Jump to content
MAINOS

Koronapandemia alleviivasi sairaanhoitajaopiskelijoille ammatin merkityksellisyyttä ja vaarallisuutta


Hoitajat.net
 Jaa

Sairaanhoitajaliitto kysyi sairaanhoitajaopiskelijoilta, miten he selviytyivät koronakeväästä, miten pandemia vaikutti heidän mielipiteisiinsä alasta ja miten he kokivat opintojensa edistyneen poikkeusolojen aikana.

”Tämä (koronapandemia) ei kuitenkaan ole muuttanut käsitystä sairaanhoitajan ammattia kohtaan – hienompaa ja merkityksellisempää työtä en voisi kuvitella. Tähän ammattiin todella haluan valmistua.”

”Pidän todella tästä ammatista, mutta huonot työolot, huono ja epäasiallinen johtaminen sekä palkkaus saavat väkisin ajattelemaan, tätäkö todella haluan tulevaisuudessa.”

–Tämän kyselyn vastaukset antavat meille pienoiskoossa kuvan siitä, miltä työelämässä näyttää sairaanhoitajaopiskelijan näkökulmasta. Jäävätkö he alalle on tuhannen taalan kysymys, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Kyselyyn vastasi kesäkuussa yhteensä 437 opiskelijaa. Vastaajista 82 prosenttia opiskeli sairaanhoitajiksi, 10 prosenttia terveydenhoitajiksi, 4 prosenttia kätilöiksi ja 4 prosenttia ensihoitajiksi. Vastaajia oli melko tasaisesti kaikista sairaanhoitajia kouluttavista ammattikorkeakouluista. Vastaajat olivat iältään suurimmaksi (75 prosenttia) osaksi 18–34-vuotiaita nuorten ikäluokkien edustajia. 

Sairaanhoitajaliitossa kyselyn myötä tarjoutuvaa näkymää pidetään hyvin tärkeänä.

– Opiskelijoilla on herkät tuntosarvet ja heidän mielipiteensä kannattaa nähdä arvokkaana antina työelämän kehittämisessä. He pohtivat kyselyn avoimissa vastauksissa todella paljon alan arvostusta ja sitä, miten arvostus näkyi kansan eleinä, muttei valtakunnallisissa linjauksissa ja toimissa. Tällä saattaa olla kauaskantoiset vaikutukset alan vetovoimaisuuteen, sanoo Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe.

Tiedotus ja johtaminen kummastuttivat, opiskelijat miettivät myös alanvaihtoa

Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat erityisen huolestuttavina puutteet pandemian aikaisessa ohjeistuksessa ja tiedonkulussa. Lisäksi he kokivat, että henkilöstö ei saanut riittävästi tietoa eikä työpaikalla ollut resursseja noudattaa varotoimia. Myös johtamiskulttuurin uudistamista pidettiin tarpeellisena.

”Alistamis- ja uhkailukulttuuri saisi jo loppua.”

”Osittain työnantajien ja osastovastaavien käytös oli jopa töykeää ja heiltä tuli lisää painostusta kannustuksen ja ymmärtäväisyyden sijaan.”

”Johtamisen taso on heikkoa eikä työntekijöiden turvallisuudesta välitetä.”

– Pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että nämä opiskelijoiden kriittisimmätkin kommentit otetaan työyhteisöissä rakentavasti vastaan. Toivon, että torjunnan ja selitysten sijaan syntyisi aito kiinnostus: näissä meilläkin on varaa parantaa, sanoo Hahtela.

Opiskelijat toivovat, että sairaanhoitajan työstä myös maksettaisiin työn vastuuta ja vaativuutta vastaavaa korvausta. Tällä hetkellä vähän yli 2000 euron peruspalkka ei opiskelijoiden mielestä ole kohdillaan työstä, jossa ollaan vastuussa toisten ihmisten hengestä.

”Pohdin sitä, että joudun työskentelemään alalla, jossa uhkaan omaa terveyttäni, eikä minua arvosteta ja palkkaus on suhteellisen huono työn kuormittavuuteen ja vaativuuteen ja vastuuseen nähden. Koronapandemia on avannut silmiäni entisestään alaa kohtaan, ja olen ruvennut pohtimaan alanvaihtoa.”

Toisaalta sairaanhoitajaopiskelijoita houkuttelee sairaanhoitajan työssä monipuolisuus ja haasteellisuus. Kun haasteista ja paineesta selviää hyvin, saa kokea työniloa.

”Pandemian aikana on konkretisoitunut, kuinka vähän hoitoalan vaativuutta arvostetaan. Ihmiset puhuvat kutsumuksesta, reippaudesta ja rohkeudesta, mutta nämä eivät kohtaa rahallisen korvauksen kanssa. Kun harjoitteluni peruttiin, menin sairaalaan töihin kohorttiosastolle. On henkisesti ja fyysisesti raskasta hoitaa eristyspotilaita ja hikoilla 8h/pvä suojavarusteissa ja vajaalla miehityksellä. Toisinaan mietin, että mihin olen itseni laittanut. Pandemia-aika on myös vahvistanut ajatustani jatko-opinnoista. Hoitotyössä sairaalan vuodeosastolla en tule jaksamaan eläkeikään asti.”

”Olen alkanut kyseenalaistamaan ammatinvalintaani, sillä sairastuttuani koronaan sairastutin koko perheeni enkä halua, että se enää koskaan toistuu. Mikään työ ei ole tärkeämpää kuin perheeni.”

Pandemia-aika tarjosi ammatillisen mahdollisuuden kokea ja oppia uutta

Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat, että pandemia-aika avasi heidän silmiään näkemään sairaanhoitajan työtä ja sen haastavuutta laajemmin osana suurta kokonaisuutta.

”Koin oppivani paljon uutta ja sellaista, mitä en välttämättä koe enää koskaan. Otin harjoittelusta kaiken irti ja sainkin hyvää palautetta.”

”Sairaanhoitajana haluan edelleen tulevaisuudessa työskennellä, mutta pandemia konkretisoi tilanteiden muuttuvuuden. Toisaalta myös opetti joustavuutta ja stressinhallintataitoja.”

”Oli jollain tavalla jopa hienoa kokea tällainen pandemia vielä opiskeluaikana. Tuntuu, että osaan toimia paljon paremmin alan ammattilaisena uuden vastaavanlaisen tilanteen sattuessa.”

Opiskelijat kokivat, että tietoisuus ja ymmärrys käsihygieniasta, aseptiikasta ja infektioiden torjunnan varotoimista sekä niiden merkityksistä lisääntyivät pandemian vuoksi.

Pandemian vuoksi tehdyt opintomuutokset saattoivat myös lisätä epävarmuutta oman oppimisen riittävyydestä.

”Ammattiin valmistuminen vähän pelottaa, koska etäopintojen vuoksi monet kädentaitojen tunnit järjestettiin myös etänä. Näitä tunteja on muutenkin supistettu paljon ja aikataulu on tiukka, joten vauhdilla mennään eteenpäin ja osa asioista jää väkisin heikommalle osaamistasolle.”

Sairaanhoitajan työ voi olla riski omalle turvallisuudelle

Sairaanhoitajilla tulee olla oikeus suojautua ja tehdä työtä turvallisesti. Nyt niin ei ollut.

”Suojainten käyttö on ammattioikeus, ei voida riskeerata työntekijöitä olemattomilla suojavarustuksilla tai vanhentuneilla! Meillä yksikössä oli vanhentuneita suojaimia, joista osa haisi ummehtuneille!”

Opiskelijoiden vastauksissa näkyi myös suuri arvostus tulevia kollegoita kohtaan.

”Koronakevään aikana on entisestään vahvistunut käsitys siitä, kuinka tärkeää työtä sairaanhoitajat tekevät. Kun koko muu maailma pysähtyy, sairaanhoitajat jatkavat puurtamista työrintamalla muiden ihmisten hyväksi.”

Sitaatit ovat suoria lainauksia opiskelijoiden koronakyselystä. Opiskelijakysely kokonaisuudessaan on luettavissa täältä.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...