Jump to content
MAINOS

Kysely: Joka neljäs hoitaja on saanut tappouhkauksen - "Lyömistä, potkimista, sylkemistä, raapimista, kuristamista"


Tehy vaatii työnantajilta tehokkaampaa väkivaltatilanteiden ehkäisyä. Kuvituskuva: Envato

Henkinen ja fyysinen väkivalta on arkipäivää sote-ammattilaisten työssä. Asia käy ilmi Tehyn kyselystä, joka selvitti väkivallan esiintymistä, omakohtaisia kokemuksia, väkivallan tekijätahoja sekä ilmenemismuotoja sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa.

Vastaajista 69 % ilmoitti, että on itse kokenut työssään työuran aikana fyysisen väkivallan uhkaa tai tekoja. Alle 35-vuotiaista vastaajista väkivaltaa tai sen uhkaa oli kokenut peräti 84 %.  

– Tiesin odottaa, että tulokset kertovat väkivallan yleisyydestä alalla, mutta järkytyin. Näin mittava määrä väkivallan kohtaamista työssä, jossa autetaan muita, on kohtuutonta. Kenenkään ei pitäisi joutua työssä alttiiksi tällaiselle, mutta etenkin nuorten hoitajien kokema väkivalta pysäyttää. Ei vähiten siksi, että heidän varassaan on alan tulevaisuus, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Erikoissairaanhoidossa fyysisen väkivallan tekoja tai uhkaa koettiin eniten valvontaosastolla (92 %), psykiatriassa (88 %), ensihoidossa (80 %), teho- ja vuodeosastoilla (76 %) sekä päivystyksessä ja kuntoutuksessa (74 %).  Väkivaltaa tai sen uhkaa esiintyi kaikilla osastoilla melko merkittävässä määrin ja esimerkiksi synnytysosastoilla työskentelevistä vastaajista 55 % kertoi joutuneensa työurallaan väkivallan teon tai sen uhkan kohteeksi.  

Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa väkivaltatilanteiden tai niiden uhkan kokeminen oli yleisintä vuodeosastoilla (91 %), palveluasumisessa (87 %) ja vanhainkodeissa tai vastaavissa (86 %). Mutta myös varhaiskasvatuksessa työskentelevistä vastaajista 54 % ja neuvoloissa työskentelevistä 46 % ilmoitti kokeneensa väkivallan tekoja ja niiden uhkaa.

Kysely selvitti väkivallan esiintymistä, mutta myös sen ilmenemismuotoja. Kolme neljästä vastaajasta (73 %) kertoo, että häntä on lyöty työssä. Potkimisen kohteeksi oli joutunut 59 % ja sylkemisen 56 %. Tavaroilla oli heitelty 44 % vastaajista ja 32 % oli tönitty. Tappouhkauksen kohteeksi työssä oli joutunut 24 % vastaajista eli neljäsosan henkeä on uhattu työtehtävissä. Vastaajia oli myös konkreettisesti uhattu teräaseella (9 %) tai ampuma-aseella (3 %). Lisäksi on raavittu, kuristettu ja purtu. 

– Lyömistä, potkimista, sylkemistä, raapimista, kuristamista. Joka neljäs on saanut tappouhkauksen. Ja tämä tapahtuu työssä, jonka päätarkoitus on auttaa ja parantaa. Vetää hiljaiseksi. Oikeus tehdä työnsä turvallisesti ja pelkäämättä on välttämätön minimitason lähtökohta kunnollisille, säällisille työoloille. Alan vetovoimassa on muitakin ongelmia riittämiin ja pois työntäviä tekijöitä aivan liikaa, toteaa Rytkönen. 

Fyysisen väkivallantekoihin tai niiden uhkaan syyllistyivät useimmiten asiakkaat tai potilaat. Kyselyssä 96 % ilmoitti tekijätahoksi asiakkaat tai potilaat ja 22 % saattajat tai omaiset. 

Henkistä väkivaltaa töissä oli työuran aikana kokenut 71% vastaajista. Henkistä väkivaltaa oli koettu eniten asiakkaiden tai potilaiden taholta (75 %), mutta melko merkittävässä määrin myös muiden työntekijöiden tai kollegojen taholta (42 %) sekä saattajien ja omaisten taholta (39 %). Vastaajista 34 % ilmoitti henkisen väkivallan tekijätahoksi esimiehen tai johdon.  

Myös henkisen väkivallan kokemukset kohdistuivat muita enemmän alle 35-vuotiaisiin vastaajiin.

– Henkisen väkivallan kokemuksissa nousevat esiin myös työyhteisöjen sisäiset ja johtamisen ongelmat, kun henkistä väkivaltaa koetaan selvästi myös muiden työntekijöiden, esimiesten ja johdon taholta. Tämäkin on järkyttävä tulos, joka edellyttää työyhteisöissä välittömiä korjaavia toimia ja ennaltaehkäisyä.  

Henkisen väkivallan yleisimpiä muotoja olivat uhkaava tai hyökkäävä käytös asiakkaan, potilaan tai heidän omaisensa taholta (76 %). Toiseksi yleisin ilmenemismuoto oli aiheeton arvostelu tai väärien syytösten esittäminen, joista ilmoitti 57 % vastaajista. Osaamisen vähättelystä ja mitätöinnistä kertoi 53 % ja huutoa, solvauksia ja haukkumista oli saanut osakseen 51 % vastaajista. Lisäksi kuvattiin mm. tiedon ulkopuolelle jättämistä ja sosiaalisesta työyhteisöstä poissulkemista sekä huonojen työvuorojen tai turhien työtehtävien antamista.  

Kysely kartoitti myös väkivaltatilanteiden seurauksia ja jälkihoitoa. Neljäsosa ei ole kertonut tapahtumasta lainkaan. Vastaajista 75 % oli kertonut väkivaltatilanteesta esimiehelleen, 27 % henkilöstön edustajalle ja 22 % työterveyshuoltoon.  

Avoimella kysymyksellä kartoitettiin syitä, miksi neljännes vastaajista ei ollut kertonut väkivallan kohteeksi joutumisesta. Merkittävin syy kertomatta jättämiselle oli toteamus, että tilanteet ovat normaali osa työtä (35 %). Seuraavina syinä ilmoitettiin, ettei ole ollut tarvetta kertoa (15 %), pelko tilanteen huononemisesta ja seurauksista (14 %) sekä se, että ei koeta kertomisen johtavan mihinkään (12 %). 

Kysely selvitti myös jatkotoimia, kun väkivaltatilanteesta oli ilmoitettu eteenpäin. Vastaajista 43 % kertoi keskustelleensa esimiehen kanssa ja 28 % vastasi, että työyhteisössä on järjestetty keskustelu aiheesta. Peräti 39 % niistä vastaajista, jotka olivat kertoneet väkivaltatilanteesta, sanoi, ettei asiasta seurannut mitään jatkotoimia.  

– On erittäin huono uutinen, että neljäsosa väkivallan kohteeksi joutuneista ei kerro asiasta kenellekään. Mutta vähintään yhtä suuri ongelma on lähes 40 % vastaajan kokemus, että kertomisesta ei ole seurannut yhtään mitään, sanoo Rytkönen.  

Tehy vaatii työnantajilta tehokkaampaa ennaltaehkäisyä, jotta vaaratilanteita ei synny. Työnantajan pitää työturvallisuuslain mukaan kartoittaa terveydellistä uhkaa aiheuttavat vaarat työssä ja poistaa mahdolliset vaaratilanteet työympäristöstä ja ohjeistaa henkilöstöä, miten väkivaltatilanteissa toimitaan. Tässä on ilmiselvästi parannettavaa. 

Jos työntekijä kuitenkin joutuu ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta väkivallan kohteeksi, työnantajan on toimittava ripeästi ja aktiivisesti väkivaltatilanteiden selvittämiseksi ja työntekijän auttamiseksi.  Lisäksi työnantajan tulee avustaa työntekijöitä, tarjota työntekijälle maksutonta kriisiapua ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin väkivaltatilanteen jatkumisen tai sen toistumisen estämiseksi. Tässäkin on kyselyn mukaan isoja puutteita.

– Työnantajan on esimerkiksi tehtävä rikosilmoitus väkivaltatilanteen tapahduttua. Se vähentää osaltaan merkittävästi työntekijän psyykkistä kuormitusta.

Rytkösen mukaan tuloksissa näkyy myös yleinen yhteiskunnallinen tilanne – syrjäytyminen ja eriarvoisuuden sekä päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen. Kaikki heijastuu suoraan sote-alan työpaikoille.  

– Missään nimessä väkivaltaa ei pidä hyväksyä tai normalisoida hoitotyön arkeen kuuluvaksi ilmiöksi. Väkivallalle alan työpaikoilla on oltava nollatoleranssi. Myös poliittisen päättäjän on toimittava, alleviivaa Rytkönen. 

Tehy on esittänyt valtiovallalle valtakunnallista sote-alan työturvallisuushanketta sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön tiiviinä yhteistyönä. Tavoitteena on kartoittaa sote-alan väkivaltatilanne ja luoda alalle toimintamalli, jolla väkivaltatilanteita voidaan konkreettisesti ennaltaehkäistä.  

Aula Research teki Tehyn toimeksiannosta laajan kyselyn sosiaali- ja terveysalan ja kasvatusalan ammattilaisten kokemasta väkivallasta ja väkivallan esiintymisestä alalla. Vastaajia oli kaikkiaan 4 023 ja kysely toteutettiin 22.2-31.3.2021 välisenä aikana. Lue selvityksen pääkohdat.

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Please sign in to comment

You will be able to leave a comment after signing in



Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Yhä useampi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on saanut takaisin aiemmin menettämänsä ammattioikeudet. Valviran valvontalautakunta hyväksyi vuoden 2025 tammi–kesäkuussa 25 hakemusta, joissa haettiin oikeutta palata ammattiin. Vuonna 2024 vastaavana aikana hyväksyttiin 12 hakemusta.
      Hyväksymisprosentti nousi viime vuoden 30 prosentista tämän vuoden 51 prosenttiin.
      Valvontalautakunnan päätösten kokonaismäärä jatkaa kasvua: alkuvuoden aikana lautakunta teki 232 päätöstä, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 215.
      Samalla myös ammattioikeuden menettämispäätösten määrä on noussut. Tammi–kesäkuussa 2025 oikeuden menetti 92 henkilöä, kun vuotta aiemmin luku oli 78. Lääkäreitä koskevia menetyksiä oli 14, kun vuoden 2024 vastaava määrä oli 7. Ammattioikeuksien rajoittamista koskevia päätöksiä tehtiin 29, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 21.
      Yleisimmät syyt ammattioikeuden poistamiseen tai rajoittamiseen liittyvät päihdeongelmiin ja muihin terveydentilaan liittyviin syihin.
      Lähde: Valvira, tiedote 9.7.2025
      Lue lisää...
    • Myydään kokonaisuus, joka tavoittaa suomalaiset hoitotyön ammattilaiset laajasti ja tehokkaasti: hoitajat.net-domain sekä siihen liittyvät Facebook- ja Instagram-kanavat.
      Hoitajat.net on brändi, joka sopii täydellisesti alan yritykselle tai yhteisölle, joka haluaa nopeasti kasvattaa näkyvyyttään hoitoalan ammattilaisten keskuudessa – ilman että tarvitsee aloittaa tyhjästä. 
      🩺 Mikä on hoitajat.net?
      Hoitajat.net on ollut yli 20 vuoden ajan hoitotyön ammattilaisten itsenäinen ja vapaaehtoisvoimin ylläpidetty yhteisö, jossa on tuotettu uutisia, blogeja, keskusteltu työelämästä, jaettu tietoa ja huumoria, verkostoiduttu ja tuuletettu työarjen paineita.
      Yhteisö ei ole virallinen toimija, vaan ammattilaisten oma sisäpiiri, joka on toiminut pitkään aktiivisesti verkossa ja somessa. Tämän myötä hoitajat.net-nimestä on tullut tunnettu ja luotettu brändi suomalaisen hoitotyön kentässä.
      📦 Kaupan kohteet
      Domain: hoitajat.net Facebook-sivu: 72 000 seuraajaa Instagram-tili: 34 000 seuraajaa Somekanavissa on valtava mainospontentiaali, voit kohdentaa mainontaasi hoitoalan ammattilaisiin.
      ❌ HUOM: Sivuston nykyinen sisältö, kuten keskustelut, uutiset ja käyttäjätiedot poistetaan ennen kauppaa. Myynnissä ovat vain domain ja sosiaalisen median kanavien hallintaoikeudet.
      📈 Näkyvyys ja tavoittavuus
      Facebook-sivu:
      72 000 seuraajaa  3,2 miljoonaa näyttökertaa 1.1.–30.6.2025 Instagram-tili:
      34 000 seuraajaa 165 000 näyttökertaa viimeisen 90 päivän aikana Sivuston liikenne (Matomo 2024):
      681 759 sivulatausta Liikenteen lähteet:   🔹 70 % hakukoneista
        🔹 18 % sosiaalisesta mediasta
        🔹 12 % suoraa liikennettä
      🔍 SEO-etu: vanha ja arvovaltainen domain
      Hoitajat.net on yli 20 vuotta vanha domain, jolla on pitkä historia ja vahva näkyvyys Googlessa. Hakukoneet arvostavat pitkäikäisiä ja uskottavia osoitteita – ja tämä näkyy käytännössä: ➡️ Vuonna 2024 sivuston liikenteestä 70 % tuli hakukoneiden kautta.
      Tällaisia domaineja ei ole usein tarjolla – tämä on harvinainen tilaisuus.
      🗝️ Yhteenveto:
      ✅ Vahva, tunnettu brändi
      ✅ Valmis yleisö: 106 000 some-seuraajaa
      ✅ Erinomainen SEO-potentiaali
      ✅ Mahdollisuus kaupallistaa tai kehittää edelleen
      Tartu tilaisuuteen – tällaisia kokonaisuutta ei tule vastaan toista kertaa.
      📬 Tarjoukset ja lisätiedot
      Tämä brändi on rakennettu yli 20 vuodessa. Näkyvyys ja seuraajakunta ovat valmiina. Tämä ei ole nopea flippaus – vaan mahdollisuus saada heti vahva asema ja näkyvyys hoitotyön ammattilaisten keskuudessa.

      Hintapyyntöä ei ole asetettu, mutta jos ymmärrät kokonaisuuden arvon, lähetä tarjous: 
      Jan-Olof Eriksson
      jan-olof.eriksson@oskuinteractive.fi
      Lue lisää...
    • Kesä 2025 tuo jälleen lisäkuormaa sote-ammattilaisille. Hyvinvointialueiden käynnissä olevat yt-neuvottelut ja ankarat säästötoimet näkyvät käytännössä siinä, että sijaisia ei palkata entiseen malliin. Tämä lisää vakituisen henkilöstön työtaakkaa ja herättää huolta jaksamisesta.
      Tehyn selvityksen mukaan 53 prosenttia hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä arvioi, että toimintaa supistetaan tai suljetaan tänä kesänä yhtä paljon kuin viime vuonna. Useimmiten julkisen sektorin yksiköitä suljetaan 2–4 viikon ajaksi. Vaikka tilanne ei ole heikentynyt kesään 2024 verrattuna, sijaisten rekrytointia rajoitetaan nyt entistä tietoisemmin.
      – Yt-neuvotteluiden aiheuttama epävarmuus ja sijaisrekrytointien rajoittaminen lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät potilasturvallisuutta. Olen todella huolissani hoitajien jaksamisesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Henkilöstöpula jatkuu – erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista
      Vaikka rekrytointien hidastuminen on hetkellisesti helpottanut pulaa koulutetusta henkilöstöstä, hoitajia ei ole riittävästi. Työntekijöitä kuormittavat toistuvat työvuoromuutokset, alimitoitus ja puutteellinen perehdytys. Halukkuus joustaa työvuoroissa on vähentynyt.
      Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg painottaa, että tilanne vaatii erityistä huomiota:
      – Palvelujen laadun, potilasturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimia.
      Varhaiskasvatus ja yksityinen sektori: kesä tuo lisähaasteita
      Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla kesän ennakoidaan sujuvan pitkälti kuten viime vuonna, vaikka sijaisten saatavuus on paikoin haastavaa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa keskitetään ja henkilöstöä siirretään yksiköiden välillä.
      – Varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä kesäkuukausina erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä kiertäminen ja uudet lapsiryhmät kuormittavat työntekijöitä, Rytkönen muistuttaa.
      Lomat pääosin turvattu
      Positiivista on, että suurin osa työntekijöistä pystyy pitämään kesälomansa tavanomaiseen tapaan, joillain aloilla jopa viime kesää enemmän.
      Kesäajan 2025 selvitykseen vastasi 140 tehyläistä luottamusedustajaa, joista 46 edusti hyvinvointialueita, 60 yksityistä sote-alaa ja 34 varhaiskasvatusta. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
    • Tehy on täydentänyt rikosilmoitustaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten epäillyistä virkarikoksista liittyen suojelutyön lainvalmisteluun. Mukaan on liittynyt 10 564 tehyläistä, jotka vaativat tutkintaa ns. pakkotyölain valmistelun virheistä.
      – Tehyläiset ovat sankoin joukoin todenneet, että lainvalmistelu ei ole edennyt normaalisti ja sen virheistä vastuussa olevat on selvitettävä, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen liiton tiedotteessa.
      Tehyn mukaan TEMin lainvalmistelu on sisältänyt vakavia puutteita, kuten hätätyötä koskevien säännösehdotusten lisäämisen lausuntokierroksen jälkeen ilman asianmukaista kuulemista. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on nostanut esiin vastaavia ongelmia.
      TEM julkaisi 8. huhtikuuta tiedotteen, jossa se väitti lainvalmistelun edenneen normaalisti. Tehyn mukaan tiedote on täynnä asiavirheitä ja harhaanjohtavia väitteitä. Poliisi on ilmoittanut aloittaneensa asiassa esiselvityksen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...