Jump to content
MAINOS

Kysely: Hoitajista tuntuu, että heidän suunsa on tukittu


Hoitajat.net
 Jaa

Kuvituskuva: Envato

Sairaanhoitajilla on mitätön päätösvalta omaan työhönsä liittyvissä kysymyksissä, jos päätökseen liittyy rahankäyttöä. Tämä käy ilmi Sairaanhoitajaliiton kyselyssä. Terveydenhuollossa voi olla päätöksentekoportaita pahimmillaan yli kymmenen.

Sairaanhoitajaliitto kysyi joulukuussa johtotehtävissä toimivilta jäseniltään kokemuksia päätöksenteon sujuvuudesta terveydenhuollon organisaatiossa. Kyselyyn vastasi 73 hoitotyön esihenkilöä ja johtajaa, joista 84 prosenttia työskenteli julkisella sektorilla, 11 prosenttia yksityisellä ja kuusi kolmannella sektorilla. Vastaajista runsas puolet oli osastonhoitajia tai vastaavassa asemassa.

Vain joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että sairaanhoitajia otetaan mukaan päätöksentekoon, ja sairaanhoitajat voivat vaikuttaa terveydenhuollossa tehtäviin päätöksiin. Vähäisintä vaikutusvalta on asioissa, jotka edellyttävät rahankäyttöä, kuten palkasta päätettäessä. Myös esimerkiksi lomista ja koulutuksista päätetään usein jossain muualla. Vajaa viidennes vastaajista kokee, että tieto heitä koskevista päätöksistä tavoittaa sairaanhoitajat vasta sisäisistä tiedotteista, mediasta, somesta tai huhupuheista.

– Ei ole järkevää johtamista, että organisaation johto toimii kaikkien päätösten kumileimasimena, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Valtiollista ohjausta tarvitaan

Kyselyn mukaan sairaanhoitajan esihenkilö saa tehdä tarvittavat päätökset kysymättä ylempää seitsemässä prosentissa kyselyyn vastanneiden organisaatioita. Yleisin tilanne on, että sairaanhoitajan asiassa päätökseen tarvitaan kaksi tai kolme päätöksentekoporrasta. 35 prosenttia vastaajista kertoi, että päätöksentekoportaita on neljä, viisi tai jopa yli kymmenen.

Vastaajat ehdottavat, että päätöksentekoa tuotaisiin organisaatiossa alemmas siten, että yksiköt voisivat sekä organisoida työnsä itse että vastata toiminnastaan taloudellisesti.

– Tähän liittyy valtakysymyksiä: kuka saa päättää, kuka saa johtaa. Vallitsevista rakenteista pidetään hyvinkin tiukasti kiinni. Siksi uudenlaisen ajattelumallin ja ohjauksen täytyy lähteä tarpeeksi ylhäältä, ylimmiltä mahdollisilta tasoilta. Tarvitaan isoa asennemuutosta kautta linjan, Hahtela sanoo.

Ovi käy väärään suuntaan

Kysely osuu ajankohtaan, jolloin alaa kohtaavat yhtä aikaa monet paineet. Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat ammattiryhmä, joista Suomessa on eniten pulaa. Kriittisimpiä sairaanhoitajaliiton työolobarometrissä ovat alle 35-vuotiaat sairaanhoitajat, jotka yhteiskunta kipeästi tarvitsisi töihin.

– Jos me jatkamme nykyisellä mallilla, valitettavasti ovi käy väärään suuntaan. Sairaanhoitajat ovat eettisesti orientoituneita ja haluavat tehdä työnsä hyvin. Jos olosuhteet eivät sitä mahdollista, eettinen stressi saa miettimään muita mahdollisuuksia, Hahtela sanoo.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...