Koronapandemian toinen aalto lisännyt HUSin henkilöstön uniongelmia ja psyykkistä kuormitusta

Koronatartuntojen lisääntyessä Uudellamaalla myös HUSin henkilöstön uniongelmat ja psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyivät työtehtävistä riippumatta. Koronapotilaita hoitaneet ovat muita kuormittuneempia.

HUSissa on meneillään koko henkilöstön kaksi vuotta kestävä koronapandemian ajan hyvinvointitutkimus. Sen avulla seurataan henkilökunnan yleisen psyykkisen kuormituksen lisäksi uniongelmia, psyykkistä traumatisoitumista sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Tutkimuksessa on mukana HUSin hoitohenkilöstön ja lääkärien lisäksi esimiestehtävissä, hallinnossa ja tukitoimissa työskenteleviä. 

Seurantatutkimuksen sähköinen kysely sisältää muutaman avoimen kysymyksen työstä, muutoksista työssä pandemian vuoksi, koronapandemiaan liittyvistä mahdollisesti traumaattisista tapahtumista sekä itsearviointikysymyksiä koronapandemian vaikutuksista esimerkiksi unettomuuteen ja mielialaan. Vastausten kanssa tarkasteltiin rinnakkain koronatapausten ilmaantuvuutta HUSin alueella.

Kyselyn puolen vuoden seurannan analyysi on vastikään julkaistu International Journal of Environmental Research and Public Health -tiedejulkaisussa.

Uni käy psyykkisen kuormituksen mittarista

Ensimmäinen sähköinen tutkimuskysely lähetettiin HUSin henkilöstölle kesäkuussa 2020. Heistä tutkimukseen osallistui 19 % eli lähes 5 000 työntekijää. Vastaajista 62 % oli hoitohenkilöstöä ja 9 % lääkäreitä.

Kyselyn ensimmäiset tulokset julkaistiin vuoden 2020 lopulla. Niistä ilmeni, että ensilinjan työntekijät raportoivat psyykkisesti traumatisoivia pandemiaan liittyviä tapahtumia lähes kaksi kertaa useammin kuin muut työntekijät, kaikista vastaajista niistä raportoi 28 %. Tapahtumia raportoineista noin viidenneksellä oli traumaperäiseen stressihäiriöön viittaavia oireita. Pandemiaan liittyvät kuormituskokemukset selittivät psyykkistä kuormittuneisuutta.

Juuri julkaistusta puolen vuoden seurannasta puolestaan selvisi, että psyykkisen kuormittuneisuuden lisäksi eriasteinen unettomuus vaihteli HUSin henkilökunnalla Uudenmaan koronatapausten ilmaantuvuuden mukaan. Herkkyys sekä unihäiriöille että kuormittuneisuudelle on yksilöllistä. Yksilölliset tekijät selittivätkin merkittävän osan psyykkisestä oireilusta, joka puolestaan vaikuttaa työtehtävistä palautumiseen. Henkilökunnan ikä tai sukupuoli eivät puolen vuoden seurannassa liittyneet psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

- Uni on hyvä hyvinvoinnin mittari. Kaikille on tärkeä nukkua tarpeeksi ja pitää yhteyttä läheisiin, vaikka etänä, sekä muistaa terveelliset elintavat. Ne tukevat mielen joustavuutta stressitilanteissa, sanoo vs. osastonylilääkäri Tanja Laukkala. 

- Poikkeusaikaa on kestänyt pitkään, joten mikäli on epävarma omasta jaksamisestaan ja nukkuu huonosti, kannattaa hakea tukea, jota on myös tarjolla. Erityisesti ensilinjan työntekijät ja toisiin työtehtäviin siirtyneet voivat olla kovilla. Samoilla vastaajilla olikin oireilua monella eri oirealueella, Laukkala kertoo.

Moniammatillinen tutkimus jatkuu HUSin Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linjan ja Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen koordinoimana vuoden 2021 loppuun asti, ja HUSin henkilökunta voi edelleen tulla siihen mukaan.