Jump to content
MAINOS
  • Korona on aiheuttanut lisäkuormitusta ennestään kuormittuneessa sosiaali- ja terveydenhuollossa –  "Jaksaminen on veitsenterällä"


    Hoitajat.net
     Share

    Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan noin joka kolmas sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä kokee työmääränsä kasvaneen ja pelänneensä oman terveytensä puolesta. 

    Työn kuormittavuutta lisäävät vaikutukset ovat kasautuneet etenkin nuorille, työntekijäasemassa toimiville ja tietyille ammattiryhmille: röntgenhoitajille, sairaanhoitajille, laboratoriohoitajille ja laboranteille sekä lähi- ja perushoitajille. 

    Vaikka koronakuorman on aiemminkin tiedetty kasautuvan tietyille työntekijäryhmille, tutkijat pitävät nyt työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemista aiempaakin tärkeämpänä. 

    – Korona on aiheuttanut lisäkuormitusta ennestään kuormittuneessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja monen työntekijän jaksaminen on veitsenterällä, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta korostaa. 

     – Nyt kun sote-uudistus viimein etenee, on sen onnistumista tuettava määrätietoisella työhyvinvoinnin johtamisella. Muuten on suuri vaara, että työntekijöiden jaksamisongelmat romahduttavat toiminnan uudistamisen, Laitinen arvioi. 

    Erikoistutkija Kirsikka Selanderin mukaan hätkähdyttävintä koronakuorman kasautumisessa ovat nuorten tulokset.  

    – Ammatista riippumatta nuorimmat, eli alle kolmekymppiset, kertovat kohdanneensa lisäkuormitusta vanhempia ikäryhmiä useammin. Kun tämän yhdistää toiseen Mitä kuuluu -tulosten huolestuttavaan tietoon, että nuorimmat sote-ammattilaiset palautuvat heikoimmin, joutuu kysymään, miten me saamme alle kolmekymppiset pysymään alalla? 

    Nuorimpien työntekijäryhmien heikentyvä jaksaminen ja palautuminen lisäävät huolta sote-alan veto- ja pitovoimasta.   

    Korjaustoimissa tarvitaan osaavaa johtamista

    Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyisellä johtamisella sote-alan kasautuvaa kuormitusta ei saada korjatuksi. 

    – Nyt pitää työhyvinvoinnin johtamiseen panostaa määrätietoisesti. Vuosittain tehtävän työhyvinvointikyselyn tulokset antavat osviittaa keihin pitää kohdistaa ja millaisia toimenpiteitä. Näemme seuraavista tuloksesta, miten näissä toimenpiteissä onnistutaan, Laitinen ehdottaa. 

    Kuormituksen takana on monta tekijää

    Sote-alan ammattilaisten kokemassa kuormituksen kasvussa kyse ei ole vain tuntemuksista. Mitä kuuluu -tuloksissa erilaiset mittarit kertovat konkreettisia esimerkkejä kuormitusta lisänneistä tekijöistä. Tekijöitä on monia. 

    – Korona on vaatinut työntekijöiltä joustoa. Pienessäkään nuhassa ei ole saanut tulla töihin, minkä vuoksi muut ovat joutuneet venymään ja paikkaamaan työvoimapulaa. Samalla lomia on voinut jäädä pitämättä, jotta on pystytty vastaamaan hoivan tarpeeseen, Selander avaa tuloksia.

    Tutkijat muistuttavat tulosten painoarvoa tilanteessa, jossa sote-uudistus edellyttää myös venymistä monilta ammattiryhmiltä. 

    – Voimakkaimmin korona on kurittanut niitä, jotka ovat jollain lailla taudin kanssa tekemisissä. Sairaanhoitajat, lähi- ja perushoitajat potilaiden hoivaamisen myötä, sekä laboratorio- ja röntgenhoitajat, jotka kuvaavat ja tutkivat näytteitä. Nämä ovat ammattiryhmiä, joiden jaksamisesta sairaanhoitopiirien johtajien tulisi olla erityisen huolestuneita, Selander muistuttaa. 

    Mitä kuuluu -kyselytutkimus

    Tiedot ovat peräisin syksyllä 2020 kerätystä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kyselyaineistosta. Tutkimuksessa pyrittiin kuvaamaan, millaisia työhön liittyviä muutoksia koronapandemia on tuonut sote-henkilöstölle. Kyselyyn osallistui runsas 22 500 sote-ammattilaista eri ammattiryhmistä, vastausprosentti oli 67. 

    Selander, K., Nikunlaakso, R., Sipponen, J., Niemi, M., Olin, N., Laitinen, J. (2021) Sosiaali- ja terveysalan kasautuva koronakuorma: kyselytutkimus Suomen tilanteesta syksyllä 2020. Tutkiva Hoitotyö 19(2), 30-37.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Tehy ja SuPer laajentavat lakkojaan. Järjestöt antoivat tänään lakkovaroituksen Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolle. Lakko alkaa tiistaina 6.9.2022 klo 00.01 ja päättyy perjantaina 9.9.2022 klo 23.59.
      Tehy ja SuPer julistivat samalla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kohdistuvan hakukiellon ja tilapäisen siirron kiellon, jotka astuvat voimaan heti ja jatkuvat työtaistelun päättymiseen saakka. Hakukiellon ja siirtokiellon aikana kukaan Tehyn tai SuPerin jäsen ei voi hakea tai ottaa vastaan lakkokohteessa avoinna olevaa työtä eikä siirtyä sinne muista yksiköistä töihin
      – Sote-sektori on säästetty henkihieveriin, kun olisi pitänyt varautua globaaliin hoitajapulaan ja huoltovarmuuteen kriisioloissa. On päivänselvää, että hoitajapulan nopein ja tehokkain lääke on raha. Vastuu on päättäjillä, joiden on osoitettava lisärahoitusta sote-kriisin ratkaisuun budjettiriihessä, vaativat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola järjestöjen tiedotteessa.
      Valtakunnansovittelija aloittaa työtaistelu-uhan sovittelun ensi sunnuntaina. Tehy ja SuPer ilmoittivat eilen ensimmäisetä lakosta, joka kohdistuu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin keskussairaalan tehostetun hoidon yksikköön. KT pitää Tehyn ja Superin työtaistelutoimia hengenvaarallisina.
      Lue lisää...
    • Tehy ja Super ovat ilmoittaneet uusista työtaistelutoimista. Työtaistelu sulkee teho-osaston ja valvonnan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä vuorokaudeksi syyskuun alussa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan valittu työtaistelutoimenpide uhkaa välittömästi kansalaisten henkeä ja terveyttä.
      Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan asian ratkaisu siirtyy työtaisteluilmoitusten myötä valtakunnansovittelijan pöydälle.
      – Valittu työtaistelutoimenpide kohdistuu välittömän hoidon tarpeessa oleviin henkilöihin ja aiheuttaa välitöntä uhkaa hengelle ja terveydelle. Vetoamme järjestöihin, etteivät ne enää vaarantaisi ihmisten terveyttä uusilla työtaistelutoimenpiteillä, sanoo neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas KT:n tiedotteessa.
      Lue myös: Hoitajat lakkoon teho-osastolla – "Sote-kriisi on sylissä"
       
      Lue lisää...
    • Tehy ja SuPer ovat antaneet lakkovaroituksen koskien Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää. Yhden vuorokauden mittainen työnseisaus toteutetaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä (teho-osasto ja valvonta) perjantaina 2.9.2022 klo 00.01 – 23.59 välisenä aikana.
      Tehy ja SuPer julistivat samalla Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kohdistuvan hakukiellon ja tilapäisen siirron kiellon, jotka astuvat voimaan heti ja jatkuvat työtaistelun päättymiseen saakka.
      Hakukiellon ja siirtokiellon aikana kukaan Tehyn tai SuPerin jäsen ei voi hakea tai ottaa vastaan lakkokohteessa eli Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä (teho-osasto ja valvonta) avoinna olevaa työtä eikä siirtyä SOTE-sopimuksen/KVTES 1 luvun 10 §:n tarkoittamalla tilapäisellä siirrolla tekemään em. lakkokohteeseen kohdistuvaa työtä.
      Järjestöjen mukaan neuvotteluihin pitää saada nyt vauhtia. Sote-kriisi on sylissä ja ratkaisun on löydyttävä.
      – Hoitajajärjestöjen lukuisia varoituksia hoitajapulasta ja sen seurauksista ei ole haluttu kuulla vaan päättäjien ja työnantajien ratkaisu on ollut ajaa suoraan päin jäävuorta, kritisoivat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola järjestöjen tiedotteessa.
      Lue lisää...
    • Tehyn, SuPerin ja ERTOn neuvotteleman Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n työehtosopimuksen neuvottelut ovat takunneet pitkään. Neuvottelujen vauhdittamiseksi järjestöt julistavat YTHS:ää koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka alkoi tänään 16.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2022 klo 12.00.
      Järjestöjen keskeinen tavoite neuvotteluissa on palkkausjärjestelmän uudistaminen, joka ottaisi palkkauksessa paremmin huomioon tehtävien vaativuuden sekä turvaisi nykyistä paremmin sen, että samasta työstä maksetaan samaa palkkaa. YTHS:n palkkataso on jäänyt jälkeen sekä kuntasektorista että yksityissektorista. 
      Lisäksi YTHS:n toiminta laajeni merkittävästi vuoden 2021 alusta, mutta henkilökunnan määrä ei ole kasvanut vastaavasti. Henkilöstön vaihtuvuus on suurta eikä säätiö pysty riittävästi kilpailemaan työvoimasta, mikä on lisännyt vakituisen henkilöstön kuormitusta entisestään. 
      Lue lisää...
    • Tuoreen tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollossa toteutettu yksilöllinen liikuntaneuvonta tarjoaa merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Liikuntaneuvontaa saaneilla esimerkiksi pitkäaikaisverensokeri laski ja heistä suurempi osa saavutti LDL-kolesterolin tavoitetason verrokkeihin nähden. Asiasta kertoo Itä-Suomen yliopisto.
      Säännöllinen liikuntaharjoittelu, terveellinen ruokavalio ja lääkehoito ovat tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakiviä. Lisäämällä päivittäistä liikkumista saavutetaan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa: sokerin käyttö lihaskudoksessa tehostuu, hoitotasapaino paranee ja painonhallinta helpottuu. Lisäksi fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin, verenpaineeseen ja rasvan jakaantumiseen kehossa.
      Yksilöllinen liikuntaneuvonta ei ole perinteisesti sisältynyt samalla tavalla terveydenhuollon toimintaan kuin ravitsemusneuvonta. Suomalaisten hoitosuositusten mukaan elintapaneuvonnan tulisi kuitenkin olla keskeinen osa kroonista sairautta sairastavien potilaiden hoitoa. Siun sote osallistui vuosina 2017–2018 STM:n kärkihankerahoituksella toteutettuun Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hankkeeseen ja toteutti liikuntaneuvontakokeilun tyypin 2 diabetesta sairastaville osana perusterveydenhuollon palveluvalikkoa.
      Kokeilun tuloksia tarkasteltiin nyt julkaistussa tutkimuksessa. Liikuntaneuvontaa saaneiden, tyypin 2 diabetesta sairastavien asiakkaiden terveydentilan mittareita, kuten pitkäaikaista verensokeria, veren rasva-arvoja, painoa ja painoindeksiä verrattiin potilasrekisteristä poimittuihin verrokkeihin. Tutkimus tehtiin Pohjois-Karjalassa vuosina 2016–2018 perusterveydenhuollon asiakkaille. Tutkimusjoukko käsitti kaikkiaan 1803 iältään 19–87-vuotiasta potilasta, joilla oli todettu tyypin 2 diabetes. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa sai 521 asiakasta. Neuvonnan vaikutusten arvioimiseksi kerättiin potilastietojärjestelmä Mediatrista rekisteripohjaisia tietoja sekä neuvontaan osallistuneilta että potilailta, jotka eivät osallistuneet neuvontaan.
      Liikuntaneuvontaa toteutettiin viidellä Siun soten terveysasemalla. Neuvontaa antoivat tehtävään koulutetut fysioterapeutit, jotka toimivat osana diabetesta sairastavien potilaiden moniammatillista hoitotiimiä. Asiakkaat ohjautuivat liikuntaneuvontaan muun muassa diabeteshoitajien, fysioterapeuttien ja lääkäreiden vastaanotoilta. Liikuntaneuvontaan ohjattiin erityisesti potilaita, jotka liikkuivat hyvin vähän. Kaikki tutkimusjoukkoon kuuluvat henkilöt saivat liikuntaneuvontaa ainakin yhden kerran joko vastaanottokäynnillä tai puhelimitse.
      Liikuntaneuvontaan osallistuneilla pitkäaikaisverensokeria kuvaavat HbA1c-tasot laskivat, kun taas verrokkiryhmässä ne nousivat. Lisäksi niiden osallistujien osuus, jotka saavuttivat LDL-kolesterolin tavoitetason intervention lopussa, oli suurempi interventioryhmässä. Liikuntaneuvontaan osallistuneilla havaittiin myös vähäistä painonpudotusta, mutta ero verrokkiryhmään ei ollut merkittävä.
      – Tämän tutkimuksen perusteella voidaan päätellä perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan tarjoavan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, vaikka liikuntaharjoittelun määrän kasvu on vaatimatonta. Pienilläkin investoinneilla voidaan edistää sekä hoidon- että elämänlaatua tyypin 2 diabetesta sairastavilla, toteaa projektitutkija Tuula Martiskainen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä. Tutkimusartikkeli on osa Martiskaisen valmistelemaa väitöskirjaa.
      Martiskaisen mukaan Suomessa perusterveydenhuollossa on toteutettu varsin vähän toimeenpanotutkimusta, jossa pyrittäisiin arvioimaan uudenlaisten toimintamallien tai palvelumuotojen vaikuttavuutta käytännössä. Tämä tutkimus toteutettiin arkivaikuttavuus-asetelmalla eli osana perusterveydenhuollon normaalia toimintaa. Tulokset tarjoavat arvokasta lisätietoa liikuntaneuvonnan toteutettavuudesta ja toteutustutkimuksesta perusterveydenhuollossa sekä siitä, miten sähköisiä potilastietojärjestelmiä voidaan käyttää tutkimustietojen lähteenä.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...