Jump to content
MAINOS

Kysely: Joka neljäs hoitaja on saanut tappouhkauksen - "Lyömistä, potkimista, sylkemistä, raapimista, kuristamista"


Hoitajat.net
 Share

Tehy vaatii työnantajilta tehokkaampaa väkivaltatilanteiden ehkäisyä. Kuvituskuva: Envato

Henkinen ja fyysinen väkivalta on arkipäivää sote-ammattilaisten työssä. Asia käy ilmi Tehyn kyselystä, joka selvitti väkivallan esiintymistä, omakohtaisia kokemuksia, väkivallan tekijätahoja sekä ilmenemismuotoja sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa.

Vastaajista 69 % ilmoitti, että on itse kokenut työssään työuran aikana fyysisen väkivallan uhkaa tai tekoja. Alle 35-vuotiaista vastaajista väkivaltaa tai sen uhkaa oli kokenut peräti 84 %.  

– Tiesin odottaa, että tulokset kertovat väkivallan yleisyydestä alalla, mutta järkytyin. Näin mittava määrä väkivallan kohtaamista työssä, jossa autetaan muita, on kohtuutonta. Kenenkään ei pitäisi joutua työssä alttiiksi tällaiselle, mutta etenkin nuorten hoitajien kokema väkivalta pysäyttää. Ei vähiten siksi, että heidän varassaan on alan tulevaisuus, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Erikoissairaanhoidossa fyysisen väkivallan tekoja tai uhkaa koettiin eniten valvontaosastolla (92 %), psykiatriassa (88 %), ensihoidossa (80 %), teho- ja vuodeosastoilla (76 %) sekä päivystyksessä ja kuntoutuksessa (74 %).  Väkivaltaa tai sen uhkaa esiintyi kaikilla osastoilla melko merkittävässä määrin ja esimerkiksi synnytysosastoilla työskentelevistä vastaajista 55 % kertoi joutuneensa työurallaan väkivallan teon tai sen uhkan kohteeksi.  

Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa väkivaltatilanteiden tai niiden uhkan kokeminen oli yleisintä vuodeosastoilla (91 %), palveluasumisessa (87 %) ja vanhainkodeissa tai vastaavissa (86 %). Mutta myös varhaiskasvatuksessa työskentelevistä vastaajista 54 % ja neuvoloissa työskentelevistä 46 % ilmoitti kokeneensa väkivallan tekoja ja niiden uhkaa.

Kysely selvitti väkivallan esiintymistä, mutta myös sen ilmenemismuotoja. Kolme neljästä vastaajasta (73 %) kertoo, että häntä on lyöty työssä. Potkimisen kohteeksi oli joutunut 59 % ja sylkemisen 56 %. Tavaroilla oli heitelty 44 % vastaajista ja 32 % oli tönitty. Tappouhkauksen kohteeksi työssä oli joutunut 24 % vastaajista eli neljäsosan henkeä on uhattu työtehtävissä. Vastaajia oli myös konkreettisesti uhattu teräaseella (9 %) tai ampuma-aseella (3 %). Lisäksi on raavittu, kuristettu ja purtu. 

– Lyömistä, potkimista, sylkemistä, raapimista, kuristamista. Joka neljäs on saanut tappouhkauksen. Ja tämä tapahtuu työssä, jonka päätarkoitus on auttaa ja parantaa. Vetää hiljaiseksi. Oikeus tehdä työnsä turvallisesti ja pelkäämättä on välttämätön minimitason lähtökohta kunnollisille, säällisille työoloille. Alan vetovoimassa on muitakin ongelmia riittämiin ja pois työntäviä tekijöitä aivan liikaa, toteaa Rytkönen. 

Fyysisen väkivallantekoihin tai niiden uhkaan syyllistyivät useimmiten asiakkaat tai potilaat. Kyselyssä 96 % ilmoitti tekijätahoksi asiakkaat tai potilaat ja 22 % saattajat tai omaiset. 

Henkistä väkivaltaa töissä oli työuran aikana kokenut 71% vastaajista. Henkistä väkivaltaa oli koettu eniten asiakkaiden tai potilaiden taholta (75 %), mutta melko merkittävässä määrin myös muiden työntekijöiden tai kollegojen taholta (42 %) sekä saattajien ja omaisten taholta (39 %). Vastaajista 34 % ilmoitti henkisen väkivallan tekijätahoksi esimiehen tai johdon.  

Myös henkisen väkivallan kokemukset kohdistuivat muita enemmän alle 35-vuotiaisiin vastaajiin.

– Henkisen väkivallan kokemuksissa nousevat esiin myös työyhteisöjen sisäiset ja johtamisen ongelmat, kun henkistä väkivaltaa koetaan selvästi myös muiden työntekijöiden, esimiesten ja johdon taholta. Tämäkin on järkyttävä tulos, joka edellyttää työyhteisöissä välittömiä korjaavia toimia ja ennaltaehkäisyä.  

Henkisen väkivallan yleisimpiä muotoja olivat uhkaava tai hyökkäävä käytös asiakkaan, potilaan tai heidän omaisensa taholta (76 %). Toiseksi yleisin ilmenemismuoto oli aiheeton arvostelu tai väärien syytösten esittäminen, joista ilmoitti 57 % vastaajista. Osaamisen vähättelystä ja mitätöinnistä kertoi 53 % ja huutoa, solvauksia ja haukkumista oli saanut osakseen 51 % vastaajista. Lisäksi kuvattiin mm. tiedon ulkopuolelle jättämistä ja sosiaalisesta työyhteisöstä poissulkemista sekä huonojen työvuorojen tai turhien työtehtävien antamista.  

Kysely kartoitti myös väkivaltatilanteiden seurauksia ja jälkihoitoa. Neljäsosa ei ole kertonut tapahtumasta lainkaan. Vastaajista 75 % oli kertonut väkivaltatilanteesta esimiehelleen, 27 % henkilöstön edustajalle ja 22 % työterveyshuoltoon.  

Avoimella kysymyksellä kartoitettiin syitä, miksi neljännes vastaajista ei ollut kertonut väkivallan kohteeksi joutumisesta. Merkittävin syy kertomatta jättämiselle oli toteamus, että tilanteet ovat normaali osa työtä (35 %). Seuraavina syinä ilmoitettiin, ettei ole ollut tarvetta kertoa (15 %), pelko tilanteen huononemisesta ja seurauksista (14 %) sekä se, että ei koeta kertomisen johtavan mihinkään (12 %). 

Kysely selvitti myös jatkotoimia, kun väkivaltatilanteesta oli ilmoitettu eteenpäin. Vastaajista 43 % kertoi keskustelleensa esimiehen kanssa ja 28 % vastasi, että työyhteisössä on järjestetty keskustelu aiheesta. Peräti 39 % niistä vastaajista, jotka olivat kertoneet väkivaltatilanteesta, sanoi, ettei asiasta seurannut mitään jatkotoimia.  

– On erittäin huono uutinen, että neljäsosa väkivallan kohteeksi joutuneista ei kerro asiasta kenellekään. Mutta vähintään yhtä suuri ongelma on lähes 40 % vastaajan kokemus, että kertomisesta ei ole seurannut yhtään mitään, sanoo Rytkönen.  

Tehy vaatii työnantajilta tehokkaampaa ennaltaehkäisyä, jotta vaaratilanteita ei synny. Työnantajan pitää työturvallisuuslain mukaan kartoittaa terveydellistä uhkaa aiheuttavat vaarat työssä ja poistaa mahdolliset vaaratilanteet työympäristöstä ja ohjeistaa henkilöstöä, miten väkivaltatilanteissa toimitaan. Tässä on ilmiselvästi parannettavaa. 

Jos työntekijä kuitenkin joutuu ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta väkivallan kohteeksi, työnantajan on toimittava ripeästi ja aktiivisesti väkivaltatilanteiden selvittämiseksi ja työntekijän auttamiseksi.  Lisäksi työnantajan tulee avustaa työntekijöitä, tarjota työntekijälle maksutonta kriisiapua ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin väkivaltatilanteen jatkumisen tai sen toistumisen estämiseksi. Tässäkin on kyselyn mukaan isoja puutteita.

– Työnantajan on esimerkiksi tehtävä rikosilmoitus väkivaltatilanteen tapahduttua. Se vähentää osaltaan merkittävästi työntekijän psyykkistä kuormitusta.

Rytkösen mukaan tuloksissa näkyy myös yleinen yhteiskunnallinen tilanne – syrjäytyminen ja eriarvoisuuden sekä päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen. Kaikki heijastuu suoraan sote-alan työpaikoille.  

– Missään nimessä väkivaltaa ei pidä hyväksyä tai normalisoida hoitotyön arkeen kuuluvaksi ilmiöksi. Väkivallalle alan työpaikoilla on oltava nollatoleranssi. Myös poliittisen päättäjän on toimittava, alleviivaa Rytkönen. 

Tehy on esittänyt valtiovallalle valtakunnallista sote-alan työturvallisuushanketta sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön tiiviinä yhteistyönä. Tavoitteena on kartoittaa sote-alan väkivaltatilanne ja luoda alalle toimintamalli, jolla väkivaltatilanteita voidaan konkreettisesti ennaltaehkäistä.  

Aula Research teki Tehyn toimeksiannosta laajan kyselyn sosiaali- ja terveysalan ja kasvatusalan ammattilaisten kokemasta väkivallasta ja väkivallan esiintymisestä alalla. Vastaajia oli kaikkiaan 4 023 ja kysely toteutettiin 22.2-31.3.2021 välisenä aikana. Lue selvityksen pääkohdat.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Kätilöliitto ry on valinnut vuoden 2015 kehittäjäkätilöiksi kätilöt Marjo Kontinahon, Anne Kemppaisen ja Millariikka Rytkösen.  Kaikki kolme kätilöä ovat olleet voimakkaasti ja rohkeasti kukin tahollaan tekemässä vaikuttamistyötä pienten synnytyssairaaloiden säilyttämiseksi.
      Kontinaho on vaikuttanut Oulaisissa ja on ollut yksi taustahenkilöistä kansalaisaloitteessa ”Päivystysasetuksen muuttaminen synnytysten osalta”. Kemppainen on vaikuttanut aktiivisesti Kajaanissa ja Rytkönen on ollut puuhanaisena FB:n Matkasynnytyspäivä yhteisössä ja Porvoossa.
      Tänä vuonna Kätilöliiton hallitus päätti antaa lisäksi kunniamaininnat ansiokkaasta toiminnasta pienten synnytyssairaaloiden hyväksi tehdystä työstä synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Eila Knuutille ja sairaanhoitaja Kirsi Jylängille. Valinnat julkistettiin valtakunnallisilla Kätilöpäivillä Helsingissä 5.– 6.5.2015.
      http://www.suomenkatiloliitto.fi/
      Lue lisää...
    • Suomen Sairaanhoitajien tuoreessa sairaanhoitajaopiskelijoille suunnatussa kyselyssä on jälleen noussut esiin huolestuttavia asioita opiskelijoiden kokemasta epäasiallisesta kohtelusta harjoittelupaikoissa.
      Kyselyn mukaan 35 % opiskelijoista kertoi kohdanneensa epäasiallista käytöstä harjoittelun aikana. Tämä luku on lähes sama kuin vuoden 2019 kyselyssä, jolloin vastaava osuus oli 38 %. Tilanne ei siis ole parantunut. Opiskelijoita syrjitään esimerkiksi eristämällä heidät ruokailutilanteissa ja kutsumalla heitä vain "opiskelijoiksi.
      Opiskelijoiden jaksaminen koetuksella
      Harjoittelun ja teorian yhdistäminen kuormittaa opiskelijoita, sillä 91 % vastaajista käy palkkatöissä opintojensa ohella. Yli puolet opiskelijoista kertoi olevansa kuormittuneita tai erittäin kuormittuneita. Suurilla ryhmäkoolla on myös merkitystä, sillä opiskelijat eivät aina pääse osallistumaan aktiivisesti harjoituksiin, mikä haittaa oppimista. Isot ryhmät eivät palvele oppimistilanteessa, ja simulaatiot voivat olla osalle opiskelijoista ahdistavia.
      Tulevaisuuden haasteet
      Vaikka opiskelijat kokevat sairaanhoitajapulan vaikuttavan ohjauksen laatuun, 70 % vastaajista tuntee hoitoalan omakseen. Monilla on kuitenkin huoli koulutusleikkauksista, kuten lähihoitajien mahdollisuuksien kaventumisesta jatkokoulutukseen. Opiskelijat suhtautuvat kuitenkin tulevaisuuteen toiveikkaasti: 42 % aikoo jatkaa opintojaan viiden vuoden sisällä ja monilla on haaveena erikoistuminen hoitotyössä.
      Lisätietoja kyselystä
      Lue lisää...
    • Vanhustyön keskusliitto on myöntänyt Vuoden vanhusteko 2024 -palkinnon Sirkus Magentan Kotisirkus-hankkeelle. Tämä innovatiivinen hanke tuo sosiaalisen sirkuksen ikääntyville Itä-Helsingissä ja etäyhteyksin koko Suomeen, edistäen ikääntyvien henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
      Sirkus Magenta, voittoa tavoittelematon helsinkiläinen yhdistys, järjestää luovaa ja liikunnallista toimintakykyä tukevaa sirkustoimintaa ikääntyville. Toiminta tavoittaa moninaisen osallistujakunnan – mukana on muun muassa itsenäisesti asuvia ikäihmisiä, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia sekä muistisairaita. Kotisirkus tarjoaa osallistujille maksutonta sirkusohjausta ryhmissä ja etäyhteyksien kautta, tavoitteena on luoda ikäihmisille mahdollisuuksia kokemusrikkaaseen ja aktiiviseen elämään.
      Palkinto, arvoltaan 5 000 euroa, jaettiin Keravalla valtakunnallisessa Vanhustenpäivän pääjuhlassa. Palkinto jaettiin nyt 17. kerran. Sen avulla halutaan tukea vanhustyön menetelmien kehittämistä ja nostaa vanhustyön arvostusta sekä edesauttaa ikäihmisten hyvinvointia. 
      Vanhustenpäivää on vietetty jo 71 vuotta, ja tapahtuma aloittaa Vanhustenviikon, jonka teemana tänä vuonna on "Hyvä arki, hyvä mieli".
      Lue lisää...
    • Attendo aloittaa muutosneuvottelut osassa Pirkanmaan ja Satakunnan ikäihmisten hoivakoteja. Neuvottelut koskevat noin 400 työntekijää ja jopa 145 työntekijää voi saada potkut.
      Yhtiön mukaan hidastunut ikäihmisten sijoittaminen hoivapalveluihin on johtanut tilanteeseen, jossa henkilöstön määrää on tarkistettava. Attendo pyrkii tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuksia siirtyä muihin lähialueen hoivakoteihin, mikäli vähennystarve toteutuu.
      Aiemmin yhtiö on ilmoittanut neuvotteluista myös Säkylässä ja Harjavallassa, joissa pohditaan kahden hoivakodin sulkemista asiakasmäärän vähyyden vuoksi.
      Lue lisää...
    • Tehy pitää Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan ilmoitusta hoitajien irtisanomisesta järkyttävänä. Tehyn mukaan irtisanomiset uhkaavat paikallisten asukkaiden potilasturvallisuutta.
      Irtisanomisuhan alle joutuu yt-menettelyssä 168 Eloisan työntekijää, esimerkiksi lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Lisäksi eläkepoistumien ja tehtävien täyttämättä jättämisen kautta muutoksia tapahtuu 100 tehtävään. Tehtäviä aiotaan vähentää sekä ikääntyneiden palveluista että terveyspalveluista, Tehy kertoo tiedotteessaan.
      – Irtisanomiset, joiden kerrotaan kohdistuvan ennen kaikkea hoitajiin, ovat tyrmistyttäviä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Millariikka Rytkönen pitää vähennysten kohdistamista puhtaasti hoitajiin paitsi irvokkaana, myös kylmäverisenä. Samat hoitajat, jotka nostettiin sankareiksi korona-aikana ja jotka vaaransivat oman terveytensä hoitaakseen muita, työnnetään nyt pihalle taloudellisten säästöjen takia.
      Tehyn mukaan henkilöstö joutuu henkilökohtaisessa elämässään todella vaikeaan tilanteeseen työnantajan lyhytnäköisyyden päätöksen takia.
      – Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto yskii jo ennestään. Näillä toimenpiteillä hoitojonot vain kasvavat, sanoo Rytkönen.
      Tehy on samaa mieltä Eloisan johdon kanssa siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei ole oikeudenmukainen eikä toimiva.
      – Silti säästöjen kohdentaminen hoitotyötä tekeviin on pelottavaa. Herää kysymys, millainen vaikutus tällä suunnitelmalla toteutuessaan on perusoikeuksien toteutumiseen ja potilasturvallisuuteen, sanoo Rytkönen.
      – Mikäli työnantajan suunnitelma toteutetaan, Tehy tulee valvomaan jäsentensä etua ja selvittämään, onko prosessissa menetelty kaikilta osin oikein, Rytkönen kertoo.

      Lisätietoja YT-neuvotteluista: Eloisan yt-neuvotteluista mittavat vaikutukset palveluihin ja henkilöstöön
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...