Katsaus: Hoitajan kirjoittama resepti vaikuttaa turvalliselta

Lääkäriliiton tilaaman kirjallisuuskatsauksen mukaan sopivan koulutuksen ja riittävän tuen avulla hoitajien lääkkeenmääräämisoikeus näyttää turvalliselta tavalta hoitaa valikoituja avoterveydenhuollon potilasryhmiä.

Hoitajan lääkkeenmääräämisoikeutta on tutkittu mm. diabeteksen, sydän-ja verisuonitautien, mielenterveyden häiriöiden, ylähengitys-tieinfektioiden ja raskauden ehkäisyn yhteydessä. Tautikohtaisesti tarkastellen hoitotulokset olivat samanlaisia tai parempia kuin lääkäriverrokeilla varsinkin pitkäaikaissairauksien hoidossa, mutta näyttö on niukkaa.

Katsauksen mukaan potilastyytyväisyys oli hoitajaryhmissä yhtä hyvä tai parempi kuin lääkäriryhmissä. Lääkevalinnoissa tai reseptien lukumäärissä ei ollut suuria eroja lääkärien työskentelyyn verrattuna. Hoidon haittoja oli mitattu vain osassa tutkimuksista ja erot olivat vähäisiä; vakavia haittoja potilaille ei ole raportoitu.

Katsauksen tekijöiden mukaan varmoja johtopäätöksiä vaikutuksen suuruudesta tai eroista tai hoitajareseptin soveltuvuudesta tiettyjen sairauksien hoitoon ei tämän katsauksen pohjalta voi tehdä, sillä interventiot vaihtelevat tutkimuksesta toiseen eikä pelkkää hoitajan lääkkeenmääräämisoikeutta ilman sitä tukevia järjestelyjä ole juuri tutkittu.

Reseptihoitajat Suomessa

Terveydenhuollon ammattihenkilölain uudistus Suomessa vuonna 2010 antoi sairaanhoitajalle rajatun oikeuden määrätä lääkkeitä, kun siihen tarvittava lisäkoulutus on suoritettu ja terveyskeskuksen vastaava lääkäri antanut määräyksen. Vuoden 2018 alussa tämän erikoispätevyyden oli saanut 346 sairaanhoitajaa. Noin puolet työskenteli terveyskeskusten ajanvarausvastaanotolla, hieman pienempi osa terveyskeskusten tai sairaanhoitopiirien päivystyksessä ja muutamat esimerkiksineuvoloissa, koulu-tai työterveyshuollossa. 

Sairaanhoitajan määrättävistä lääkkeistä osan hoitaja saa aloittaa itse diagnoosinsa perusteella; osa on pitkäaikaissairauksien lääkkeitä, joiden reseptin hoitaja saa uusia. Sairaanhoitajan aloitettavia lääkkeitä ovat esimerkiksi influenssarokotteet, nielutulehduksen tai silmän sidekalvon tulehduksen lääkkeet. Uusittavia lääkkeitä ovat mm. verenpainetaudin, tyypin 2 diabeteksen ja astman hoitoon tarkoitetut lääkkeet.

Sairaanhoitaja ei yleensä saa aloittaa lääkkeitä alle 12-vuotiaille. Lisärajauksia on tehty myös mm. sukupuolen tai sairaustyypin mukaan (miesten virtsatietulehdus, tekoläppäpotilaat). Vuonna 2014 sairaanhoitajien lääkemääräyksistä hieman yli puolet oli infektiolääkkeitä ja viidesosa sydän-ja verisuonisairauksien lääkkeitä. Yleisimmin määrättiin bakteeri-, diabetes-ja kolesterolilääkkeitä.

Eduskunta käsittelee parhaillaan ammattihenkilölain muutosesitystä, jonka mukaan sairaanhoitajat voisivat määrätä rajatusti lääkkeitä myös esimerkiksi kotisairaanhoidossa ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla. Toi-minta laajenisi koskemaan myös ulkoistettuja ja ostopalveluja. Tavoitteena on nopeuttaa potilaiden hoi-toon pääsyä ja hoidon aloittamista, sujuvoittaa terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaa ja edistää tarkoituksenmukaista työnjakoa terveydenhuollossa. 

Katsaus: Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden vaikutuksia teollisuusmaiden perusterveydenhuollossa