Jump to content
MAINOS

Koronarokotteiden haittavaikutuksia ja turvallisuutta seurataan tarkasti – yllättäviä haittavaikutuksia ei ole ilmennyt


Hoitajat.net
 Share

Suomessa ilmoitetuissa koronarokotteen haittavaikutuksissa ei ole toistaiseksi ilmennyt yllättäviä tietoja. Asiasta kertovat Fimea ja THL tiedotteessaan.

Fimeaan on perjantaihin 15.1. mennessä tullut 32 haittavaikutusilmoitusta ensimmäisenä käyttöön otetusta Comirnaty -rokotteesta. Ilmoituksissa on raportoitu mm. allergisia reaktioita (mukaan lukien anafylaktinen reaktio), rokotuskohdan reaktioita ja rokotusraajan särkyä, lihaskipua, suurentuneita imusolmukkeita sekä pahoinvointia/huonovointisuutta, nokkosrokkoa, väsymystä/voimattomuutta, päänsärkyä ja vilunväristyksiä. Nämä ovat rokotteilla yleisesti havaittuja ja odotettuja haittavaikutuksia ja ne on huomioitu myös rokotteen valmisteyhteenvedossa.

Ikääntyneiden rokotuksissa odotettavissa haittavaikutusepäilyjä, joilla on ajallinen yhteys rokottamiseen

Koronarokotteen saaneiden iäkkäiden potilaiden menehtymisiä selvitetään parhaillaan muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa rokotetta saavat ensimmäisten joukossa iäkkäät hoivakotipotilaat, joiden riski menehtyä perussairauksiin lyhyelläkin aikavälillä on suuri.

Suomessa on suositeltu, että saattohoitovaiheessa olevia henkilöitä, joiden aktiivinen hoito on lopetettu, ei rokoteta systemaattisesti. Päätös terveydentilaltaan hauraiden henkilöiden rokottamisesta tehdään aina tapauskohtaisesti harkiten yhteistyössä hoitavan lääkärin, rokotettavan ja hänen omaistensa kanssa. Syynä on, että tällaisille henkilöille väliaikaisen kuumeen tapaiset yleiset haittavaikutukset voivat heikentää henkilön tilaa. Rokotukset luokitellaan aktiivihoidoksi ja sama käytäntö koskee koronarokotteen lisäksi myös esimerkiksi influenssarokotuksia.

Suomessa rokotukset on aloitettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä sekä ikääntyneiden hoivakotien asukkaista. Rokotusten edetessä ikääntyneisiin on odotettavissa, että ikäryhmän kuolemantapauksia ilmenee myös rokotteen saaneiden ryhmissä ajallisessa yhteydessä rokottamiseen.

Rokote ei suojaa kuolleisuudelta muihin sairauksiin. Menehtyminen rokottamisen jälkeen ei myöskään tarkoita suoraan sitä, että kuolema johtuisi rokottamisesta.

Tällä hetkellä Suomen väestötietorekisteriin ei ole kertynyt ilmoituksia koronarokotteen saaneiden kuolemista. Tiedot kuolemista saapuvat väestötietojärjestelmään viiveellä.

Rokotusten haittavaikutuksia seurataan tarkasti

Rokottaminen ensimmäisellä koronarokotteella (Comirnaty) on alkanut Euroopan unionin alueella vuoden 2020 lopussa.

Rokotteen turvallisuutta seurataan tarkasti muun muassa haittavaikutusilmoitusten avulla. Fimea vastaanottaa haittavaikutusilmoituksia terveydenhuollon ammattilaisilta sekä suoraan kansalaisilta.

Haittavaikutusilmoitusten perusteella voidaan havaita signaaleja mahdollisista uusista haittavaikutuksista, jotka vaativat tarkempaa arviota.  Kaikki käytettävissä olevat tiedot käyvät läpi perusteellisen tieteellisen arvioinnin osana rokotteiden jatkuvaa turvallisuusseurantaa.

Tietoa saaduista haittavaikutusilmoituksista julkaistaan Fimean verkkosivuilla useamman kerran viikossa. Verkkosivuilla julkaistaan Suomesta tulleiden ilmoitusten määrät ja yleisimmin ilmoitetut haittavaikutukset.

Lue lisää:

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Miks näitä 80-100 vuotiaita pitää rokottaa?? - Mitään järkeä. Kuolevat immuuni vasteeseen tunneissa ja viikoissa.

Link to comment
Share on other sites

12 tuntia sitten, Vicmot kirjoitti:

Miks näitä 80-100 vuotiaita pitää rokottaa?? - Mitään järkeä. Kuolevat immuuni vasteeseen tunneissa ja viikoissa.

Mainiosti aloitettu foorumiura.
Jospa yhtä kylmäkiskoisesti vastaisi, että eivät sitten vie sinulta paikkaa tehohoidossa...

Link to comment
Share on other sites

On 1/16/2021 at 11:13 PM, Torlohka said:

Mainiosti aloitettu foorumiura.
Jospa yhtä kylmäkiskoisesti vastaisi, että eivät sitten vie sinulta paikkaa tehohoidossa...

Ei varmasti vie, mutta rokotteet vievät heiltä hengen yhtä suurella todennäköisyydellä kuin sinne teho-hoitoon hengityskoneeseen joutuminen. Jos heitä halutaan suojella, heidän annetaan elää ilman rokotuksia jäljellä oleva luonnollinen elinaikansa.

Link to comment
Share on other sites

3 tuntia sitten, Vicmot kirjoitti:

Ei varmasti vie, mutta rokotteet vievät heiltä hengen yhtä suurella todennäköisyydellä kuin sinne teho-hoitoon hengityskoneeseen joutuminen. 

Oletko ihan oikeasti koulutettu terveydenhuoltoalan ammattilainen?

  • Tykkää 2
Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
    • Tehy, SuPer ja Erto ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen yksityisen terveyspalvelualan työriitaan. Lakot kuvantamisessa ja laboratoriossa peruuntuvat.
      Kaksivuotisessa sopimuksessa palkat nousevat syyskuussa 2,4 % yleiskorotuksella ja palkkataulukoita korotetaan 0,51 %. Joulukuussa maksetaan 500 euron kertaerä ja jaetaan 0,4 % suuruinen paikallinen erä.
      Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa oli tavoitteena kuroa umpeen palkkaeroa julkisen sektorin palkkoihin. Järjestöjen mukaan neuvotteluasetelma oli nyt huomattavasti vaikeampi kuin vuonna 2022 julkisen sektorin SOTE-sopimuksen palkkaratkaisun neuvotteluissa.
      – Suomen hallituksen sovittelutoimintaa rajoittavan lainsäädäntöhankkeen vaikutus näkyy jo sekä neuvottelujen hengessä että lopputuloksessa. Myös EK:n tiukka koordinaatio suhteessa jäsenliittoihinsa näkyi vahvasti neuvottelupöydässä, toteaa SuPerin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens.
      Valtakunnansovittelija soveltaa järjestöjen mukaan jo nyt etupainotteisesti hallituksen ajamaa lainsäädännön heikennystä, joka estää sovittelijaa esittämästä yleistä linjaa korkeampia palkkaratkaisuja missään tilanteessa ja varmistaa hoitajille ikuisen palkkakuopan.
      – Valtakunnansovittelija on ilmaissut sovittelussa hyvin selkeästi osapuolille, että yleistä linjaa ei aiota ylittää. Sovittelija on siis sitonut kätensä jo valmiiksi ja noudattaa hallituksen tahtoa kirjaimellisesti, vaikka uusi lainsäädäntö ei ole edes voimassa, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri.
      Tehy, SuPer ja Erto ovat vastustaneet jyrkästi hallituksen suunnitelmia rajoittaa sovittelijan toimintaa. Hallituksen muutosesitykset lakiin työriitojen sovittelusta eivät esimerkiksi ota riittävästi huomioon valtiovallan velvollisuutta edistää sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta ja palkkatasa-arvoa.
      – Palkkatasa-arvon edistäminen vaatii rahaa. Konkreettinen osoitus on vuoden 2022 hyvinvointialueiden ja kuntien palkkaratkaisu, joka KT:n laskelman mukaan kuroo miesten ja naisten välistä palkkaeroa pienemmäksi kaikkiaan 1,77 prosenttiyksiköllä. Vastaavaa kehitystä ei ole nähty, vaikka erilaisia samapalkkaisuusohjelmia on pyöritetty vuosia. Onkin erittäin ikävää, että sovittelija ei nyt ottanut mitenkään huomioon tätä tavoitetta ja velvollisuutta, sanoo Okkeri.
      – Työtä jää paljon seuraaville neuvottelukierroksille, toteaa Erton järjestöpäällikkö Soile Lindstedt.

      Lue lisää sopimuksen yksityiskohdista
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore selvitys paljastaa synkän tilanteen: krooninen hoitajapula ja jatkuvat säästötoimet heikentävät kesäajan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatuksen laatua merkittävästi.
      Kesäaikaan hyvinvointialueilla toimintaa suljetaan tai supistetaan, yleisimmät syyt ovat vuosilomat ja pula hoitajista. 
      – Rekrytointiongelmien yleisin syy oli pula koulutetuista sijaisista. Myös hyvinvointialueiden säästöt ja käynnissä olevat yt-neuvottelut stressaavat henkilöstöä. Epävarmuus on entisestään lisääntynyt, kun työpaikoilla on jatkuva huoli työhyvinvoinnista ja jaksamisesta, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Tehyn tiedotteessa.
      Yleisimmin sijaisiksi palkataan opiskelijoita, aiemmin keikkatöitä tai lyhytaikaisia sijaisuuksia tehneitä ja vastavalmistuneita.
      Rytkösellä on selkeä resepti hoitajapulaan ja rekrytointiongelmiin.
      – Hoitajapula maksaa sosiaali- ja terveydenhuollossa eniten ja tuottaa lisäkustannuksia. Yhteiskunnalle kustannustehokkain keino on tehdä sote-alan työpaikoista vetovoimaisia tarjoamalla hoitajille riittävästi palkkaa ja hyviä työoloja.
      Rahallisia kannustimia vähennetty
      Työnantajat ovat vähentäneet rahallisia kannustimia lisä- tai ylitöihin. Viime kesänä 59 % työnantajista oli sopinut rahallisten kannustimien käytöstä, tänä kesänä vain noin kolmasosa (32 %) on sopinut vastaavista kannustimista. Yleisin korvaus on korotettu hälytysrahakorvaus.
      Tehyn kyselyyn vastasi yhteensä 233 tehyläistä luottamusmiestä. Heistä 85 edusti julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, 103 yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa ja 45 varhaiskasvatusta. Vastausaika oli 11.4-10.5.2024.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...