäviä vaikutuksia 

    Tehohoidossa työskentelevistä vastaajista 66 % ilmoitti valmiuslain vaikuttaneen heihin jo näin lyhyessä ajassa. Lomia on siirretty tai peruttu 39 %:lla vastaajista, 39 % on siirretty toisiin tehtäviin ja 25 % kertoo irtisanomisajan pidentämisestä. 

    Valmiuslain vaikutukset ulottuvat tehohoidon ohella koko sairaanhoitopiiriin. Kaikista vastaajista 42 % kertoo valmiuslain vaikuttaneen omaan työhön. Useimmiten on siirretty tai peruttu lomia. Mitään rahallista korvausta aiheutuneesta haitasta ei käytännössä ole maksettu tehohoidossa eikä laajemmin. Näin kertoo 94 % kaikista kyselyyn vastanneista.

    Kysely tehtiin 16.-17.4.2020 noin 9 000 HUS:in palveluksessa olevalle tehyläiselle. Tehyn kyselyn yhteenveto

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • HUS kartoitti lokakuussa henkilöstökyselyllä huslaisten mielipiteitä organisaation toiminnasta, johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista. Työntekijöistä omaa työpaikkaansa tuttavilleen suosittelisi 69 % vastaajista. Vuosi sitten toteutetussa kyselyssä omaa työyksikköä suositteli vielä 76 % vastaajista.
      Oma osaaminen koetaan kyselyn perusteella todella hyväksi. Yli 90 % koki oman osaamisensa riittäväksi oman työn vaatimuksiin nähden. 
      Työ koetaan edelleen kuormittavaksi. Viidesosa huslaisista kokee olevansa ylirasittunut usein tai hyvin usein. Ylikuormitus on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
      Tyytyväisyys johtamiseen on parantunut. 76 % vastaajista oli tyytyväisiä esihenkilönsä johtamiseen. Viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna tulos parani 3 %. Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Työyksiköissä vallitsee kyselyn mukaan luottavainen ilmapiiri ja työskentelyn koetaan sujuvan hyvin. Esihenkilöistä puolestaan 80 % koki, että hänellä on hyvät edellytykset onnistua esihenkilötyössä.
      Kyselyyn vastasi noin 13 400 henkilöä eli 51 % kaikista huslaisista.
      Henkilöstökyselyt: 2022 | 2021
       
      Lue lisää...
    • Yliopistosairaaloiden vuodeosastojen sairaanhoitajien kävelyreittejä koskevan tutkimus osoitti, että hoitaja käy vuoron aikana eri huoneissa keskimäärin 105 kertaa. Toistuva kävely huoneiden välillä on seurausta sairaanhoitajien tietojärjestelmätyön lisääntymisestä ja työnjaon haasteista. Tutkimus tuo ilmi vuodeosaston hoitajien varsin sirpaleisen työnkuvan.
      SKA-Research toteutti useissa yliopistosairaaloiden suunnittelu- ja kehittämishankkeissa hoitajien kävelyreittianalyysejä niin perinteisesti havainnoimalla kuin älypuhelimeen perustuvalla internet-of-things -ratkaisulla (IoT). Havainnointi ja IoT-ratkaisu antoivat samansuuntaiset tulokset. Hoitajien kävelyreittejä on aikaisemmin tutkittu erittäin heikosti, vaikka hoitajaliikenne kuuluu vuodeosaston ydinprosesseihin.
      Tutkimus tuo ilmi vuodeosastojen monimutkaisen hoitajavirran, jota dominoi edestakainen kävelyliikenne eri tilojen välillä. Huonekäyntejä tulee yhden vuodeosaston aamu- ja iltavuoron 10 hoitajalla yhteensä noin 1000 vuorokaudessa. 72 % kaikista huonekäynneistä kohdistui potilashuoneisiin (33 %), hoitajien kansliaan (28 %) ja lääkehuoneeseen (10 %). Ko. kolmen huonetyypin välinen hoitajavirta muodosti puolet koko hoitajaliikenteestä. Kanslian ja potilashuoneiden välinen edestakainen liikenne oli merkittävin yksittäinen kulkureitti. 8 % huonekäynneistä oli varastokäyntejä.
      Oulun yliopistollisessa sairaalassa toteutettiin hoitajien kävelyreittianalyysit älypuhelinsovelluksella ja kerättiin yli 25000 huonekäynnin data. Sen tulosten seurauksena selvitettiin edelleen hoitajien kansliatyöajan jakautumista ja PC-työtä tarkemmin. 41 % hoitajien työajasta kului kansliatyöhön. Kansliatyöstä puolestaan suurin osa kului PC-työhön (potilastiedon kirjaaminen, tiedon tarkistaminen ja etsiminen), jonka osuus hoitajien koko työajasta oli 30 %. Hoitajan PC-työlle oli ominaista jatkuva ”hyppely” eri tietojärjestelmänäkymien välillä – sairaanhoitaja siirtyi keskimäärin 361 kertaa tietokoneen eri näkymästä toiseen vuoron aikana.
      Sairaalat ovat kehittäneet kävelyreittianalyysien perusteella parempia työmenetelmiä, suunnitelleet uusia vuodeosastoja, uudistaneet vanhoja vuodeosastoja ja kehittäneet potilastietojärjestelmiä.
      Tutkimus on julkaistu 3.11.2022 kansainvälisessä Health Environments Research & Design Journal -julkaisussa. Linkki tutkimukseen https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/19375867221134550
      Esimerkkikuvaaja kahden sairaanhoitajan kävelyreiteistä eri huoneiden välillä yhdessä vuorossa yliopistosairaalan lastenkirurgian vuodeosastolla. Hoitajat kävivät 18 eri huoneessa; yht. 86 kulkureittiä ja 224 siirtymistä huoneiden välillä; sairaanhoitajien kävelymatkat vuoroissa olivat 3,6 km ja 4,4 km.

      Lue lisää...
    • Diak kouluttaa 50 ulkomaalaistaustaista sairaanhoitajaa joulukuussa alkavassa pätevöitymiskoulutuksessa. Koulutuksen myötä EU-alueen ulkopuolella sairaanhoitajakoulutuksen saaneet voivat työskennellä sairaanhoitajana Suomessa ja muissa EU-maissa.
      Koulutuksella Diak haluaa osaltaan vastata hoitoalan työvoimapulaan.
      – Hoitoalalla työskentelee paljon ulkomailla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita esimerkiksi avustavissa tehtävissä. Tarjoamamme pätevöitymiskoulutus voi osaltaan auttaa saamaan kaikki olemassa oleva asiantuntijuus ja jo hankittu osaaminen käyttöön ja siten helpottamaan myös sairaanhoitajapulaa, sanoo Diakin terveysalan lehtori Riikka Tuominen.
      Uusi koulutus on tarkoitettu suomen kieltä osaaville ulkomaalaistaustaisille henkilöille, jotka ovat kotimaassaan hankkineet bachelor-tason sairaanhoitajakoulutuksen, mutta joilta puuttuu pätevyys toimia EU:n alueella ja Suomessa sairaanhoitajana. Opiskelujen kesto on yhdestä vuodesta korkeintaan puoleentoista vuoteen.
      Tuominen kannustaa hakemaan koulutukseen, vaikka opiskelu vieraalla kielellä jännittäisi. Tukea on opiskelijoille luvassa koko opintomatkan ajan.
      – Opiskelijat saavat vahvaa yksilöllistä ja ryhmämuotoista ohjausta ja tukea opinnoissaan sekä mahdollisuuden parantaa ammatillista kielitaitoaan. Kielitaidon ohella koulutus vahvistaa opiskelijoiden ammatillista osaamista ja motivaatiota, Tuominen sanoo.
      Pätevöitymiskoulutus tuottaa uusia osaajia sote-alan työnantajien palvelukseen. Lisäksi tarkoituksena on tukea myös työelämäkumppaneiden ohjaustaitoja.
      – Tavoitteena on tarjota työelämäkumppaneille koulutusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen.
      Lue lisää...
    • Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä, kertoo THL tiedotteessaan. Lisäksi lasten rokottamattomuus on hyvin harvinaista. 
      Vuonna 2019 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen. Luku on hieman matalampi kuin vuonna 2018 syntyneiden ikäluokassa, mutta syy löytyy todennäköisesti tiedonsiirrosta. 
      – Tiedonsiirron puutteita on ollut aiempaa enemmän sellaisilla alueilla, joissa syntyy paljon lapsia. Nämä puutteet madaltavat myös koko maan kattavuuslukua. Hyvin monessa kunnassa kaikki lapset saavat viitosrokotuksen ja kaksi kuntaa kolmesta ylittää selvästi koko maan tason, sanoo THL:n ylilääkäri Ulpu Elonsalo. 
      Noin 96 prosenttia 2019 syntyneistä lapsista on saanut pneumokokkirokotteen. Parhaimmat kattavuudet ovat Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä. Kaikista Suomen kunnista lähes kaksi kolmesta ylittää koko maan kattavuustason. 
      Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä lapsista. Luku on samaa luokkaa kuin vuonna 2018 syntyneillä.  Vesirokkorokotteen suosio on lisääntynyt joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa vuonna 2017. Vuonna 2019 syntyneistä lapsista noin 86 prosenttia on saanut vesirokkorokotteen. 
      MPR-rokotusten kattavuus pyrittävä pitämään korkeana
      Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen on rokotusrekisterin mukaan saanut noin 95 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä.  
      – Koko maan tasolla tarkasteltuna MPR-rokotuskattavuus on pysynyt 95 prosentin tuntumassa pitkään. Laajemmat epidemiat ovat epätodennäköisiä, mutta paikallisten epidemioiden riski kasvaa etenkin herkästi leviävän tuhkarokon osalta, jos MPR-rokotuskattavuus jää toistuvasti tälle tasolle tai matalammaksi, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio. 
      – Samalla on hyvä muistaa, että myös muut asiat vaikuttavat epidemiariskiin. Vaikutusta on myös sillä, millaisesta alueesta on kyse ja kuinka suurella osalla alueen aikuisväestöstä on joko rokotuksen tai lapsuudessa sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa vastaan, Kontio jatkaa. 
      Rokottamattomuus on edelleen harvinaista
      Rokottamattomuus on Suomessa hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta. 
      Rokottamattomien lasten osuudet ovat pysyneet vakaina jo useita vuosia. Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Kahdeksaan ikävuoteen mennessä ilman perusrokotuksia jää vain 0,7 prosenttia.  
       
      Lue lisää...
    • Rokotussuositukset ja niihin liittyvä asiantuntemus ovat viranomaisten vastuulla eikä Tehy ota kantaa niihin. Sote-henkilöstö on kuitenkin hämmentynyttä ja huolissaan Suomen poikkeavasta linjasta alan työntekijöiden neljänsiin koronarokotuksiin verrattuna muihin EU-maihin, sanoo Tehy tiedotteessaan.
      – Haluamme tuoda esiin sote-henkilöstön hämmennyksen ja huolen siitä, että Suomen linja sote-henkilöstön neljänsissä rokotuksissa poikkeaa mm. EU-tason suosituksista, kun samalla koronatilanne on jälleen pahenemassa. Rokotussuoja on hoitajille heidän työnsä luonteen takia myös merkittävä työturvallisuuskysymys, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Hämmennyksen taustalla on Suomen suositus olla antamatta neljättä koronarokotusta sote-henkilöstölle, mikä poikkeaa mm. EU:n komission ja EDCD:n (Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus) suosituksista.  Euroopan komissio on suosittanut 12. lokakuuta neljättä koronarokotetta koko sote-henkilöstölle. Useat EU-maat toimivatkin jo sen mukaisesti ja tarjoavat sote-henkilöstölle ko. rokotetta.
      Lisäkysymyksiä hoitajien keskuudessa herättää myös tämän viikon Lapin sairaanhoitopiirin päätös tarjota mahdollisuutta neljänteen koronarokotukseen henkilöstölleen.
      Sote-henkilöstö on Suomessa Rytkösen mukaan koronarokotusten suhteen eriarvoisessa asemassa sekä EU-maiden tarkastelussa että maan sisäisissä käytännöissä.
      – Nyt tarvittaisiin johdonmukaisuutta ja alan henkilöstön tasavertaista kohtelua. Olen vienyt viestiä asiasta myös sosiaali- ja terveysministeriöön. Julkisuudessa puhutaan hoitajien neljännen koronarokotteen yhteydessä potilasturvallisuudesta ja terveydenhuollon kantokyvystä, jos henkilöstö sairastuu. Mutta ei pidä unohtaa, että sote-henkilöstön kattava rokotussuoja on tärkeä osa työsuojelua, Rytkönen muistuttaa.
      Tehyn hallitus keskusteli tänään kokouksessaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koronarokotuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi tänään koronaepidemiaan liittyvästä lainvalmistelusta tiedotustilaisuudessaan.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...