Jump to content
MAINOS

Kunnat: Henkilöstön saatavuus vanhustenhuollon suurin ongelma


Hoitajat.net
 Share

Kuva: iStock

Ikäihmisten asumispalvelujen järjestämisen suurin ongelma on Kuntaliiton helmikuussa tekemän kyselyn mukaan työvoiman saatavuus. Näin arvioi 54 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Huoli näkyy tasaisesti kaikissa kuntakokoluokissa. Kyselyyn saatiin 215 vastausta, joista 180 tuli kunnista ja 35 kuntayhtymistä. Kaikkiaan vastauksia tuli 143 eri kunnasta.

Useissa avovastauksissa esitettiin vahva huoli siitä, että hoitajamitoituksen kasvattaminen ympärivuorokautisessa asumispalvelussa jouduttaisiin toteuttamaan vähentämällä kotihoidon henkilöstöä.

Pelkästään nykymitoituksen mukaista henkilöstöä on todella vaikea saada, kun ei ole sopivia työntekijöitä. Hirvittää ajatuskin, että tarvitsimme noin paljon lisää työntekijöitä, mikäli mitoitusta nostetaan, mistä tekijät löytyy? (Pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtajan avovastaus)

Tarvitaan uudenlaisia itsenäistä asumista ja palveluja yhdistäviä toimintamalleja, ei vain tehostettua palveluasumista. Mitoituskeskustelussa ei pidä jumittua tiettyyn suhdelukuun, vaan tarkastella asiaa joustavana, palvelutarpeen mukaan määrittyvänä lukuna. (Vastuukunnan sote-johtajan avovastaus)

Kaksi kolmasosaa ikäihmisten palvelujen johtajista arvioi suurimmaksi ongelmaksi työvoiman saatavuuden.  Avovastauksista käy ilmi, että erityisen vaikeaa on koulutetun sijaistyövoiman saaminen. Vastauksissa toistuvat maininnat työntekijöiden asenteista ja työhön sitoutumisen heikkoudesta sekä kriittiset kommentit alan koulutuksen nykytilasta. Vastaajat eivät näe tilanteen paranevan tulevaisuudessa.

Hoitajamitoitus ja laatu eivät kulje käsikädessä. Jos asiakaslähtöisyys ja toimintatavat eivät ole kunnossa, ei hoitajamäärän lisääminen nosta palvelun laatua ikääntyneille. Hoitajien asenne hoitotyöhön on merkittävä asia laadun toteutumisessa. (Pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtajan avovastaus)

Kuntajohtajat ja talousjohtajat pitävät talouteen liittyviä ongelmia merkittävimpinä ikäihmisten asumispalveluissa. Kyselyyn osallistuneista talousjohtajista tätä mieltä on 60 prosenttia ja kuntajohtajista 47 prosenttia.

Mikäli lakiin kirjoitetaan sitova hoitajamitoitus (ilman tapauskohtaista perusteharkintaa tai muuta joustomahdollisuutta), vaarana on, että palvelujen kehittäminen esim. digitalisaatiota hyväksi käyttäen pysähtyy / hidastuu merkittävästi. (Keskisuuren kaupungin johtajan avovastaus)

Palvelujen saatavuuteen, tiloihin ja valvontaan liittyvät ongelmat näyttäytyvät kyselyssä huomattavasti vähäisempinä: vastaajista ainoastaan 4-5 prosenttia nimesi ne asumispalvelujen suurimmaksi ongelmaksi.

Henkilöstömitoituksen nostaminen pahentaisi ongelmia entisestään

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta uutta hoitajaa kunnan tai kuntayhtymän tulisi rekrytoida, mikäli ympärivuorokautisten asumispalvelujen hoitajamitoitus nostettaisiin vähintään 0,7:ään ja kuinka suuret kustannukset mitoituksen nostaminen aiheuttaisi. Arvioitu hoitajien lisätarve olisi tämän kyselyn perusteella arvioiden lähes 4 500 hoitajaa. Kunnat ja kuntayhtymät arvioivat henkilöstömitoituksen nostamisen aiheuttavan 181 miljoonan euron kustannukset. Saadut vastaukset on suhteutettu koko maan tasoon.  

- Kuntien ja kuntayhtymien arviot ovat alustavia, mutta ovat hyvin lähellä Kuntaliiton omia arvioita 0,7 henkilöstömitoituksen nostamisen edellyttämästä henkilöstön lisäyksestä, toteaa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

Hoitajamitoituksen kasvattaminen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa herättää vastaajissa huolta siitä, mitä tapahtuu kotihoidossa alalla, jossa on huutava työvoimapula.

Mistä löytyy hoitajia, vaikka rahaa löytyisi. Avohoidosta joudutaan siirtämään työntekijöitä, jos ympärivuorokautiseen hoitoon tulee lakisääteinen henkilöstömitoitus ja avohoidossa sellaista ei ole. Mennään täysin väärään suuntaan. Hoitajia ei nopealla aikataululla saada koulutettua tarvetta vastaavasti. (Pienen kunnan kunnanjohtajan avovastaus)

Kyselytulokset ikäihmisten palveluista maaliskuussa 2019

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Guest väsynyt hoitaja

Posted

Työ on likaisinta työtä ikinä, pelkkää kurapaskan siivoamista aamusta iltaan vaipoista ja ruoan syöttämistä kiireellä vanhuksille aspirointia peläten...hoitajia aina sairaslomilla, eikä sijaisia saada...haamuhoitajia listat täynnä ja kun uskallat arvostella, sanotaan "ei ole pakko täällä olla töissä..." Ylityökorvauksia ei makseta, sanotaan vaan, että "ota joskus ne vapaina..."  😕  Vanhuksista tykkään, ainoa asia miksi olen vielä hoitoalalla. Jotkut vanhusten omaiset itsekkäitä paskoja, haukkuvat vaan hoitajia, yhtään eivät auta missään asiassa. Itsellä kunto romahtanut näitä onnettomia siirellessä siedettäviin asentoihin. Sairasloma ainoa henkireikä nykyään itsellenikin...kuka tätä jaksaa.... :( Minulla, lähihoitajalla jää käteen kuukaudessa noin 1700 euroa, vaikka työ 3-vuoroa. Orjatyötä, joustaa vaan pitää...

Link to comment
Share on other sites

Guest Johtajat mukaan arkeen

Posted

Uskoisin että hoitajia kyllä löytyisi sekä nuorista että uudelleen kouluttamalla työttömiä ja pätkä työläisiä. Itsekin olen kouluttautunut lähihoitajaksi yli viiskymppisenä ja pidän työstäni tosi paljon. Mutta täytyy sanoa, että opiskelijoiden keskuudessa kotihoito ja vanhusten asumisyksiköt ovat niitä viimeisiä, minne kukaan haluaa juuri työn kuormittavuuden vuoksi. Siispä juuri sille asialle jotain pitäisi tehdä! 

Link to comment
Share on other sites

Suomessa on yli70t koulutuksen saanutta hoitohenkilökuntaa muun alan töissä! Miksi? Koska tällä sektorilla on niin huonot palkat työn vastuuseen nähden - ala pitää saada kiinnostavaksi, ja siihen auttaa PALKKA! 

Link to comment
Share on other sites

Sijaisena oleminen "koiran rooli". Pelko siitä, milloin palaa lomat muutaman päivän katkon vuoksi (lomaakin vaan välillä tarvii). Jatkuva joustaminen, oletus lie ettei sijaisella ole omaa elämää. Ja koulutuksista ulkona, ite maksoin mm. Ea-kortin päivityksen - vakkareille sen tarjosi talo. Kahden vuoden sijaisena olo alkais riittää.... 

Link to comment
Share on other sites

Jos työyksikköön ei saada riittävästi henkilökuntaa, silloin asiakaspaikkoja on vähennettävä.

Link to comment
Share on other sites

Guest herkkähipiäinen

Posted

Olisiko aika katsoa myös peiliin ja sen "johtajien" omaan työasenteeseen.  Olisiko korjaamisen paikka, lähtöisin sieltä ensin?

Huonoja johtaja on pilven  pimein ja se heijastaa työilmapiiriin. Sen kautta moneen asiaan. 

Opetelkaa käytännössä miten  kohdellaan KAIKKIA duunareita tasapuolisesti, ilman suosikkeja ym.  työpaikalla.

Missä on nykyisin  asiallinen työilmapiiri, että sijaiset/ keikkalaiset jne. edes harkitsevat tulevansa teille töihin?  Turha valittaa työvoimapulasta, silloin. Työttömiä hoitajia on paljon. Ikärasite pois vihdonkin pois työpaikoilta. Sanoista tekoihin.

Laittakaa edes nämä  normaalit perusasiat kuntoon, että sijaiset/ keikkalaiset uskaltavat tulla ovesta sisälle .Ilman PELKOA, kuka on TAAS TYÖPARINA?  Lisäksi katsotte JOKAINEN DUUNARI tekee työnsä, myös vakituiset.  Siis käytännön tasolla ei suuta soittamalla. Eivätkä siirrä toisille heti pomon selän häipyessä.   Koskee myös vakituisen työntekijöiden asennetta toisia työntekijöitä kohtaan. 

Työpelisäännöt takaisin työpaikoille! Kaikkien tiedoksi ja jokainen ymmärtää asian ytimen.

  Suomeksi; TYÖRAUHA pitäisi sallia tasapuolisesti kaikille. Ei sallita vallan käyttöä toista työntekijää kohtaan missään muodossa. Normaali asiallinen työasenne riittää työpaikalla. Emme ole yhdenkään  toisen hoitajan henkilökohtainen ORJA vaan tulemme auttamaan, jos on oikea tarve.

Riittää yksi " karsea työparina työvuorossa" niin toista kertaa on vaikea houkutella töihin enää. Näitä pikkupomoja tuntuu olevan nykyisin liian paljon ja työilmapiiri kärsii siitä todella paljon. 

Jos, tämä yksinkertainen asia ei toimi; Olkaa ilman työntekijöitä, olette sen itse aiheuttaneet. Sana leviää kumman nopeasti huonosta hoitotyöpaikoista ja niiden työtekijöiden työasenteesta tai työpaikkakiusaamisesta.

Kunnon asiallisen johtajan löytäminen nykyisin  on LOTTOVOITTO sijaiselle/ keikkalaiselle jne. eli meille hoitotyön tekijöille.  Itse olen löytänyt kyseisen johtajan, YKSITYINEN hoitokoti  eli kaikki perusasiat, palkkoja myöten on aina hoidettu kuntoon.  Arvostaa johtajaa todella paljon nykyisin ja  olen oppinut LUOTTAMAAN KYSEISEEN JOHTAJAAN.  Ihan hänen oman työssä kautta.  

Ei, tarvitse nuoleskella tai vastaavaa. Kunnalta taas löysin kaikista pahemmat johtajat ja duunarit.  Arvostus Yksityisistä johtajaa nousi kummasti, muutaman kunnan keikan jälkeen.

Kunnalle EI, KIITOS. 

Pitäkää ongelmanne, olette sen aiheuttaneet ja mikään euro ei saa minua teille ikinä enää töihin.  Eurot eivät ratkaise ongelmia vaan muut arvot nousevat esiin nykyisin. Palkalla pitäisi tulla toimeen, se riittää ainakin minulle. 

Yksityinen , kiitos hyvästä työilmapiiristä ja johtavuudesta. Aikomus on myös pysyä teillä tulevaisuudessa ja asukkaat ovat suorastaan ihania. 

Sain työimun takaisin tämän yksityisen firman kautta ja tiedän olen aina tervetullut heille. 

Link to comment
Share on other sites

Guest SijaisenaItsekin

Posted

Meninpä sitten pitkästä aikaa vanhuspuolelle hommiin. Meinasin lopettaa jo parin päivän jälkeen, sillä niin erikoista on uuden ihmisen kohtelu. Jopa talossa oleva opiskelija suhtautuu ylimielisesti. Käsketään kysymään, jos jotain kysyttävää, mutta kun kysyy, on asenne sellainen, että minun pitäisi osata selvittää asia itse jotain muuta kautta. Sen verran olen hoito- ja sosiaalialan hommia tehnyt, että kaikenlainen mustavalkoinen ja oppikirjamainen tapa tehdä ja toimia on kadonnut, sillä niin paljon on tullut nähtyä niitä ei-oppikirja-tapauksia. Tämän takia sitä haluaa varmistua tekevänsä oikein ja on tympeää, jos sille pyöritellään silmiä. Kuka ihme haluaa vanhuspuolelle mennä töitä tekemään, jos asenne on tuo? Sellaiset paikat saavat puolestani ollakin ilman sijaisia.

Link to comment
Share on other sites

Guest SijaisenaItsekin

Posted

Jatkanpa vielä, että parhaat kokemukset hyvästä työilmapiiristä on mullakin yksityiseltä puolelta. Siellä tsempattiin, taputettiin selkään ja kehuttiin onnistumisista. Myös eräs entinen työkaverini joka vuosia yksityisellä puolella olleena vaihtoi kunnalle, on järkyttynyt nimenomaan siitä ilmapiiristä. Olen nähnyt myös hyvän ilmapiirin paikkoja kunnalla ja niissä onkin ilo työskennellä. Oman kokemukseni mukaan pahimpia on juuri nuo kunnalliset vanhustenhoitopaikat.

Link to comment
Share on other sites

Ihan turha on ihmetellä, miksi työntekijöitä ei löydy. Sijaisten kohtelu todella ala-arvoista sekä julkisella että yksityisellä. Työntekijältä odotetaan pelkkää joustoa ja valmiutta ilman työpaikan perehdytystä. Sijaisuudet viikon pätkissä. Sijaisellahan ei voi olla omaa elämää vaan aina täytyy olla käytettävissä ja lomaa on turha toivoa. Jos vakipaikka tulee auki niin ei siihen ainakaan omaa pitkäaikaista sijaista valita vaan  paikan saa joku muu. Sijainen ei ole muuta kuin heittopussi paikasta toiseen ilman oikeuksia. Usein vielä työyhteisöistä löytyy se esimiehen pikkuapuri, joka tekee sijaisen olon todella kurjaksi. Itselläni mitta täynnä tätä alaa. Saman palkan paremmalla kohtelulla saa muualtakin.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...