Jump to content
MAINOS

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan hoitajien työajasta noin puolet menee asiakkaiden luona

Hoitajat.net

By Hoitajat.net

 Share
Kuvituskuva: Envato

Koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevien lähihoitajien työajasta noin puolet eli noin 3,5 tuntia kuluu hoivaan ja hoitoon. Ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla  puolestaan vajaa puolet (3 tuntia) ja kotihoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla vajaa kolmannes (2 tuntia) työajasta on asiakkaiden kanssa tehtävää työtä.

Asiakastyön osuuksissa eri yksiköissä oli melko suuria eroja. Kotihoidossa asiakastyön osuus oli 36–56 ja ympärivuorokautisessa hoidossa 31–55 prosenttia.

Tämä käy ilmi THL:n tuoreesta  Aikamittaus-tutkimuksesta, jossa selvitettiin hoitajien työajan jakautumista asiakastyöhön ja muihin tehtäviin.

Kansallisena tavoitteena ikäihmisten palveluissa on lisätä asiakkaiden luona tehtävän työajan osuutta, erityisesti kotihoidossa.

– Tavoite lisätä asiakastyötä on lähtökohtaisesti kannatettava. Tämä voidaan nähdä myös työn tehostamisena, mikä voi lisätä henkilöstön kuormitusta edelleen ja siten pahentaa henkilöstöpulaa. Emme kuitenkaan tiedä, mikä merkitys asiakastyön osuuden lisäämisellä on henkilöstön hyvinvoinnille. Tästä tarvitaan lisää tietoa, sanoo THL:n tutkimusprofesssori Timo Sinervo. 

Lähihoitajat eniten läsnä asiakkaiden arjessa

Lähihoitajat ovat suurin työntekijäryhmä koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa, ja he tekevät eniten työtä asiakkaiden kanssa. 

– Lähihoitajien työajasta suurin osa on hygieniassa, pukeutumisessa ja ruokailussa auttamista. Sairaanhoitajien työssä puolestaan korostuvat sairaanhoidolliset toimenpiteet, sanoo THL:n tutkija Tiina Pesonen.

Sairaanhoitajien työhön sisältyy noin kaksi tuntia päivässä sellaista asiakastyötä, jossa asiakas ei ole mukana. Lähihoitajilla kyseistä työtä on kotihoidossa 16 minuuttia ja ympärivuorokautisessa hoidossa noin tunti päivässä. Tällaista asiakastyötä on mm. kirjaaminen, asiakkaan hoidon suunnittelu tai yhteistyö omaisten ja muiden sote-ammattilaisten kanssa.

Ympärivuorokautisessa hoidossa asiakastyö, jossa asiakas ei ole läsnä, katsotaan sisältyvän välittömään asiakasaikaan. Kaikki muu työ sisältyy välilliseen aikaan.

– Onkin syytä pohtia, tulisiko kotihoidossa välittömään asiakasaikaan sisältyä myös työ, jota ei tehdä asiakkaan kanssa samalla tavoin kuin ympärivuorokautisessa hoidossa, erityisesti henkilöstön riittävyyden ja mitoituksen kriteereitä harkittaessa, sanoo Pesonen.

Hoitajien työpäivään kuuluu myös palavereja, matkoja ja siivousta

Koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa hoitajien työhön kuuluu myös erilaisia kokouksia sekä kehittämis- ja suunnittelutyötä. Osa työstä on valmistelua asiakkaiden kanssa tehtävää työtä varten. Kotihoidossa matkoihin asiakkaiden luo menee keskimäärin tunti lähihoitajien päivittäisestä työajasta. Suuria alueellisia eroja matka-ajoissa ei ollut. 

Ympärivuorokautisessa hoidossa lähihoitajien työpäivästä puoli tuntia erilaiseen yleiseen työhön kuten yleiseen siivoamiseen tai ruokien lämmittämiseen. 

Kuinka tutkimus tehtiin

Aikamittaus-hankkeen työajanseurantaan osallistui kotihoidosta 423 työntekijää 17:stä kotihoidon yksiköstä ja 30:stä eri tiimistä. Ympärivuorokautisesta hoidosta tutkimukseen osallistui 770 työntekijää 44 yksiköstä ja 72 tiimistä. Hankkeessa selvitetään seuraavaksi, miten hoitajien asiakasaika jakautuu asiakkaiden palvelutarpeen mukaan ja miten työpäivän rakenne on yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin.

Lisätietoa

Hoitohenkilöstön työajan jakautuminen ikäihmisten palveluissa – tuloksia Aikamittaushankkeesta

 Share
MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Attendo aloittaa muutosneuvottelut – jopa 145 ikäihmisten hoivakotien työntekijää voi menettää työnsä
      Attendo aloittaa muutosneuvottelut osassa Pirkanmaan ja Satakunnan ikäihmisten hoivakoteja. Neuvottelut koskevat noin 400 työntekijää ja jopa 145 työntekijää voi saada potkut.
      Yhtiön mukaan hidastunut ikäihmisten sijoittaminen hoivapalveluihin on johtanut tilanteeseen, jossa henkilöstön määrää on tarkistettava. Attendo pyrkii tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuksia siirtyä muihin lähialueen hoivakoteihin, mikäli vähennystarve toteutuu.
      Aiemmin yhtiö on ilmoittanut neuvotteluista myös Säkylässä ja Harjavallassa, joissa pohditaan kahden hoivakodin sulkemista asiakasmäärän vähyyden vuoksi.
      Lue lisää...
    • Eloisa uhkaa potkia 168 hoitajaa ulos – Tehy: "Kylmäveristä"
      Tehy pitää Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan ilmoitusta hoitajien irtisanomisesta järkyttävänä. Tehyn mukaan irtisanomiset uhkaavat paikallisten asukkaiden potilasturvallisuutta.
      Irtisanomisuhan alle joutuu yt-menettelyssä 168 Eloisan työntekijää, esimerkiksi lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Lisäksi eläkepoistumien ja tehtävien täyttämättä jättämisen kautta muutoksia tapahtuu 100 tehtävään. Tehtäviä aiotaan vähentää sekä ikääntyneiden palveluista että terveyspalveluista, Tehy kertoo tiedotteessaan.
      – Irtisanomiset, joiden kerrotaan kohdistuvan ennen kaikkea hoitajiin, ovat tyrmistyttäviä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Millariikka Rytkönen pitää vähennysten kohdistamista puhtaasti hoitajiin paitsi irvokkaana, myös kylmäverisenä. Samat hoitajat, jotka nostettiin sankareiksi korona-aikana ja jotka vaaransivat oman terveytensä hoitaakseen muita, työnnetään nyt pihalle taloudellisten säästöjen takia.
      Tehyn mukaan henkilöstö joutuu henkilökohtaisessa elämässään todella vaikeaan tilanteeseen työnantajan lyhytnäköisyyden päätöksen takia.
      – Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto yskii jo ennestään. Näillä toimenpiteillä hoitojonot vain kasvavat, sanoo Rytkönen.
      Tehy on samaa mieltä Eloisan johdon kanssa siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei ole oikeudenmukainen eikä toimiva.
      – Silti säästöjen kohdentaminen hoitotyötä tekeviin on pelottavaa. Herää kysymys, millainen vaikutus tällä suunnitelmalla toteutuessaan on perusoikeuksien toteutumiseen ja potilasturvallisuuteen, sanoo Rytkönen.
      – Mikäli työnantajan suunnitelma toteutetaan, Tehy tulee valvomaan jäsentensä etua ja selvittämään, onko prosessissa menetelty kaikilta osin oikein, Rytkönen kertoo.

      Lisätietoja YT-neuvotteluista: Eloisan yt-neuvotteluista mittavat vaikutukset palveluihin ja henkilöstöön
      Lue lisää...
    • Liikkuva sairaala vie päivystyksen lähelle – Pohjanmaan pohjoisosiin uutta tukea
      Päivystyksellistä tukea kotihoitoon ja asumisyksiköihin saa nyt myös Pohjanmaan hyvinvointialueen pohjoisissa osissa, kun liikkuva sairaala aloitti siellä toimintansa.
      Kokeneet sairaanhoitajat työskentelevät liikkuvassa sairaalassa joka päivä ainakin loppuvuoden ajan. Kokemusten perusteella tarkastellaan, millaisiin aikoihin on tarvetta viedä päivystyksen osaamista asumispalveluyksiköihin ja kotihoitoon.
      – Liikkuva sairaala on ammattilaistemme käytössä oleva tuki eli alueen asukkaat eivät itse voi soittaa sairaanhoitajaa apuun. Liikkuvan sairaalan koordinaattori tekee myös puhelimitse hoidon tarpeen arviointia ja aina ei välttämättä ole tarvetta lähteä kohteeseen, kertoo akuuttisairaalan päivystyksellisten palvelujen ylihoitaja Saija Seppelin tiedotteessa.
      Liikkuvan sairaalan toiminta alkoi kokeiluna viime syksynä ilta- ja yöaikaan Vaasa-Mustasaari alueella. Sittemmin toiminta laajeni myös Laihialle ja on nykyisellään tällä alueella ympärivuorokautista viikon jokaisena päivänä.
      – Pietarsaaressa liikkuvan sairaalan hoitajat sekä koordinoivat sairaanhoitajat tukevat paitsi kotihoitoa ja asumispalveluita, myös Malmin vuodeosastoja aivan kuten liikkuva sairaala Vaasassa tukee yleislääketieteen osastoja, kertoo projektipäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtaja Vesa Aro.
      Tästä on kyse:
      Kotihoidossa ja asumispalveluissa työskentelevät hoitajat voivat soittaa liikkuvan sairaalan kokeneelle sairaanhoitajalle. Puhelun perusteella sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ajaa tarvittaessa potilaan luokse antamaan päivystystason hoitoa. Tällöin ei välttämättä tarvita ambulanssia eikä potilaan tarvitse käydä yhteispäivystyksessä. Liikkuvan sairaalan sairaanhoitajalla on mahdollisuus esimerkiksi verikokeiden ottamiseen asiakkaan luona. Palvelu ei kuitenkaan korvaa ensihoitoa. Hätätilapotilaista kotihoito ja asumispalvelut jatkossakin soittavat suoraan hätänumeroon. Liikkuva sairaala voi antaa asiakkaille sellaista hoitoa, joka muuten vaatisi käynnin päivystyksessä. Tällaisia ovat esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito ja haavojen liimaus. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä, etäyhteyden avulla, joko asiakkaan oman vastaavan lääkärin tai yhteispäivystyksen lääkärin kanssa. Kotona annettavaa hoitoa voi jatkossa antaa kotisairaalan hoitaja. Liikkuva sairaala tukee erityisesti ikäihmisten kotona asumista, antaa päivystyksellistä hoidon tukea ammattilaisille, sekä osaltaan vähentää yhteispäivystyksen kuormitusta.
      Lue lisää...
    • Sairaanhoitaja kaiveli luvatta 170 helsinkiläisen tietoja Apotti-järjestelmästä
      Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan omavalvonnassa on havaittu vakava tietoturvaloukkaus. Psykiatriapalvelujen sairaanhoitaja on vuoden 2021 loppupuolella kirjautunut Apotti-järjestelmään ja tarkastellut noin 170 helsinkiläisen perustietoja ilman perusteltua syytä.
      Sairaanhoitaja näki asiakkaiden nimen, henkilötunnuksen, osoitteen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron. Asiasta on ilmoitettu asianosaisille, ja tietoturvaloukkaus on käsitelty Helsingin kaupungin tietoturvaprosessien mukaisesti. Työntekijä ei enää työskentele kaupungin palveluksessa.
      Kaupunki on tehnyt ilmoituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon ja tiedottanut asiasta myös asianosaisia.
       
      Lue lisää...
    • Tehy ryöpyttää hallitusta: ”Todellisuudentaju on kadonnut”
      Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...