Jump to content
MAINOS
  • Koronarokotteiden haittavaikutuksia ja turvallisuutta seurataan tarkasti – yllättäviä haittavaikutuksia ei ole ilmennyt


    Hoitajat.net
     Share

    Suomessa ilmoitetuissa koronarokotteen haittavaikutuksissa ei ole toistaiseksi ilmennyt yllättäviä tietoja. Asiasta kertovat Fimea ja THL tiedotteessaan.

    Fimeaan on perjantaihin 15.1. mennessä tullut 32 haittavaikutusilmoitusta ensimmäisenä käyttöön otetusta Comirnaty -rokotteesta. Ilmoituksissa on raportoitu mm. allergisia reaktioita (mukaan lukien anafylaktinen reaktio), rokotuskohdan reaktioita ja rokotusraajan särkyä, lihaskipua, suurentuneita imusolmukkeita sekä pahoinvointia/huonovointisuutta, nokkosrokkoa, väsymystä/voimattomuutta, päänsärkyä ja vilunväristyksiä. Nämä ovat rokotteilla yleisesti havaittuja ja odotettuja haittavaikutuksia ja ne on huomioitu myös rokotteen valmisteyhteenvedossa.

    Ikääntyneiden rokotuksissa odotettavissa haittavaikutusepäilyjä, joilla on ajallinen yhteys rokottamiseen

    Koronarokotteen saaneiden iäkkäiden potilaiden menehtymisiä selvitetään parhaillaan muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa rokotetta saavat ensimmäisten joukossa iäkkäät hoivakotipotilaat, joiden riski menehtyä perussairauksiin lyhyelläkin aikavälillä on suuri.

    Suomessa on suositeltu, että saattohoitovaiheessa olevia henkilöitä, joiden aktiivinen hoito on lopetettu, ei rokoteta systemaattisesti. Päätös terveydentilaltaan hauraiden henkilöiden rokottamisesta tehdään aina tapauskohtaisesti harkiten yhteistyössä hoitavan lääkärin, rokotettavan ja hänen omaistensa kanssa. Syynä on, että tällaisille henkilöille väliaikaisen kuumeen tapaiset yleiset haittavaikutukset voivat heikentää henkilön tilaa. Rokotukset luokitellaan aktiivihoidoksi ja sama käytäntö koskee koronarokotteen lisäksi myös esimerkiksi influenssarokotuksia.

    Suomessa rokotukset on aloitettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä sekä ikääntyneiden hoivakotien asukkaista. Rokotusten edetessä ikääntyneisiin on odotettavissa, että ikäryhmän kuolemantapauksia ilmenee myös rokotteen saaneiden ryhmissä ajallisessa yhteydessä rokottamiseen.

    Rokote ei suojaa kuolleisuudelta muihin sairauksiin. Menehtyminen rokottamisen jälkeen ei myöskään tarkoita suoraan sitä, että kuolema johtuisi rokottamisesta.

    Tällä hetkellä Suomen väestötietorekisteriin ei ole kertynyt ilmoituksia koronarokotteen saaneiden kuolemista. Tiedot kuolemista saapuvat väestötietojärjestelmään viiveellä.

    Rokotusten haittavaikutuksia seurataan tarkasti

    Rokottaminen ensimmäisellä koronarokotteella (Comirnaty) on alkanut Euroopan unionin alueella vuoden 2020 lopussa.

    Rokotteen turvallisuutta seurataan tarkasti muun muassa haittavaikutusilmoitusten avulla. Fimea vastaanottaa haittavaikutusilmoituksia terveydenhuollon ammattilaisilta sekä suoraan kansalaisilta.

    Haittavaikutusilmoitusten perusteella voidaan havaita signaaleja mahdollisista uusista haittavaikutuksista, jotka vaativat tarkempaa arviota.  Kaikki käytettävissä olevat tiedot käyvät läpi perusteellisen tieteellisen arvioinnin osana rokotteiden jatkuvaa turvallisuusseurantaa.

    Tietoa saaduista haittavaikutusilmoituksista julkaistaan Fimean verkkosivuilla useamman kerran viikossa. Verkkosivuilla julkaistaan Suomesta tulleiden ilmoitusten määrät ja yleisimmin ilmoitetut haittavaikutukset.

    Lue lisää:

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Miks näitä 80-100 vuotiaita pitää rokottaa?? - Mitään järkeä. Kuolevat immuuni vasteeseen tunneissa ja viikoissa.

    Link to comment
    Share on other sites

    12 tuntia sitten, Vicmot kirjoitti:

    Miks näitä 80-100 vuotiaita pitää rokottaa?? - Mitään järkeä. Kuolevat immuuni vasteeseen tunneissa ja viikoissa.

    Mainiosti aloitettu foorumiura.
    Jospa yhtä kylmäkiskoisesti vastaisi, että eivät sitten vie sinulta paikkaa tehohoidossa...

    Link to comment
    Share on other sites

    On 1/16/2021 at 11:13 PM, Torlohka said:

    Mainiosti aloitettu foorumiura.
    Jospa yhtä kylmäkiskoisesti vastaisi, että eivät sitten vie sinulta paikkaa tehohoidossa...

    Ei varmasti vie, mutta rokotteet vievät heiltä hengen yhtä suurella todennäköisyydellä kuin sinne teho-hoitoon hengityskoneeseen joutuminen. Jos heitä halutaan suojella, heidän annetaan elää ilman rokotuksia jäljellä oleva luonnollinen elinaikansa.

    Link to comment
    Share on other sites

    3 tuntia sitten, Vicmot kirjoitti:

    Ei varmasti vie, mutta rokotteet vievät heiltä hengen yhtä suurella todennäköisyydellä kuin sinne teho-hoitoon hengityskoneeseen joutuminen. 

    Oletko ihan oikeasti koulutettu terveydenhuoltoalan ammattilainen?

    • Tykkää 2
    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen torjuu hallitusneuvottelujen yhteydessä esillä olleen ajatuksen, että hoitohenkilökunnalle tulisi antaa oikeus kieltäytyä abortin tekemisestä. 
      – Asia nousee keskusteluun aika ajoin, mutta tällaista oikeutta ei tule olla. Terveydenhuollon ammattilainen ei voi valita asiakkaitaan. Kaikilla on oikeus turvalliseen aborttiin ja ihan jokaisella on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa riippumatta hoitavan henkilöstön asenteista tai uskonnollisesta vakaumuksesta. Tämä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattietiikan ydintä, toteaa Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Puheenjohtaja Rytkönen on itse ennen ammattijärjestötehtäviä tehnyt pitkän työuran kätilönä ja korostaa, että asiakas ei missään tilanteessa saa olla peloissaan siitä, miten ammattilainen häneen suhtautuu.
      Lue lisää...
    • Suomen Sairaanhoitajien tuoreen työolobarometrin tulokset ovat lähes kauttaaltaan positiivisemmat kuin 2020 ja toisiksi parhaimmat koko 13-vuotisen mittaushistorian aikana. Suomen Sairaanhoitajat on seurannut alan vetovoimaisuutta ja sairaanhoitajien työhyvinvointia parin vuoden välein vuodesta 2010 lähtien.
      Työolobarometri kartoittaa kuuden eri osa-alueen kehitystä ja niiden merkitystä sairaanhoitajien hyvinvoinnille. Osa-alueet ovat: toimivat käytännöt, osallistava johtaminen, työn palkitsevuus, asiantuntijuuden kehittäminen, korkeatasoinen hoidon laatu sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Vastaajat arvioivat väittämiä kymmenenportaisen Likert-asteikon avulla (1=täysin eri mieltä ja 10=täysin samaa mieltä).
      Eniten samaa mieltä oltiin näistä väittämistä:
      Jokaisella on oikeus perhevapaisiin ja sairaan lapsen tai läheisen hoitamiseen (8,4). Huomioimme potilasturvallisuuden hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa (8,1). Työmme tavoitteet ja perustehtävä on määritelty (7,9). Työmme on mielekästä, vaikka olemmekin välillä stressaantuneita ja väsyneitä (7,6). Tuetaan myös isiä käyttämään perhevapaita (7,6). Vähiten samaa mieltä oltiin näistä väittämistä:
      Päätöksenteko on läpinäkyvää. Saamme tarvittaessa työnohjausta. Henkilöstömäärä ja ammattirakenne vastaavat työn vaativuutta. (6,0). Työhyvinvointia tukeva toiminta on suunnitelmallista (5,9). Koen, että minulla on mahdollisuus edetä urallani (5,7). Koen, että hyvinvointialueille siirtyminen antaa minulle uusia ammatillisia mahdollisuuksia työssäni tulevaisuudessa (4,9). Palkka nousee tehtävien vaativuuden kasvaessa (4,1). Selvitys antaa kattavaa seurantatietoa siitä, mitä sairaanhoitajat ajattelevat alan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista. 
      Kysely sisältää aina kaksi ajankohtaista, mittariston ulkopuolista kysymystä. Nyt kysyttiin vastaajien kokemusta urakehitysmahdollisuuksista sekä hyvinvointialueiden tarjoamista uusista työmahdollisuuksista tulevaisuudessa. Vastaajat eivät olleet juurikaan samaa mieltä siitä, että hyvinvointialueille siirtyminen tarjoaa uusia ammatillisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa (ka. 4,9). Jokseenkin eri mieltä oltiin myös siitä, että vastaajilla on mahdollisuus edetä urallaan (ka. 5,7).
      – Sairaanhoitajien vastaukset näihin ajankohtaisiin kysymyksiin antavat Suomen Sairaanhoitajille vahvan mandaatin olla jatkossa entistä tiiviimmin tukemassa, kehittämässä ja edistämässä sairaanhoitajien urapolkuja ja uralla etenemisen mahdollisuuksia, sanoo toiminnanjohtaja Anne Pauna.
      Suomen Sairaanhoitajat on erityisen huolissaan selvityksessä ilmenneistä puutteista sairaanhoitajien mahdollisuudessa ylläpitää osaamistaan: Täydennyskoulutus ei toteutunut lain edellyttämällä tavalla. 29 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole ollut edellisen vuoden aikana yhtään täydennyskoulutuspäivää. Keskimäärin täydennyskoulutuspäiviä tulisi olla kuusi vuodessa ja ne tulisi mahdollistaa työaikana.
      – Jotta sairaanhoitajat voivat tarjota hyvää hoitoa, he tarvitsevat riittävästi mahdollisuuksia asiantuntijuutensa kehittämiseen, Suomen Sairaanhoitajien varapuheenjohtaja Terhi Reunama painottaa.
      Vaikka työolobarometrin tulokset ovat mittaushistorian toiseksi korkeimmat, on hyvä tiedostaa, että ne ovat edelleen tyydyttävällä tasolla.
      Me haluamme työolobarometrin tulosten myötä ohjata kuitenkin huomiota positiivisiin asioihin. Niistä merkittävin lienee se, että sairaanhoitajat arvostavat ammattiaan ja heillä on korkea eettinen vastuuntunto. Lisäksi alan sisäisestä hyvästä hengestä kertoo vahvasti se, että kaikissa ikäryhmissä oltiin Työn palkitsevuus -osiossa eniten samaa mieltä väittämästä, että työ on mielekästä, vaikka välillä ollaankin stressaantuneita ja väsyneitä (ka. 7,6). Toivomme, että ne osa-alueet, joilla tulokset ovat huonoja, nostetaan alalla yhteistuumin kehittämisen kohteiksi, sanoo toiminnanjohtaja Anne Pauna.
      Suomen Sairaanhoitajien jäsenille lähetettiin sähköinen kysely maaliskuussa 2023. Siihen vastasi 1824 sairaanhoitajaa.
      Lataa Työolobarometri 2023.pdf
      Lue lisää...
    • Tehy, SuPer ja Erto antoivat tänään uuden lakkovaroituksen koskien 39 Attendon, Esperi Caren, Humanan ja Mehiläisen työyksikköä. Kolmen vuorokauden lakko alkaa tiistaina 20.6.2023 klo 00.01 ja päättyy torstaina 22.6.2023 klo 23.59.
       
      Keikkailukielto
      Tehy, SuPer ja Erto julistavat yksityiselle sosiaalipalvelualle myös keikkailukiellon, joka alkaa tänään 31.5.2023 kello 15.00 ja päättyy 14.6.2023 kello 15.00. Keikkailukielto on kokonaan uusi työtaistelumuoto. Sen aikana järjestöt kieltävät kaikkia jäseniään hakeutumasta keikkatyöhön, johon sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Keikkatyöllä tarkoitetaan tässä alle 13 vuorokauden mittaisia työsuhteita.
      Hakusaarto
      Näiden työtaistelutoimien lisäksi järjestöt julistavat määräaikaisen ja rajatun hakusaarron. Saarron aikana järjestöt kieltävät jäseniään hakeutumasta Pihlajalinna-konserniin, Esperi-konserniin, Mehiläinen-konserniin ja Attendo-konserniin kuuluvien yritysten tarjoamaan yksityisen sosiaalipalvelualan työhön. Hakusaarto alkaa tänään 31.5.2023 kello 15.00 ja päättyy 14.6.2023 kello 15.00.
      Järjestöt ovat jo aiemmin antaneet lakkovaroituksen kolmen vuorokauden lakosta alkaen torstaina 1.6.2023. Sen piirissä on yhteensä 28 Mehiläisen, Esperi Caren, Saga Caren ja Validian ympärivuorokautisen palveluasumisen (entinen tehostettu palveluasuminen), palveluasumisen tai näiden yhdistelmien yksikköä.
      Ylityö- ja vuoronvaihtokielto
      Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on parhaillaan voimassa myös ylityö- ja vuoronvaihtokielto, joka jatkuu 14.6.2023 klo 15.00 asti.
      Järjestöjen keskeinen tavoite neuvotteluissa on palkkauksen ja työolojen parantaminen. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on vakava työvoimapula ja ala on jäänyt selvästi julkista sektoria jälkeen palkkauksessa.
      Kevään aikana käydyt neuvottelut työehtosopimuksesta yksityiselle sosiaalipalvelualalle päättyivät tuloksettomina huhtikuun lopussa. Työriitaa on soviteltu valtakunnansovittelijan toimesta 8.5. alkaen toistaiseksi tuloksetta.
      Tarkemmat tiedot lakkokohteista: www.tehy.fi/sostes
      Lue lisää...
    • Yli kuudensadan terveydenhuollon ammattihenkilön allekirjoittaman Apottia koskevan kantelun johdosta Valvira otti HUS-yhtymän valvontaan. Valvira on nyt antanut asiassa päätöksensä.
      Valviran saamissa selvityksissä tuli esille useita puutteita, jotka koskivat muun muassa Apotti-järjestelmään liittyviä toimintakäytäntöjä, lääkehoitoa ja lääkkeiden määräämistä, tutkimustulosten näkyvyyttä hoitavalle lääkärille sekä ohjeistusta alaikäisen puolesta asiointiin.
      Valvontapäätöksessään Valvira kehottaa HUS-yhtymää huolehtimaan, että puutteet korjataan. HUS-yhtymän tulee 31.10.2023 mennessä toimittaa kirjallinen selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin se on puutteiden korjaamiseksi ryhtynyt.
      HUS-yhtymästä puuttuu myös ohjeistus siitä, miten henkilöstö toimii tilanteessa, jos esimerkiksi tietojärjestelmän toiminnassa, yhteentoimivuudessa tai tietoturvassa havaitaan merkittäviä poikkeamia. Asiakastietolaki edellyttää ilmoituksen tekemistä Valviralle, jos havaittu poikkeama voi aiheuttaa riskin asiakas- tai potilasturvallisuudelle tai tietoturvalle. Päätöksessään Valvira kehottaa HUS-yhtymää toimittamaan asiaa koskevan ohjeen Valviralle 31.7.2023 mennessä toimenpideselvityksineen.
      Lue lisää...
    • Tehy, SuPer ja Erto ovat antaneet tänään uuden lakkovaroituksen kolmen vuorokauden lakosta alkaen alkaen torstaina 1.6.2023 klo 00.01 ja päättyen lauantaina 3.6.2023 klo 23.59.
      Lakon piirissä on yhteensä 28 Mehiläisen, Esperi Caren, Saga Caren ja Validian ympärivuorokautisen palveluasumisen (entinen tehostettu palveluasuminen), palveluasumisen tai näiden yhdistelmien yksikköä.
      Järjestöjen keskeinen tavoite neuvotteluissa on palkkauksen ja työolojen parantaminen. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on vakava työvoimapula ja ala on jäänyt selvästi julkista sektoria jälkeen palkkauksessa.
      Kevään aikana käydyt neuvottelut työehtosopimuksesta yksityiselle sosiaalipalvelualalle päättyivät tuloksettomina huhtikuun lopussa. Neuvotteluja vauhdittaakseen järjestöt antoivat toukokuun alussa jo yhden lakkovaroituksen viiden vuorokauden lakosta ympärivuorokautisen palveluasumisen erikseen määriteltyihin kohteisiin. Lisäksi koko yksityisella sosiaalialalla on voimassa ylityö- ja vuoronvaihtokielto.
      Työriitaa on soviteltu valtakunnansovittelijan toimesta 8.5. alkaen, mutta sovittelussa on parhaillaan viikon tauko, koska sovittelija ei ole nähnyt edellytyksiä sovintoehdotuksen antamiselle.
      Tarkemmat tiedot lakkokohteista Tehyn sivuilla: https://www.tehy.fi/fi/sostes
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...