Jump to content
MAINOS

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan hoitajien työajasta noin puolet menee asiakkaiden luona


Hoitajat.net
 Share

Kuvituskuva: Envato

Koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevien lähihoitajien työajasta noin puolet eli noin 3,5 tuntia kuluu hoivaan ja hoitoon. Ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla  puolestaan vajaa puolet (3 tuntia) ja kotihoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla vajaa kolmannes (2 tuntia) työajasta on asiakkaiden kanssa tehtävää työtä.

Asiakastyön osuuksissa eri yksiköissä oli melko suuria eroja. Kotihoidossa asiakastyön osuus oli 36–56 ja ympärivuorokautisessa hoidossa 31–55 prosenttia.

Tämä käy ilmi THL:n tuoreesta  Aikamittaus-tutkimuksesta, jossa selvitettiin hoitajien työajan jakautumista asiakastyöhön ja muihin tehtäviin.

Kansallisena tavoitteena ikäihmisten palveluissa on lisätä asiakkaiden luona tehtävän työajan osuutta, erityisesti kotihoidossa.

– Tavoite lisätä asiakastyötä on lähtökohtaisesti kannatettava. Tämä voidaan nähdä myös työn tehostamisena, mikä voi lisätä henkilöstön kuormitusta edelleen ja siten pahentaa henkilöstöpulaa. Emme kuitenkaan tiedä, mikä merkitys asiakastyön osuuden lisäämisellä on henkilöstön hyvinvoinnille. Tästä tarvitaan lisää tietoa, sanoo THL:n tutkimusprofesssori Timo Sinervo

Lähihoitajat eniten läsnä asiakkaiden arjessa

Lähihoitajat ovat suurin työntekijäryhmä koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa, ja he tekevät eniten työtä asiakkaiden kanssa. 

– Lähihoitajien työajasta suurin osa on hygieniassa, pukeutumisessa ja ruokailussa auttamista. Sairaanhoitajien työssä puolestaan korostuvat sairaanhoidolliset toimenpiteet, sanoo THL:n tutkija Tiina Pesonen.

Sairaanhoitajien työhön sisältyy noin kaksi tuntia päivässä sellaista asiakastyötä, jossa asiakas ei ole mukana. Lähihoitajilla kyseistä työtä on kotihoidossa 16 minuuttia ja ympärivuorokautisessa hoidossa noin tunti päivässä. Tällaista asiakastyötä on mm. kirjaaminen, asiakkaan hoidon suunnittelu tai yhteistyö omaisten ja muiden sote-ammattilaisten kanssa.

Ympärivuorokautisessa hoidossa asiakastyö, jossa asiakas ei ole läsnä, katsotaan sisältyvän välittömään asiakasaikaan. Kaikki muu työ sisältyy välilliseen aikaan.

– Onkin syytä pohtia, tulisiko kotihoidossa välittömään asiakasaikaan sisältyä myös työ, jota ei tehdä asiakkaan kanssa samalla tavoin kuin ympärivuorokautisessa hoidossa, erityisesti henkilöstön riittävyyden ja mitoituksen kriteereitä harkittaessa, sanoo Pesonen.

Hoitajien työpäivään kuuluu myös palavereja, matkoja ja siivousta

Koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa hoitajien työhön kuuluu myös erilaisia kokouksia sekä kehittämis- ja suunnittelutyötä. Osa työstä on valmistelua asiakkaiden kanssa tehtävää työtä varten. Kotihoidossa matkoihin asiakkaiden luo menee keskimäärin tunti lähihoitajien päivittäisestä työajasta. Suuria alueellisia eroja matka-ajoissa ei ollut. 

Ympärivuorokautisessa hoidossa lähihoitajien työpäivästä puoli tuntia erilaiseen yleiseen työhön kuten yleiseen siivoamiseen tai ruokien lämmittämiseen. 

Kuinka tutkimus tehtiin

Aikamittaus-hankkeen työajanseurantaan osallistui kotihoidosta 423 työntekijää 17:stä kotihoidon yksiköstä ja 30:stä eri tiimistä. Ympärivuorokautisesta hoidosta tutkimukseen osallistui 770 työntekijää 44 yksiköstä ja 72 tiimistä. Hankkeessa selvitetään seuraavaksi, miten hoitajien asiakasaika jakautuu asiakkaiden palvelutarpeen mukaan ja miten työpäivän rakenne on yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin.

Lisätietoa

Hoitohenkilöstön työajan jakautuminen ikäihmisten palveluissa – tuloksia Aikamittaushankkeesta

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Lounais-Suomen poliisi sai torstai-iltana hälytystehtävän Porissa, kun uhkaavasti käyttäytynyt henkilö aiheutti vaaratilanteen. Ensihoitajan henkeä uhannut tilanne pakotti poliisin käyttämään ampuma-asetta.
      Poliisi hälytettiin Pihlavan kaupunginosassa sijaitsevaan osoitteeseen puoli yhdentoista aikaan. Paikalle saapuessaan poliisi näki ensihoitajia kohtaan uhkaavasti käyttäytyvän henkilön, joka jatkoi vaarallista toimintaansa astalon kanssa poliisin läsnäolosta huolimatta.
      Kerrostalon pihamaalla tapahtunut tilanne eskaloitui siihen pisteeseen, että poliisi joutui turvautumaan ampuma-aseeseen. Uhkaavasti käyttäytynyt henkilö loukkaantui ja sai välitöntä ensiapua paikan päällä. Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa sivullisille.
      Loukkaantunut henkilö otettiin kiinni ja kuljetettiin sairaalaan jatkohoitoa varten. Vammojen lievyyden vuoksi hänet siirrettiin myöhemmin poliisivankilaan. Tapausta tutkitaan virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena ja laittomana uhkauksena.
      Lue lisää...
    • Aikuiskoulutustuen hakijoiden määrä kasvoi alkuvuonna 2024 noin puolitoistakertaiseksi verrattuna edellisvuoteen. Työllisyysrahaston mukaan suurin kasvu näkyy sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnoissa, joissa hakijamäärä kasvoi 48 %.
      Kasvun taustalla on Petteri Orpon hallituksen suunnitelma lakkauttaa aikuiskoulutustuki elokuussa 2024. Tämä on saanut monet hakemaan tukea vielä kun se on mahdollista. Tukea kesäopinnoille on myönnetty kesäkuulle 54 % ja heinäkuulle 80 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
      Useamman vuoden ajan aikuiskoulutustukea on haettu eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin.
      – Sote-alan hakijamäärien kasvu on ymmärrettävää, koska alalla on jo pitkään hyödynnetty aikuiskoulutustukea ylivoimaisesti eniten. Sote-alalla ei voi työskennellä ilman tutkintoa ja aikuiskoulutustukea hyödyntävät eniten nimenomaan tutkinto-opiskelijat. Lyhytkestoisia opintoja tehdään useimmiten työn ohessa, kun taas tutkinto-opiskelu edelleen edellyttää vähintään hetkellistä opintovapaata ja täysiaikaista opiskelua, Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo. 
      Lue lisää...
    • Lääkäriliiton valtuuskunta päätti pitää liiton kannan eutanasiaan ennallaan. Lääkäriliitto vastustaa edelleen eutanasian laillistamista sekä sitä, että lääkärit velvoitettaisiin toteuttamaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on jouduttaa potilaan kuolemaa.
      Lääkäriliiton mukaan eutanasian salliminen merkitsisi merkittävää arvomuutosta ja toisi mukanaan ennakoimattomia seurauksia. Liiton näkemyksen mukaan lääkäreiden tehtävä on suojella elämää ja hoitaa kärsimystä nykyisen lääketieteen keinoin. Lääkäriliiton kanta pohjautuu laajaan tiedonkeruuseen ja keskusteluun, mukaan lukien yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa toteutettu kyselytutkimus, johon vastasi noin 9000 lääkäriä.
      Tutkimus osoitti, että vaikka eutanasiaa kannattavien lääkäreiden määrä on kasvanut, enemmistö ei ole valmis toteuttamaan eutanasiaa itse. Palliatiivisen hoidon erityispätevyyden omaavat lääkärit suhtautuvat eutanasiaan kriittisemmin kuin muut.
      Lääkäriliitto katsoo, ettei Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ole valmis eutanasian laillistamiseen, ja korostaa, että keskustelun tulee perustua yhteisesti ymmärrettyyn terminologiaan ja riittävään tietoon elämän loppuvaiheen hoitomahdollisuuksista.
      Lue lisää...
    • Diakonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Sairaanhoitajien tutkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista kansalaisista ja sairaanhoitajista kannattaa eutanasian laillistamista. Kyselyssä ilmeni, että 76 % kansalaisista ja 62 % sairaanhoitajista tukee eutanasian laillistamista.
      Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleistä mielipidettä ja erityisesti sairaanhoitajien näkemyksiä, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa. Sairaanhoitajien suhtautuminen eutanasiaan on tärkeä huomioida, sillä he ovat keskeisessä asemassa potilaiden hoidossa ja saattohoidossa.
      Tutkimuksessa korostettiin tarvetta laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle, joka huomioi eri näkökulmat ja ammattiryhmät. Vaikka eutanasian laillistamiselle löytyy laajaa kannatusta, aihe herättää myös eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, jotka vaativat perusteellista pohdintaa.
      Lopulliset tulokset julkaistaan vuosina 2024–2025, ja niiden odotetaan tuovan lisää tietoa ja näkökulmia tärkeään aiheeseen.
      Lisätietoja löytyy täältä.
      Lue lisää...
    • Suomen Sairaanhoitajat ry myönsi Vuoden työyhteisö -tunnustuksen 2024 Pihlajalinnan Pikku-Huopalahden ja Tilkan leikkausosastoille. Tunnustuksen arvo on 5000 euroa.
      Vuoden työyhteisö -tunnustuksen lisäksi jaettiin viisi 1000 euron Hyvä työyhteisö -erityismainintaa. Tunnustuksia haki yhteensä sata hoitotyön työyhteisöä. Rahalliset palkinnot jaettiin Kansainvälisen sairaanhoitajan päivän juhlistamiseksi 12.5. ja sairaanhoitajan työn arvostuksen lisäämiseksi.
      Suomen Sairaanhoitajien toiminnanjohtaja Anne Pauna kertoo, että Pihlajalinnan leikkausyksiköiden hakemuksesta välittyi vahva sairaanhoitajan ammatin arvostus. Pihlajalinnan yksiköissä ollaan aidosti ylpeitä omasta ja kollegan työstä, ja valitsijaraati vaikuttui erityisesti kollegiaalisuuden merkityksen korostumisesta.
      – Työyhteisömme kulttuuriin kuuluu toisten auttaminen, hyvän tuulen tuominen työpaikalle ja kollegiaalinen käyttäytyminen.
      Pikku-Huopalahden ja Tilkan leikkausosastoilla päätöksentekoon voi vaikuttaa matalalla kynnyksellä, ja lähiesihenkilöt tunnistavat ja arvostavat henkilöstön osaamista, antaen aikaa kehitystyölle.
      – Me olemme tiimi, joka toimii yhteisen päämäärän hyväksi.
      Hakemuksessa nostettiin monessa kohdassa esille työn tekemisen edellytysten tärkeys. Tämä viesti on tärkeä kaikille hoitotyön työyhteisöille, toteaa valitsijaraadin jäsen ja Suomen Sairaanhoitajien asiantuntija Anne Pienimaa. Hyvinvoivassa työyhteisössä tasapuolinen kohtelu ja selkeä yhteinen tavoite, kuten asiakkaiden hyvä hoito, luovat vahvan pohjan työskentelylle.
      Viisi Hyvä työyhteisö -tunnustusta
      Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Syöpätautien ja hematologian poliklinikka: ”Kaikki oikeasti tykkää omasta työstään. Jo se tekee ilmapiiristä positiivisen.”
      Kuusiolinna Terveyden kotisairaala Etelä-Pohjanmaa: ”Joustamme vastavuoroisesti, mikä edistää työhyvinvointia ja mahdollistaa vaativan työn ja kunkin työntekijän elämäntilanteen huomioimisen.”
      Lapin hyvinvointialueen kouluterveydenhuollon psykiatriset sairaanhoitajat, Rovaniemi: ”Me ollaan hyviä siksi, että täydennämme toisiamme ja jokainen meistä on pala isompaa koneistoa.”
      Tays Sydänsairaalan toimenpideosasto, Tampere: "Hoitajista näkee, että heillä on hyvä olla.”
      Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Turun Keskustan terveysasema:  "Arvostamme toinen toisiamme ja pyydämme tukea ja varmistusta päätöksiin.”
      Sitaatit on poimittu hakemuksista. 
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...