Jump to content
MAINOS

Kunnat: Henkilöstön saatavuus vanhustenhuollon suurin ongelma


Kuva: iStock

Ikäihmisten asumispalvelujen järjestämisen suurin ongelma on Kuntaliiton helmikuussa tekemän kyselyn mukaan työvoiman saatavuus. Näin arvioi 54 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Huoli näkyy tasaisesti kaikissa kuntakokoluokissa. Kyselyyn saatiin 215 vastausta, joista 180 tuli kunnista ja 35 kuntayhtymistä. Kaikkiaan vastauksia tuli 143 eri kunnasta.

Useissa avovastauksissa esitettiin vahva huoli siitä, että hoitajamitoituksen kasvattaminen ympärivuorokautisessa asumispalvelussa jouduttaisiin toteuttamaan vähentämällä kotihoidon henkilöstöä.

Pelkästään nykymitoituksen mukaista henkilöstöä on todella vaikea saada, kun ei ole sopivia työntekijöitä. Hirvittää ajatuskin, että tarvitsimme noin paljon lisää työntekijöitä, mikäli mitoitusta nostetaan, mistä tekijät löytyy? (Pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtajan avovastaus)

Tarvitaan uudenlaisia itsenäistä asumista ja palveluja yhdistäviä toimintamalleja, ei vain tehostettua palveluasumista. Mitoituskeskustelussa ei pidä jumittua tiettyyn suhdelukuun, vaan tarkastella asiaa joustavana, palvelutarpeen mukaan määrittyvänä lukuna. (Vastuukunnan sote-johtajan avovastaus)

Kaksi kolmasosaa ikäihmisten palvelujen johtajista arvioi suurimmaksi ongelmaksi työvoiman saatavuuden.  Avovastauksista käy ilmi, että erityisen vaikeaa on koulutetun sijaistyövoiman saaminen. Vastauksissa toistuvat maininnat työntekijöiden asenteista ja työhön sitoutumisen heikkoudesta sekä kriittiset kommentit alan koulutuksen nykytilasta. Vastaajat eivät näe tilanteen paranevan tulevaisuudessa.

Hoitajamitoitus ja laatu eivät kulje käsikädessä. Jos asiakaslähtöisyys ja toimintatavat eivät ole kunnossa, ei hoitajamäärän lisääminen nosta palvelun laatua ikääntyneille. Hoitajien asenne hoitotyöhön on merkittävä asia laadun toteutumisessa. (Pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtajan avovastaus)

Kuntajohtajat ja talousjohtajat pitävät talouteen liittyviä ongelmia merkittävimpinä ikäihmisten asumispalveluissa. Kyselyyn osallistuneista talousjohtajista tätä mieltä on 60 prosenttia ja kuntajohtajista 47 prosenttia.

Mikäli lakiin kirjoitetaan sitova hoitajamitoitus (ilman tapauskohtaista perusteharkintaa tai muuta joustomahdollisuutta), vaarana on, että palvelujen kehittäminen esim. digitalisaatiota hyväksi käyttäen pysähtyy / hidastuu merkittävästi. (Keskisuuren kaupungin johtajan avovastaus)

Palvelujen saatavuuteen, tiloihin ja valvontaan liittyvät ongelmat näyttäytyvät kyselyssä huomattavasti vähäisempinä: vastaajista ainoastaan 4-5 prosenttia nimesi ne asumispalvelujen suurimmaksi ongelmaksi.

Henkilöstömitoituksen nostaminen pahentaisi ongelmia entisestään

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta uutta hoitajaa kunnan tai kuntayhtymän tulisi rekrytoida, mikäli ympärivuorokautisten asumispalvelujen hoitajamitoitus nostettaisiin vähintään 0,7:ään ja kuinka suuret kustannukset mitoituksen nostaminen aiheuttaisi. Arvioitu hoitajien lisätarve olisi tämän kyselyn perusteella arvioiden lähes 4 500 hoitajaa. Kunnat ja kuntayhtymät arvioivat henkilöstömitoituksen nostamisen aiheuttavan 181 miljoonan euron kustannukset. Saadut vastaukset on suhteutettu koko maan tasoon.  

- Kuntien ja kuntayhtymien arviot ovat alustavia, mutta ovat hyvin lähellä Kuntaliiton omia arvioita 0,7 henkilöstömitoituksen nostamisen edellyttämästä henkilöstön lisäyksestä, toteaa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

Hoitajamitoituksen kasvattaminen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa herättää vastaajissa huolta siitä, mitä tapahtuu kotihoidossa alalla, jossa on huutava työvoimapula.

Mistä löytyy hoitajia, vaikka rahaa löytyisi. Avohoidosta joudutaan siirtämään työntekijöitä, jos ympärivuorokautiseen hoitoon tulee lakisääteinen henkilöstömitoitus ja avohoidossa sellaista ei ole. Mennään täysin väärään suuntaan. Hoitajia ei nopealla aikataululla saada koulutettua tarvetta vastaavasti. (Pienen kunnan kunnanjohtajan avovastaus)

Kyselytulokset ikäihmisten palveluista maaliskuussa 2019

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Guest väsynyt hoitaja

Posted

Työ on likaisinta työtä ikinä, pelkkää kurapaskan siivoamista aamusta iltaan vaipoista ja ruoan syöttämistä kiireellä vanhuksille aspirointia peläten...hoitajia aina sairaslomilla, eikä sijaisia saada...haamuhoitajia listat täynnä ja kun uskallat arvostella, sanotaan "ei ole pakko täällä olla töissä..." Ylityökorvauksia ei makseta, sanotaan vaan, että "ota joskus ne vapaina..."  😕  Vanhuksista tykkään, ainoa asia miksi olen vielä hoitoalalla. Jotkut vanhusten omaiset itsekkäitä paskoja, haukkuvat vaan hoitajia, yhtään eivät auta missään asiassa. Itsellä kunto romahtanut näitä onnettomia siirellessä siedettäviin asentoihin. Sairasloma ainoa henkireikä nykyään itsellenikin...kuka tätä jaksaa.... :( Minulla, lähihoitajalla jää käteen kuukaudessa noin 1700 euroa, vaikka työ 3-vuoroa. Orjatyötä, joustaa vaan pitää...

Guest Johtajat mukaan arkeen

Posted

Uskoisin että hoitajia kyllä löytyisi sekä nuorista että uudelleen kouluttamalla työttömiä ja pätkä työläisiä. Itsekin olen kouluttautunut lähihoitajaksi yli viiskymppisenä ja pidän työstäni tosi paljon. Mutta täytyy sanoa, että opiskelijoiden keskuudessa kotihoito ja vanhusten asumisyksiköt ovat niitä viimeisiä, minne kukaan haluaa juuri työn kuormittavuuden vuoksi. Siispä juuri sille asialle jotain pitäisi tehdä! 

Guest Hoitsu

Posted

Suomessa on yli70t koulutuksen saanutta hoitohenkilökuntaa muun alan töissä! Miksi? Koska tällä sektorilla on niin huonot palkat työn vastuuseen nähden - ala pitää saada kiinnostavaksi, ja siihen auttaa PALKKA! 

Guest Ripa

Posted

Sijaisena oleminen "koiran rooli". Pelko siitä, milloin palaa lomat muutaman päivän katkon vuoksi (lomaakin vaan välillä tarvii). Jatkuva joustaminen, oletus lie ettei sijaisella ole omaa elämää. Ja koulutuksista ulkona, ite maksoin mm. Ea-kortin päivityksen - vakkareille sen tarjosi talo. Kahden vuoden sijaisena olo alkais riittää.... 

Guest Sairauslomalla

Posted

Jos työyksikköön ei saada riittävästi henkilökuntaa, silloin asiakaspaikkoja on vähennettävä.

Guest herkkähipiäinen

Posted

Olisiko aika katsoa myös peiliin ja sen "johtajien" omaan työasenteeseen.  Olisiko korjaamisen paikka, lähtöisin sieltä ensin?

Huonoja johtaja on pilven  pimein ja se heijastaa työilmapiiriin. Sen kautta moneen asiaan. 

Opetelkaa käytännössä miten  kohdellaan KAIKKIA duunareita tasapuolisesti, ilman suosikkeja ym.  työpaikalla.

Missä on nykyisin  asiallinen työilmapiiri, että sijaiset/ keikkalaiset jne. edes harkitsevat tulevansa teille töihin?  Turha valittaa työvoimapulasta, silloin. Työttömiä hoitajia on paljon. Ikärasite pois vihdonkin pois työpaikoilta. Sanoista tekoihin.

Laittakaa edes nämä  normaalit perusasiat kuntoon, että sijaiset/ keikkalaiset uskaltavat tulla ovesta sisälle .Ilman PELKOA, kuka on TAAS TYÖPARINA?  Lisäksi katsotte JOKAINEN DUUNARI tekee työnsä, myös vakituiset.  Siis käytännön tasolla ei suuta soittamalla. Eivätkä siirrä toisille heti pomon selän häipyessä.   Koskee myös vakituisen työntekijöiden asennetta toisia työntekijöitä kohtaan. 

Työpelisäännöt takaisin työpaikoille! Kaikkien tiedoksi ja jokainen ymmärtää asian ytimen.

  Suomeksi; TYÖRAUHA pitäisi sallia tasapuolisesti kaikille. Ei sallita vallan käyttöä toista työntekijää kohtaan missään muodossa. Normaali asiallinen työasenne riittää työpaikalla. Emme ole yhdenkään  toisen hoitajan henkilökohtainen ORJA vaan tulemme auttamaan, jos on oikea tarve.

Riittää yksi " karsea työparina työvuorossa" niin toista kertaa on vaikea houkutella töihin enää. Näitä pikkupomoja tuntuu olevan nykyisin liian paljon ja työilmapiiri kärsii siitä todella paljon. 

Jos, tämä yksinkertainen asia ei toimi; Olkaa ilman työntekijöitä, olette sen itse aiheuttaneet. Sana leviää kumman nopeasti huonosta hoitotyöpaikoista ja niiden työtekijöiden työasenteesta tai työpaikkakiusaamisesta.

Kunnon asiallisen johtajan löytäminen nykyisin  on LOTTOVOITTO sijaiselle/ keikkalaiselle jne. eli meille hoitotyön tekijöille.  Itse olen löytänyt kyseisen johtajan, YKSITYINEN hoitokoti  eli kaikki perusasiat, palkkoja myöten on aina hoidettu kuntoon.  Arvostaa johtajaa todella paljon nykyisin ja  olen oppinut LUOTTAMAAN KYSEISEEN JOHTAJAAN.  Ihan hänen oman työssä kautta.  

Ei, tarvitse nuoleskella tai vastaavaa. Kunnalta taas löysin kaikista pahemmat johtajat ja duunarit.  Arvostus Yksityisistä johtajaa nousi kummasti, muutaman kunnan keikan jälkeen.

Kunnalle EI, KIITOS. 

Pitäkää ongelmanne, olette sen aiheuttaneet ja mikään euro ei saa minua teille ikinä enää töihin.  Eurot eivät ratkaise ongelmia vaan muut arvot nousevat esiin nykyisin. Palkalla pitäisi tulla toimeen, se riittää ainakin minulle. 

Yksityinen , kiitos hyvästä työilmapiiristä ja johtavuudesta. Aikomus on myös pysyä teillä tulevaisuudessa ja asukkaat ovat suorastaan ihania. 

Sain työimun takaisin tämän yksityisen firman kautta ja tiedän olen aina tervetullut heille. 

Guest SijaisenaItsekin

Posted

Meninpä sitten pitkästä aikaa vanhuspuolelle hommiin. Meinasin lopettaa jo parin päivän jälkeen, sillä niin erikoista on uuden ihmisen kohtelu. Jopa talossa oleva opiskelija suhtautuu ylimielisesti. Käsketään kysymään, jos jotain kysyttävää, mutta kun kysyy, on asenne sellainen, että minun pitäisi osata selvittää asia itse jotain muuta kautta. Sen verran olen hoito- ja sosiaalialan hommia tehnyt, että kaikenlainen mustavalkoinen ja oppikirjamainen tapa tehdä ja toimia on kadonnut, sillä niin paljon on tullut nähtyä niitä ei-oppikirja-tapauksia. Tämän takia sitä haluaa varmistua tekevänsä oikein ja on tympeää, jos sille pyöritellään silmiä. Kuka ihme haluaa vanhuspuolelle mennä töitä tekemään, jos asenne on tuo? Sellaiset paikat saavat puolestani ollakin ilman sijaisia.

Guest SijaisenaItsekin

Posted

Jatkanpa vielä, että parhaat kokemukset hyvästä työilmapiiristä on mullakin yksityiseltä puolelta. Siellä tsempattiin, taputettiin selkään ja kehuttiin onnistumisista. Myös eräs entinen työkaverini joka vuosia yksityisellä puolella olleena vaihtoi kunnalle, on järkyttynyt nimenomaan siitä ilmapiiristä. Olen nähnyt myös hyvän ilmapiirin paikkoja kunnalla ja niissä onkin ilo työskennellä. Oman kokemukseni mukaan pahimpia on juuri nuo kunnalliset vanhustenhoitopaikat.

Guest Sijainen

Posted

Ihan turha on ihmetellä, miksi työntekijöitä ei löydy. Sijaisten kohtelu todella ala-arvoista sekä julkisella että yksityisellä. Työntekijältä odotetaan pelkkää joustoa ja valmiutta ilman työpaikan perehdytystä. Sijaisuudet viikon pätkissä. Sijaisellahan ei voi olla omaa elämää vaan aina täytyy olla käytettävissä ja lomaa on turha toivoa. Jos vakipaikka tulee auki niin ei siihen ainakaan omaa pitkäaikaista sijaista valita vaan  paikan saa joku muu. Sijainen ei ole muuta kuin heittopussi paikasta toiseen ilman oikeuksia. Usein vielä työyhteisöistä löytyy se esimiehen pikkuapuri, joka tekee sijaisen olon todella kurjaksi. Itselläni mitta täynnä tätä alaa. Saman palkan paremmalla kohtelulla saa muualtakin.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toteuttama tutkimus paljastaa suomalaisten hoitajien aikeet koronavirusrokotteen ottamista kohtaan. Tutkimuksen otoksesta (N=1001) seitsemän prosenttia oli hoitajia, sairaanhoitajia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia. Yli puolet heistä (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 % aikoo kieltäytyä, epävarmoja on 17 %. Loput 12 % on rokotteen jo saanut. Tutkimus toteutettiin tammikuussa.
      Covid-19-rokotuksen herättämät tunteet jakautuvat terveydenhuollossa: positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat yhtä yleisiä (molempia 44 %). Yli joka kymmenes (11 %) ei koe tunteita lainkaan – tulos tarkoittaa merkityksettömyyttä.
      Yleisimmät tunteet rokotteen ottamista kohtaan terveydenhuollossa ovat pelko (33 %) ja helpotus (33 %). Suoran kysymyksen perusteella selvästi yli puolet (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 prosenttia aikoo kieltäytyä, 12 prosenttia on jo ottanut rokotteen, ja 17 prosenttia ei osaa sanoa, miten aikoo toimia.

      Negatiivisia tunteita kokevista terveydenhuollon työntekijöistä noin joka kolmas ilmoittaa ottavansa rokotteen. Lähes kaksi kolmannesta heistä aikoo kieltäytyä tai ei tiedä, mitä aikoo tehdä.
      –  Pandemian hoitamisen kannalta on keskeistä, miten terveydenhuollon henkilöstö suhtautuu koronarokotteen ottamiseen. Negatiiviset tunteet, etenkin pelko, ovat tutkimuksemme mukaan yleisimpiä terveydenhuollossa kuin muiden kansalaisten keskuudessa. Tulos on ymmärrettävä, kun otetaan huomioon, että terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat ottamaan nopeasti kehitetyn rokotteen ensimmäisinä. Myös ulkopuolinen paine ja omien vaikutusmahdollisuuksien puute voivat lisätä pelkoa, NayaDayan Timo Salomäki analysoi.
      Muiden kuin terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa selvästi yli puolet (57 %) kokee koronavirusrokotteen ottamista kohtaan positiivisia tunteita. Yli neljänneksellä (27 %) rokotteen ottaminen herättää negatiivisia tunteita.
      Pelkoa rokotetta kohtaan voidaan torjua luottamuksella
      Tutkimusyhtiö korostaa, että vaikka suomalaisten keskuudessa rokotteen herättämät myönteiset tunteet ovat tällä hetkellä kielteisiä selvästi yleisempiä, negatiivisia kokemuksia ei pidä sivuuttaa. Jos koronavirusepidemia aiotaan taltuttaa rokotteiden avulla, ihmisten huoli on syytä kohdata, hyväksyä ja käsitellä. Pelosta ei päästä eroon sanomalla, ettei rokotetta tarvitse pelätä.
      – Kansalaiset tarvitsevat ristiriitaisten mielipiteiden keskellä tosiasioita. Se ei ole ongelma, tiedottaminen hoidetaan mielestäni Suomessa hyvin. Yksinään se ei kuitenkaan riitä, tieteelliset tai tilastolliset faktat eivät pure rittävän hyvin ihmisten tunteisiin ja käyttäytymisee, NayaDayan Timo Järvinen painottaa.
      Kyse on viime kädessä luottamuksesta.
      – Kansalaiset eivät voi itse vaikuttaa rokotteen turvallisuuteen, joten piikin ottaminen edellyttää luottamusta viranomaisiin. Jos luottamusta löytyy, koemme helpotusta ja otamme rokotteen mielellämme – jos ei, koemme pelkoa ja kieltäydymme tai otamme rokotteen vastentahtoisesti.
      Tutkimuksessa selvitettiin kaikkien suomalaisten suhtautumista rokotteeseen. Data kerättiin 20.-22.1.2021. Kokonaistuloksissa (otos/N=1001) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8 prosenttiyksikköä. Lue lisää tästä.
      Lue lisää...
    • Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
    • Helsingin poliisilaitos on aloittanut esiselvityksen ammattiliitto Tehyn tekemän tutkintapyynnön johdosta. Poliisi selvittää, onko työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten toiminnassa syytä epäillä virkavelvollisuuksien rikkomista työlainsäädännön valmistelussa.
      Tehy jätti tutkintapyynnön, koska ministeriön virkamiesten toiminta suojelutyölainsäädännön valmistelussa oli järjestön mukaan poikkeuksellisen vakavaa ja harhaanjohtavaa.
      – Virheet ovat vakavia ja vaikuttavat paitsi kaikkiin Tehyn jäseniin, aivan kaikkiin kansalaisiin. Ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet räikeästi harhaanjohtivat eduskuntaa, joka ei sen takia tiedä, mistä se edes on säätämässä. Tällainen toiminta ei kuulu suomalaiseen oikeusvaltioon, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran, kun päätös esitutkinnan aloittamisesta on tehty.
       Jokainen tehyläinen voi halutessaan ilmoittautua mukaan rikosilmoitukseen osoitteessa tehy.fi/rikosilmoitus
      Lue lisää...
    • Tehy tavoittelee parhaillaan käynnissä olevalla julkisen sektorin neuvottelukierroksella palkallisen imetysvapaan kirjaamista työehtosopimukseen sekä lyhyempää työaikaa yötyötä tekeville hoitajille.
      Tehyn mukaan kaikille synnyttäneille on turvattava oikeus imettää lastaan työajalla.
      – Monet työnantajat antavat jo nyt työntekijöille palkallisen imetystauon, mutta sen ei pidä olla vain työnantajan hyvän tahdon varassa. Imetysoikeudesta pitää saada kirjaus työehtosopimukseen, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Suomessa ei toisin kuin Norjassa ole vielä ratifioitu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n imetysoikeuden turvaavaa sopimusta. Tehy vaatii Suomelle Norjan mallin mukaista, vähintään tunnin palkallista imetystaukoa työpäivän aikana.
      Lyhyempi työaika yötyötä tekeville
      Tehy ja SuPer ovat lisäksi esittäneet työaikamääräysten uudistamista siten, että yötyötä tekevien hoitajien työaika lyhenee.
      – Kaikilla hoitajilla pitää olla oikeus vapaa-aikaan ja elämään. Lisäksi yötyön haitalliset vaikutukset terveydelle tulee huomioida työaikamääräyksissä. Lyhyempi työaika yötyötä tekeville on terveyden kannalta perusteltua ja jopa välttämätöntä. Näin on toimittu muissakin Pohjoismaissa ja tarvitsemme saman mallin Suomeen, toteaa Millariikka Rytkönen. 
      SOTE-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 asti, jonka jälkeen mahdollinen sopimukseton tila voisi johtaa myös työtaistelutoimiin.
      Lue lisää...
    • SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan lähihoitajien työttömyydestä. Väestön ikääntyminen on lisännyt kansalaisten hoidon tarvetta, mutta samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia karsitaan merkittävästi, mikä heikentää palvelujen saatavuutta ja laatua.
      SuPer ei hyväksy säästötoimia, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen. MTV Uutisten mukaan (12.2.) HUS Labissa ei jatketa 500 työntekijän määräaikaisia työsuhteita, ja nämä toimet kohdistuvat suoraan potilastyötä tekeviin.
      SuPerin mukaan sote-palveluiden säästötoimet heikentävät hoidon saatavuutta ja laatua, lisäävät työntekijöiden kuormitusta ja pahentavat hoitajapulaa tulevaisuudessa, kun hoitajat hakeutuvat muille aloille.
      Vaikka hoitajien työllisyys saattaisi parantua muutaman vuoden kuluttua, alan jo menettämät osaajat ovat siirtyneet muille sektoreille. Jo nyt kymmenet tuhannet sote-ammattilaiset ovat jättäneet alan, ja nykyiset toimet pahentavat tilannetta entisestään.
      Kasvavat työttömyysluvut eivät myöskään houkuttele uusia osaajia alalle.
      – Hoitoala on turvannut lähes varman työpaikan tähän asti, ja nyt moni pohtii uudelleen tulevaisuuden suunnitelmiaan, Inberg toteaa järjestön tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...