Jump to content
MAINOS

Kysely: Asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat sairaanhoitajien työtä vain osittain


Hoitajat.net
 Share

Tietojärjestelmät, erityisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmät, ovat sairaanhoitajien keskeisiä työvälineitä, mutta ne tukevat hoitajien työtä vain osittain. Tämä selviää valtakunnallisesta kyselystä, joka tehtiin sairaanhoitajille keväällä 2020.

Tietojärjestelmät eivät esimerkiksi tue riittävästi ammattilaisten yhteistyötä, niiden teknisessä toimivuudessa on parannettavaa ja monet kokevat, että järjestelmien sisältämästä suuresta tekstimäärästä on vaikea hahmottaa olennaista. 

Tutkimukseen vastanneista sairaanhoitajista valtaosa arvioi itsensä kokeneeksi tietojärjestelmäkäyttäjäksi. Samaan aikaan ainakin kaksi kolmesta koki, että järjestelmien käyttö vaatii pitkää perehdytystä. Monet myös katsoivat, etteivät saaneet riittävää perehdytystä aloittaessaan uudessa työssä.

Rikkoutumaton tiedonkulku erittäin tärkeää

Kyselyn mukaan sairaanhoitajat ovat tyytyväisiä tiedonkulkuun hoitajien välillä omassa organisaatiossaan, mutta puutteita koetaan tiedonkulussa eri organisaatioiden sekä hoitajien ja potilaiden välillä. 

–  Organisaatioiden tulisi huomioida tiedonkulun puutteet, kun ne uudistavat toimintatapojaan. Lisäksi näkemykset tulisi huomioida valtakunnallisten tietojärjestelmäratkaisujen rakentamisessa. Kun potilas siirtyy hoitopaikasta toiseen, potilasta koskevan tiedon pitäisi olla seuraavassa hoitopaikassa käytettävissä välittömästi, jotta hoidon jatkuvuus ja turvallisuus voidaan taata, sanoo professori Kaija Saranto Itä-Suomen yliopistosta.

Kyselyn vastauksia tarkasteltiin monipuolisesti eri toimintaympäristöjen ja asiakas- ja potilastietojärjestelmien mukaan. 

– Kaikissa järjestelmissä on parantamisen varaa hoitajien ja potilaiden välisen yhteistyön mahdollistamisessa huolimatta siitä, työskenteleekö sairaanhoitaja terveyskeskuksessa, sairaalassa, sosiaalihuollossa vai yksityissektorilla, kertoo tutkija Maiju Kyytsönen THL:stä.

Tietojärjestelmien käyttöön liittyvistä ongelmista huolimatta yhä useampi sairaanhoitaja koki, että järjestelmistä on hyötyä. Vastaajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua ja sitäkin useampi, että ne auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden.

– Kokemukset järjestelmien hyödyistä ovat lisääntyneet vuodesta 2017, jolloin tehtiin edellinen vastaava kysely, Kyytsönen sanoo.

Työnantajalta toivotaan täydennyskoulutusta

Sairaanhoitajat toivovat työnantajiltaan nykyistä enemmän täydennyskoulutusta uusiin sähköisiin työprosesseihin. He haluaisivat oppia esimerkiksi siitä, miten asiakkaita tuetaan toimimaan digitaalisessa palveluympäristössä ja miten digitaalista palveluympäristöä kehitetään moniammatillisesti. 

– Näitä asioita on jo huomioitu uudistetussa sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa, mikä on hienoa. Kuitenkin myös työelämässä olevat sairaanhoitajat tunnistavat digitalisaatioon liittyviä koulutustarpeita, ja niihin on tärkeää vastata, sanoo Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen.

Vastaajia noin 3 600 - tulokset kaikkien hyödynnettävissä

Sairaanhoitajille suunnattu kysely on osa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta (STePS 3.0), joka seuraa laajasti sote-digitalisaatiota. 

Maalis–huhtikuussa 2020 toteutettuun kyselyyn vastasi 3 610 sairaanhoitajaa, kätilöä ja terveydenhoitajaa, jotka toimivat julkisessa terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja yksityisellä sektorilla. 

Sairaanhoitajakyselyn tärkeimpiä tuloksia voi tarkastella interaktiivisesta tietokantaraportista, jossa tuloksia voi jaotella esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmittäin tai alueittain. 

Tietokantaraportista löytyy edellä nostettujen teemojen lisäksi tietoa muun muassa tietojärjestelmien teknisestä toimivuudesta, helppokäyttöisyydestä ja vaikutuksista. Tuloksia voi katsoa sekä kattavana kuutiona että valmiiksi koostettuina tiivisteinä, joissa tuloksia esitetään karttoina ja kuvioina.

Sairaanhoitajien sähköisen kyselyn toteuttamisesta vastasi Itä-Suomen yliopiston tutkijatiimi, ja se lähetettiin vastaajille yhteistyössä Sairaanhoitajaliiton, Tehyn sekä Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n kanssa hyödyntäen heidän jäsenkirjeitään. 

Tuloksista on julkaistu kaksi tieteellistä artikkelia lehdessä Finnish Journal of eHealth and eWelfare.

Kaikkiaan STePS 3.0 -hankkeessa tehdään kuusi kyselyä. Sairaanhoitajien lisäksi selvitetään lääkärien, sosiaalialan ammattilaisten, sekä sosiaali- että ja terveydenhuollon johtajien ja kansalaisten näkemyksiä.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hoitajaliitot SuPer ja Tehy ovat julistaneet lakot varhaiskasvatuksessa ympäri Suomea. Lakko alkaa tiistaina 13.2.2024 klo 00:01 ja päättyy keskiviikkona 14.2.2024 klo 23:59. Viranhaltijat on rajattu työtaistelun ulkopuolelle.
      Lakkoon menevät Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Joensuun, Porin, Rovaniemen, Kauniaisten ja Vaasan kaupunkien sekä Mustasaaren kunnan kaikkien varhaiskasvatuksen yksiköiden hoitajat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
      Poliittisella lakolla vastustetaan hallitusohjelman työelämää koskevia heikennyksiä.
      – Hallituksen suunnitelma sementoida hoitajien palkkakuoppa lainsäädäntöön on ennennäkemättömän törkeä. Se ei käy meille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen liiton tiedotteessa.
      – Nyt tulisi etsiä yhteinen tahtotila ja neuvotella aidosti. Työmarkkinamalliin tulee löytää ratkaisu, jonka avulla jatkossakin alakohtaisia epäkohtia voidaan korjata myös palkkauksen avulla. Muutoin koulutetun henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa heikkenee yhä edelleen. Näiden sektoreiden työntekijät ovat avainasemassa tuottamassa keskeisiä lakisääteisiä palveluita. He mahdollistavat myös muiden suomalaisten työssäkäynnin ja yhteiskunnan toiminnan, muistuttaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tiedotteessa.

      Lisätietoja liittojen lakkosivuilla:

      Tehy: https://www.tehy.fi/eikäy
      SuPer: https://www.superliitto.fi/viestinta/super-ei-hallitusohjelmalle/
      Lue lisää...
    • Vanhuspalvelulain mukaiseen henkilöstömitoitukseen yltää jo 95 prosenttia ympärivuorokautisen hoivan toimintayksiköistä. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurannasta, joka tehtiin lokakuussa 2023.
      Seurantahetkellä lakisääteinen henkilöstömitoitus oli 0,65 välitöntä asiakastyötä tekevää työntekijää asiakasta kohti. Myös 0,7 mitoitukseen yltäneiden toimintayksiköiden osuus on jatkanut kasvuaan.
      Iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa oli THL:n seurantatietojen mukaan lokakuussa 2023 keskimäärin 51 900 asiakasta 1 786 toimintayksikössä. Määrä nousi hieman toukokuun seurannasta, jolloin oli keskimäärin 51 500 asiakasta 1 798 toimintayksikössä.
      – Vanhuspalvelulain mukainen henkilöstön vähimmäismitoitus nousi huhtikuussa 2023 0,65 työntekijään asiakasta kohden, ja tilanne näyttää lokakuun seurantatietojen osalta hyvältä. Yksiköihin on seurantatiedosta päätellen saatu palkattua lisää henkilöstöä, ja kokonaisuudessaan henkilöstömäärä on noussut 1 200 työntekijällä. Asiakasmäärissä seurannan mukaan on vakaa tilanne, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
      Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden henkilöstömitoitus vuosina 2020–2023. Lakisääteinen henkilöstömitoituksen nousu on tapahtunut asteittain. Vuonna 2020 se oli 0,5 ja vuonna 2021 vähintään 0,55 ja vuonna 2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien mitoitus oli 0,65 työntekijää asiakasta kohti.
      THL seuraa lakisääteisen henkilöstömitoituksen toteutumista puolivuosittain erilliskyselyllä. Seurannassa yksiköt tallentavat itse työtuntitietonsa ja asiakasmäärän THL:n tietokantaan. Yksiköt vastaavat annettujen tietojen oikeellisuudesta. THL laskee tallennetuista työaikatiedoista mitoituksen vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla kaikille toimintayksiköille. 

      Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden henkilöstömitoitus vuosina 2020–2023. Lakisääteinen henkilöstömitoituksen nousu on tapahtunut asteittain. Vuonna 2020 se oli 0,5 ja vuonna 2021 vähintään 0,55 ja vuonna 2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien mitoitus oli 0,65 työntekijää asiakasta kohti.
      Lue lisää...
    • Keski-Suomen hyvinvointialueen sisäisessä selvityksessä on käynyt ilmi tietoturvaloukkaus, jossa yksittäinen työntekijä on tarkastellut potilastietoja perusteetta ajalla 13.4.2022 – 31.8.2023. Loukkaus koskee lähes 150 hyvinvointialueen asiakasta.
      Selvityksen mukaan työntekijä on katsonut työhönsä liittyvien tietojen lisäksi perusteettomasti myös muita tietoja potilastietojärjestelmästä. Tietojen katselu on kohdistunut yleisiin henkilötietoihin (nimi, syntymäaika, henkilötunnus) ja terveystietoihin. Perusteeton käsittely on kohdistunut henkilöihin, joihin työntekijällä ei ole ollut tietojen katselun hetkellä hoitosuhdetta eikä muuta työtehtäviin liittyvää velvollisuutta.
      - Henkilöstömme on koulutettu ja ohjeistettu asianmukaisilla toimintaohjeilla tietoturva- ja tietosuoja-asioissa. Työntekijöiden käyttöoikeudet tietojärjestelmiin myönnetään siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä edellyttävät. Tässä tapauksessa epäillään, että työntekijä ei ole noudattanut organisaation ohjeita ja on käyttänyt hänelle annettuja käyttöoikeuksia väärin, Keski-Suomen hyvinvointialue toteaa tiedotteessaan.
      Hyvinvointialueelle ei ole tullut tietoa siitä, että perusteettomasti käsiteltyjä henkilötietoja olisi luovutettu eteenpäin tai käytetty muilla tavoin väärin.
      Työntekijän työsuhde on päättynyt, eikä hänellä näin ole enää pääsyä hyvinvointialueen henkilörekistereihin tai tietojärjestelmiin.
      Keski-Suomen hyvinvointialue on tehnyt tietoturvaloukkauksesta ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle ja tutkintapyynnön poliisille. Tapauksen käsittely etenee poliisin johdolla, eikä vaadi loukkauksen kohteilta välttämättömiä toimenpiteitä. Hyvinvointialue informoi kirjeitse loukkauksen kohteena olevia henkilöitä lähipäivien aikana.
      Lisää aiheesta Tehyn lehdessä: Saako potilastietoja lukea mielenkiinnosta?
      Lue lisää...
    • Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi tammikuussa HUS-yhtymälle huomautuksen siitä, että lasten sydänkirurgisiin leikkauksiin pääsy ei ole toteutunut lainmukaisesti. AVIn mukaan lasten tehohoidon palvelut tulee järjestää niin, että ne vastaavat alueellista ja kansallista lasten tehohoidon palveluntarvetta.
      Etelä-Suomen aluehallintovirasto alkoi 2022 tammikussa selvittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Uuden lastensairaalan teho-osaston alueellisen ja kansallisen palvelutason riittävyyttä. Valvonnan aikana vuoden 2022 toukokuussa aluehallintovirasto sai useita epäkohtailmoituksia potilasturvallisuuden vaarantumisesta Uuden lastensairaalan teho-osastolla puutteellisten henkilöstöresurssien vuoksi.
      Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapui myös lokakuussa 2022 HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan teho-osaston toimintaa koskeva omavalvontailmoitus. Sen mukaan hoitajavajeen seurauksena HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan tehohoidon kapasiteetti ei riitä kattamaan akuutin tehohoidon tarvetta ja hoitamaan sydänleikkauksia yhtäaikaisesti lain edellyttämällä tavalla.
      Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki huhtikuussa 2023 Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolle ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin.
      HUS on ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi – hoitoon pääsy ei edelleenkään toteudu
      HUS-yhtymä on saanut lasten sydänkirurgian leikkausjonoa purettua painottamalla leikkauksia niihin potilaisiin, joiden oletettu tehohoidon tarve on lyhyt. Jonon purkautumista on vuonna 2023 lisäksi edistänyt muun muassa muun lasten tehohoidon vähäinen tarve, vähäinen syntyvyys sekä muut satunnaisvaihtelutekijät. Tehohoidon saatavuuden hetkellisestä parantumisesta ja leikkausmäärän kasvamisesta huolimatta toukokuussa 2023 hoitojonossa on ollut 69 sydänleikkausta odottavaa lasta, joista 19 (27 %) on odottanut leikkausta yli kuusi kuukautta.
      Sydänsairaat lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa oleva potilasryhmä. AVIN mukaan jonon purkamisen painottaminen ei saa johtaa siihen, että jonossa olevien pidempää tehohoitojaksoa tai oletettavasti ECMO-hoitoa vaativien potilaiden leikkausajankohta siirtyy ja jonotusaika pitenee. ECMO-hoidossa huonosti happeutunut veri pumpataan mekaanisesti kehon ulkopuolella olevan ECMO-laitteiston läpi ja johdetaan hyvin happeutettuna takaisin potilaan verenkiertoon.
      Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan on olemassa riski siihen, että yli kuusi kuukautta leikkausta jonottavien potilaiden määrä kasvaa, jos muu lasten tehohoidon tarve palaa tavanomaiselle tasolle. Lisäksi aiempaa vastaavaa mahdollisuutta leikattavien potilaiden painottamiselle ei enää ole.
      HUS-yhtymän antaman selvityksen perusteella Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla on tehty kehittämistoimia tarkastamalla, tehostamalla ja sujuvoittamalla sekä lasten teho-osaston että tehovalvonnan hoitopolkua. Lisäksi potilaita on ohjattu pienissä määrin HUS-yhtymän aikuisten teho-osastoille.
      Lasten tehohoitopaikkoja on ollut käytettävissä liian vähän
      HUS-yhtymän toimenpiteet ovat aluehallintoviraston näkemyksen mukaan oikean suuntaisia. Lasten teho-osastolla ei kuitenkaan ole valvontajakson aikana ollut riittävästi osaavaa hoitohenkilökuntaa, jotta alueellinen ja kansallinen lasten tehohoidon palveluntarpeen mukainen kapasiteetti olisi täyttynyt. Lasten teho-osaston hoitajista on puuttunut 25 %, eikä hoitajatilanne ole tehdyistä toimista huolimatta parantunut olennaisesti.
      HUS-yhtymä on määritellyt lasten alueellisen ja kansallisen tehohoidon tarpeeksi 12 tehohoitopaikkaa Uudessa lastensairaalassa. Aluehallintoviraston valvontajaksolla tehohoitopaikkoja on ollut ajankohdasta riippuen käytettävissä 6–9.
      Aluehallintoviraston päätöksen mukaan HUS-yhtymän on suunniteltava ja toteutettava terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin potilaiden tarve edellyttää.
      Lisätietoja: ESAVI/3275/2022, ESAVI/39663/2022
      Lue lisää...
    • Ammattiliitot Tehy ja Super ovat ilmoittaneet poliittisesta lakosta pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa. Kaksipäiväinen työnseisaus alkaa keskiviikkona 31. tammikuuta, ja se koskee sekä julkista että yksityistä varhaiskasvatusta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
      SuPerin lakko koskee kaikkia työvuoroja, jotka alkavat keskiviikon 31.1.2024 klo 05:59 ja torstain 1.2.2024 klo 20:59 välisenä aikana. Lakko kestää päättyvän työvuoron loppuun.  SuPerin lakko ei koske viranhaltijoita, muita rajauksia ei ole.

      Tehyn lakko alkaa keskiviikkona 31.1.2024 klo 06.00 ja päättyy 1.2.2024 klo 21.00, jonka jälkeen palataan töihin. Vain viranhaltijat ovat rajattu Tehyn työtaistelun ulkopuolelle.
      Poliittisilla lakoilla vastustetaan hallituksen työelämäheikennyksiä.

      Lue järjestöjen tiedotteet:  SuPer, Tehy

      Muokkaus 23.1.2024 klo 13:45: SuPer poistanut rajauksia lakostaan, ks korjattu tiedote.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...