Jump to content
MAINOS

Kysely: Asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat sairaanhoitajien työtä vain osittain


Hoitajat.net
 Jaa

Tietojärjestelmät, erityisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmät, ovat sairaanhoitajien keskeisiä työvälineitä, mutta ne tukevat hoitajien työtä vain osittain. Tämä selviää valtakunnallisesta kyselystä, joka tehtiin sairaanhoitajille keväällä 2020.

Tietojärjestelmät eivät esimerkiksi tue riittävästi ammattilaisten yhteistyötä, niiden teknisessä toimivuudessa on parannettavaa ja monet kokevat, että järjestelmien sisältämästä suuresta tekstimäärästä on vaikea hahmottaa olennaista. 

Tutkimukseen vastanneista sairaanhoitajista valtaosa arvioi itsensä kokeneeksi tietojärjestelmäkäyttäjäksi. Samaan aikaan ainakin kaksi kolmesta koki, että järjestelmien käyttö vaatii pitkää perehdytystä. Monet myös katsoivat, etteivät saaneet riittävää perehdytystä aloittaessaan uudessa työssä.

Rikkoutumaton tiedonkulku erittäin tärkeää

Kyselyn mukaan sairaanhoitajat ovat tyytyväisiä tiedonkulkuun hoitajien välillä omassa organisaatiossaan, mutta puutteita koetaan tiedonkulussa eri organisaatioiden sekä hoitajien ja potilaiden välillä. 

–  Organisaatioiden tulisi huomioida tiedonkulun puutteet, kun ne uudistavat toimintatapojaan. Lisäksi näkemykset tulisi huomioida valtakunnallisten tietojärjestelmäratkaisujen rakentamisessa. Kun potilas siirtyy hoitopaikasta toiseen, potilasta koskevan tiedon pitäisi olla seuraavassa hoitopaikassa käytettävissä välittömästi, jotta hoidon jatkuvuus ja turvallisuus voidaan taata, sanoo professori Kaija Saranto Itä-Suomen yliopistosta.

Kyselyn vastauksia tarkasteltiin monipuolisesti eri toimintaympäristöjen ja asiakas- ja potilastietojärjestelmien mukaan. 

– Kaikissa järjestelmissä on parantamisen varaa hoitajien ja potilaiden välisen yhteistyön mahdollistamisessa huolimatta siitä, työskenteleekö sairaanhoitaja terveyskeskuksessa, sairaalassa, sosiaalihuollossa vai yksityissektorilla, kertoo tutkija Maiju Kyytsönen THL:stä.

Tietojärjestelmien käyttöön liittyvistä ongelmista huolimatta yhä useampi sairaanhoitaja koki, että järjestelmistä on hyötyä. Vastaajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua ja sitäkin useampi, että ne auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden.

– Kokemukset järjestelmien hyödyistä ovat lisääntyneet vuodesta 2017, jolloin tehtiin edellinen vastaava kysely, Kyytsönen sanoo.

Työnantajalta toivotaan täydennyskoulutusta

Sairaanhoitajat toivovat työnantajiltaan nykyistä enemmän täydennyskoulutusta uusiin sähköisiin työprosesseihin. He haluaisivat oppia esimerkiksi siitä, miten asiakkaita tuetaan toimimaan digitaalisessa palveluympäristössä ja miten digitaalista palveluympäristöä kehitetään moniammatillisesti. 

– Näitä asioita on jo huomioitu uudistetussa sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa, mikä on hienoa. Kuitenkin myös työelämässä olevat sairaanhoitajat tunnistavat digitalisaatioon liittyviä koulutustarpeita, ja niihin on tärkeää vastata, sanoo Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen.

Vastaajia noin 3 600 - tulokset kaikkien hyödynnettävissä

Sairaanhoitajille suunnattu kysely on osa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta (STePS 3.0), joka seuraa laajasti sote-digitalisaatiota. 

Maalis–huhtikuussa 2020 toteutettuun kyselyyn vastasi 3 610 sairaanhoitajaa, kätilöä ja terveydenhoitajaa, jotka toimivat julkisessa terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja yksityisellä sektorilla. 

Sairaanhoitajakyselyn tärkeimpiä tuloksia voi tarkastella interaktiivisesta tietokantaraportista, jossa tuloksia voi jaotella esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmittäin tai alueittain. 

Tietokantaraportista löytyy edellä nostettujen teemojen lisäksi tietoa muun muassa tietojärjestelmien teknisestä toimivuudesta, helppokäyttöisyydestä ja vaikutuksista. Tuloksia voi katsoa sekä kattavana kuutiona että valmiiksi koostettuina tiivisteinä, joissa tuloksia esitetään karttoina ja kuvioina.

Sairaanhoitajien sähköisen kyselyn toteuttamisesta vastasi Itä-Suomen yliopiston tutkijatiimi, ja se lähetettiin vastaajille yhteistyössä Sairaanhoitajaliiton, Tehyn sekä Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n kanssa hyödyntäen heidän jäsenkirjeitään. 

Tuloksista on julkaistu kaksi tieteellistä artikkelia lehdessä Finnish Journal of eHealth and eWelfare.

Kaikkiaan STePS 3.0 -hankkeessa tehdään kuusi kyselyä. Sairaanhoitajien lisäksi selvitetään lääkärien, sosiaalialan ammattilaisten, sekä sosiaali- että ja terveydenhuollon johtajien ja kansalaisten näkemyksiä.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...