Jump to content
MAINOS

Koronapandemian toinen aalto lisännyt HUSin henkilöstön uniongelmia ja psyykkistä kuormitusta


Hoitajat.net
 Share

Kuvituskuva: Envato

Koronatartuntojen lisääntyessä Uudellamaalla myös HUSin henkilöstön uniongelmat ja psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyivät työtehtävistä riippumatta. Koronapotilaita hoitaneet ovat muita kuormittuneempia.

HUSissa on meneillään koko henkilöstön kaksi vuotta kestävä koronapandemian ajan hyvinvointitutkimus. Sen avulla seurataan henkilökunnan yleisen psyykkisen kuormituksen lisäksi uniongelmia, psyykkistä traumatisoitumista sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Tutkimuksessa on mukana HUSin hoitohenkilöstön ja lääkärien lisäksi esimiestehtävissä, hallinnossa ja tukitoimissa työskenteleviä. 

Seurantatutkimuksen sähköinen kysely sisältää muutaman avoimen kysymyksen työstä, muutoksista työssä pandemian vuoksi, koronapandemiaan liittyvistä mahdollisesti traumaattisista tapahtumista sekä itsearviointikysymyksiä koronapandemian vaikutuksista esimerkiksi unettomuuteen ja mielialaan. Vastausten kanssa tarkasteltiin rinnakkain koronatapausten ilmaantuvuutta HUSin alueella.

Kyselyn puolen vuoden seurannan analyysi on vastikään julkaistu International Journal of Environmental Research and Public Health -tiedejulkaisussa.

Uni käy psyykkisen kuormituksen mittarista

Ensimmäinen sähköinen tutkimuskysely lähetettiin HUSin henkilöstölle kesäkuussa 2020. Heistä tutkimukseen osallistui 19 % eli lähes 5 000 työntekijää. Vastaajista 62 % oli hoitohenkilöstöä ja 9 % lääkäreitä.

Kyselyn ensimmäiset tulokset julkaistiin vuoden 2020 lopulla. Niistä ilmeni, että ensilinjan työntekijät raportoivat psyykkisesti traumatisoivia pandemiaan liittyviä tapahtumia lähes kaksi kertaa useammin kuin muut työntekijät, kaikista vastaajista niistä raportoi 28 %. Tapahtumia raportoineista noin viidenneksellä oli traumaperäiseen stressihäiriöön viittaavia oireita. Pandemiaan liittyvät kuormituskokemukset selittivät psyykkistä kuormittuneisuutta.

Juuri julkaistusta puolen vuoden seurannasta puolestaan selvisi, että psyykkisen kuormittuneisuuden lisäksi eriasteinen unettomuus vaihteli HUSin henkilökunnalla Uudenmaan koronatapausten ilmaantuvuuden mukaan. Herkkyys sekä unihäiriöille että kuormittuneisuudelle on yksilöllistä. Yksilölliset tekijät selittivätkin merkittävän osan psyykkisestä oireilusta, joka puolestaan vaikuttaa työtehtävistä palautumiseen. Henkilökunnan ikä tai sukupuoli eivät puolen vuoden seurannassa liittyneet psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

- Uni on hyvä hyvinvoinnin mittari. Kaikille on tärkeä nukkua tarpeeksi ja pitää yhteyttä läheisiin, vaikka etänä, sekä muistaa terveelliset elintavat. Ne tukevat mielen joustavuutta stressitilanteissa, sanoo vs. osastonylilääkäri Tanja Laukkala. 

- Poikkeusaikaa on kestänyt pitkään, joten mikäli on epävarma omasta jaksamisestaan ja nukkuu huonosti, kannattaa hakea tukea, jota on myös tarjolla. Erityisesti ensilinjan työntekijät ja toisiin työtehtäviin siirtyneet voivat olla kovilla. Samoilla vastaajilla olikin oireilua monella eri oirealueella, Laukkala kertoo.

Moniammatillinen tutkimus jatkuu HUSin Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linjan ja Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen koordinoimana vuoden 2021 loppuun asti, ja HUSin henkilökunta voi edelleen tulla siihen mukaan.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...