Jump to content
MAINOS

Kysely: Heikentyneet työolot ja pieni palkka syy hoitajapulaan yksityisellä hoiva-alalla


Hoitajat.net
 Jaa

Kyselyyn vastasi 3 635 hoitajaa. Kuvituskuva: Envato

Hoitajapula on vakava myös yksityisellä hoiva-alalla ja varhaiskasvatuksessa, kertovat ammattiliitot SuPer, Tehy ja ERTO. Liitot selvittivät jäsentensä työhyvinvointia huhti-toukokuussa. Kyselyn mukaan halu vaihtaa alaa on korkea ja jopa kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta. Palkankorotukset koetaan tärkeimmäksi alan pito- ja vetovoimatekijäksi.

SuPer, Tehy ja ERTO vaativat kevään työehtoneuvotteluissa palkankorotuksen ja palkkaohjelman lisäksi ratkaisua, jolla jatketaan kuntasektorin ja yksityisen sektorin välisen palkkaeron kaventamista.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla palkat ovat jopa kunta-alaa heikommat ja yritysten voitontavoittelu työntekijöiden työolojen ja palkkauksen kehittämisen kustannuksella on alalle leimallista.

Työnantajan tavoitteena on heikentää työehtoja työntekijän vähimmäisturvan kustannuksella. Henkilöstövaltaisella alalla yritykset nipistävät säästöt tinkimällä henkilöstökustannuksista. SuPer, Tehy ja ERTO edellyttävätkin, että yksityisen hoivan ja varhaiskasvatuksen työnantajat ryhtyvät palkkauksen parantamisen lisäksi kehittämään työoloja ja parantamaan henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia.

Hoiva-alan ja varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoima ovat suurissa vaikeuksissa myös yksityisellä sektorilla. Palkka ei ole suhteessa työn vastuullisuuteen, vaativuuteen ja kuormittavuuteen ja työpaikoilla vaaditaan kohtuutonta joustamista.

Työnkuva vanhustenhoidossa sisältää edelleen liian paljon myös muita tehtäviä kuin välitöntä asiakastyötä, vaikka lain tarkoituksena on, että hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön.

Ote työhyvinvointikyselystä: ”Arki on erittäin raskasta ja hektistä. Liikaa rivityöntekijällä vastuuta jatkuvasta koko talon henkilöstösuunnittelusta ja ajan riittämisestä sekä henkilöstön riittävyydestä. Parempipalkkaisiin ja rauhallisempiin hommiin."

Yli puolet (55 %) SuPerin, Tehyn ja ERTOn työhyvinvointikyselyyn vastanneista on miettinyt koko ajan tai usein työpaikan vaihtamista viimeisen vuoden aikana. Neljännes kaikista vastaajista on miettinyt sitä koko ajan. Kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta.

Kyselyn mukaan palkankorotus sitouttaisi parhaiten pysymään nykyisen työnantajan palveluksessa. Myös henkilöstömäärän kasvaminen ja työhyvinvoinnin parantuminen olisivat sitouttavia tekijöitä. Parempi palkka nähdään selvästi tärkeimpänä tekijänä, jotta työpaikalle saataisiin palkattua työntekijöitä.

Työkuormitus yksityisellä sosiaalipalvelualallaon kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana. Näin kokee yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista. Yhtä moni on sitä mieltä, että henkilöstöä ei ole riittävästi.

Työntekijät ovat hoiva-alan yritysten voimavara ja tärkein pääoma, muistuttavat SuPerin, Tehyn ja ERTOn neuvottelijat.

– Hoitajapulaan tulee suhtautua vakavasti ja huolehtia siitä, että hoivapalvelut ja varhaiskasvatuspalvelut voidaan turvata myös jatkossa.

Kyselyllä selvitettiin SuPerin, Tehyn ja ERTOn yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelevien jäsenten työhyvinvointia. Kyselyyn vastasi 3 635 jäsentä 24.4. – 2.5.2022.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Sopimuskausi päättyi 30.4. eli meneillään on sopimukseton tila.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Olen sairaanhoitaja, vaihdan alaa heti kun siihen tulee mahdollisuus. Jotta pysyisin alallani palkan pitäisi nousta roimasti ja se tarkoittaa vähintää noin 4000-4500 euron peruspalkkaa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Joo, sama homma. Ja sit hoitopaikoista vois heittää pellolle ne laiskurit, jotka istuu kahvilla puolitoista tuntia ja hoitavat omia asioita puhelimessa kaks tuntia. TAI esimies vois ainakin pitää heille vakavan puhuttelun. Näitä jaksa kukaan. Sit asukkaat makaa märissä yövaipoissaan lounaaseen asti. ¥i%%u!!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...