Jump to content
MAINOS

Kysely: Hoitovelka huolettaa suomalaisia, huoli myös hoitajien jaksamisesta ja riittävyydestä


Hoitajat.net
 Share

Kansalaisilla on suuri huoli koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. Tehyn kyselyn mukaan jopa 69 % kansalaiskyselyyn vastanneista kertoo olevansa jokseenkin tai erittäin huolissaan hoitovelasta. Eniten huolta aiheuttavat henkilökohtaisen hoitoon pääsyn ja hoidon aloituksen viivästyminen (58 %) ja sairauksien diagnosoinnin viivästyminen (52 %). Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat myös tulevien aluevaalien pääteema.

Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta syyskuussa kyselyn, joka kartoitti kansalaisten mielipiteitä koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta, sote-uudistuksesta ja aluevaaleista.

Kansalaisten huolta lisännee, että vain 30 % vastaajista uskoo, että Suomessa on riittävästi työvoimaa hoitovelan purkamiseen. Lisäksi kansalaiset ovat huolissaan hoitohenkilöstön jaksamisesta: 51 % ilmoitti huolenaiheekseen terveydenhuollon ammattilaisten jaksamisen. 

Suomalaiset pitävät palkkojen nostamista parhaana keinona vastata hoitajapulaan. Tätä mieltä oli 73 % vastaajista. Toiseksi parhaana keinona nähtiin työolojen parantaminen (62 %) ja kolmantena hoitajavastaanotot (50 %). Vastaajista 82 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että sote- ja varhaiskasvatusalan houkuttelevuutta ja henkilökunnan saatavuutta on lisättävä palkankorotusten kautta.

Kyselystä selvisi myös, että 65 % suomalaisista on sitä mieltä, että verotuloista pitäisi käyttää nykyistä suurempi osa sosiaali- ja terveyspalveluihin.

– Suomalaiset hahmottavat erittäin hyvin hoitajapulan vaarat ja keskeiset ratkaisukeinot. Tämä on tärkeä viesti myös päättäjille ja työnantajille. Palkkauksen ja työolojen parantaminen ovat tärkeimmät ratkaisut ja niillä on kiire, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Hoitajien ja fysioterapeuttien suoravastaanottojen avulla taas voidaan parantaa palveluiden saatavuutta. Ja siten tasata paikoin kuormitusta ja kiirettä.

– Esimerkiksi päivystysten kuormitus tai erikoissairaanhoidon tarve voi osin helpottua, jos ihminen saa tarvitsemansa palvelut, avun tai kuntoutuksen hoitaja- ja fysioterapeuttivastaanotoilla.

Ne tarjoavat Rytkösen mukaan myös mahdollisuuksia kehittyä työssä, edetä uralla ja saada lisävastuusta lisää palkkaa, mikä taas lisää alan vetovoimaa.

Myös kansalaiset pitävät hyvänä työnjaon kehittämistä sote-alalla. Jopa 81 % suhtautuu hoitoalan ammattilaisten suoravastaanottojen lisäämiseen erittäin tai jokseenkin myönteisesti. Ja 71 % oli sitä mieltä, että lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden hoitajien määrää tulisi lisätä.

Äänestäminen aluevaaleissa kiinnostaa

Kyselyllä haluttiin kartoittaa myös kansalaisten näkemyksiä tulevista aluevaaleista, äänestysaikeista sekä sote-uudistuksen tuntemusta.

Aluevaaleista on vielä epätietoisuutta, sillä 59 % vastaajista ei tiennyt vaalien ajankohtaa.  Vaikka vaalien ajankohta on vielä epäselvä, vastaajista 73 % sanoo kuitenkin äänestävänsä varmasti tai todennäköisesti aluevaaleissa. Yli 65-vuotiaista jopa 83 % aikoo äänestää. 

– Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet kansalaisten mielestä usein tärkein teema sekä eduskuntavaaleissa että kuntavaaleissa. Aluevaalit ovat nyt nimenomaan sote-vaalit, joissa on kyse kaikille meille jopa elintärkeistä palveluista.  Siksi kyselyssä ilmennyt kiinnostus äänestää ei varsinaisesti ole yllätys. Toivon todella, että innokkuus myös realisoituu vaalipäivänä, Rytkönen sanoo.

Sote-uudistuksen tuntemus on jäänyt kansalaisten keskuudessa vajavaiseksi. Vastaajista 65 % sanoo tuntevansa uudistuksen vain pintapuolisesti.

Kyselyyn vastasi 1037 työikäistä suomalaista.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...