Jump to content
MAINOS

Kansanedustaja: Kaikista ei ole hoitajaksi


Hoitajat.net
 Jaa

Ongelmat koulutuksessa ja työelämässä ovat kärjistyneet soveltuvuuskokeiden luopumisen seurauksena. Kuvituskuva: Envato

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutukseen säädetään pakolliset, valtakunnalliset ja karsivat soveltuvuus- ja valintakokeet. Koulutuksen on annettava valmiudet hyvään ammattitaitoon jokaiselle hoitajalle ja sen on turvattava potilasturvallisuus.

– Hyvin toteutetut pääsy- ja soveltuvuuskokeet edistävät onnistuneita opiskelijavalintoja: keskeytykset vähenevät, opinnot oikealla opintopolulla etenevät ja opettajat voivat keskittyä opettamiseen, Sarkomaa pohtii.

Viime hallituskaudella oppilaitoksilta poistettiin mahdollisuus jättää opiskelija valitsematta soveltuvuustestin perusteella. Muutoksen tultua voimaan vuonna 2015 se havaittiin pian toimimattomaksi. Muutos on johtanut kasvaviin ongelmiin työelämässä alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrän kasvaessa. Ongelmat ovat kärjistyneet myös oppilaitoksissa. 

– Nyt meillä on käsillä tilanne, jossa alalle päätyy hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä. Tämä on riski potilasturvallisuudelle ja kuormittaa hoitoalan työyhteisöjä sekä alan oppilaitoksia. Palaute ja huoli opettajilta ja hoitoalan toimijoilta sekä kansalaisilta on ollut valtaisa, Sarkomaa sanoo.

Tehy, Super, JHL, OAJ ja Akavan Sairaanhoitajat ovat vaatineet soveltuvuuskokeiden palautusta.

– Heidän näkemyksensä on viisasta ottaa huomioon, Sarkomaa sanoo.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Suomen kieltä olisi myös tulevien opiskelijoiden osattava ehdottomasti puhua sekä myös ymmärtää mitä muut heille puhuu. 

Uskomattomia tapauksia on tullut vastaan. Heidän ei olisi pitänyt ikinä päästä opiskelijoiksi hoitoalalle. 

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kyllähän ihmetystä herättää miten nämä huonosti suomea puhuvat ovat ylipäätään saaneet koulun läpi. Karhunpalvelus niin työntekijälle kuin työnantajalle. Potilaista puhumattakaan... 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Minäkin vanha juoppo,nyt 10 vuotta nuorten skitsojen kanssa..Uskallan väittää että ymmärrän paremmin heitä kun joku ns.normaalin elämän elänyt..

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Entiset päihdekuntoutujat tai elämässään muuten kovia kokeneet voivat olla erinomaisia kokemusasiantuntijoita hoitoalalla. 

Hoitoalalla tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, tiimityöskentelytaitoja, jatkuvaa kehitysmyönteisyyttä  työssään. Hoitaja voi olla persoonaltaan inrovertti, mutta on osattava työrupeamansa aikana olla ekstrovertti. 

Ei voi olla pöpökammoinen tai hajuherkkä, vaikka joissain ääritilanteissa se on ymmärrettävää.

Ulkosuomalaisissa voi olla äärimmäisen hyviä hoitajia kielitaitopuutteistaan huolimatta, jotka tuovat omat kulttuuriperintönsä esiin, kuten vanhusten kunnioittaminen. Se huokuu esim. muistisairaille kosketuksen ja hoivan, hyräilyn kautta; ei pelkästään suullisena kommunikaatiota.

Olen itse työssäni tavannut sekä kantasuomalaisissa ja maahanmuuttajissa ääripäitä. Hyviä ja alalle sopimattomia.

Meillä Suomessa tulee pian vastaan tilanne, jossa maahanmuuttajaväestö ikääntyy, jolloin heidän vanhushoitoon tarvitaan heidän kulttuuristaan tulleita hoitajia.

Tietenkin olisi ideaalitilanne meidän sodassa tai sodan jalkoihin jääneiden vanhusten hoitotyö, jossa he saisivat optimaalisen kunnioituksen uhrauksistaan, joita ovat maamme eteen tehneet.

Ehdottomasti soveltuvuuskokeiden palautus! Se on myös etu kokeista karsiutuvalle, uravalinnoissaan epävarmalle hakijalle. Tuolloin ei tarvitse kokea itsetunnollisia kriisejä, jos opintojen aikana kokee tai nähdään, ettei ole soveltuva alalle.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tyttäreni haki ensihoitaja/sairaanhoutajaksi. Luki paljon ja olisi erittäin hyvä alalle. Mutta ei päässyt. Onko järkeä, että netun kautta tehdään 90min kokeet? Monella nuorelka on mukana taustatuki jotka vastaavat kokeisiin nuorensa puolesta. Tämä on väärin. Soveltuvuustestit takaisin kouluun, jolloin ei ole ammatti ihmisiä vastaamassa nuorensa puolesta. Tähänkö ollaan menty? 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Hoitajille on sentään jotkut soveltuvuuskokeet. 😄 Mites sitten ne yliopisto-opiskelijat. Voisi kuvitella, että lääkärinkin ois hyvä olla edes vähän ihmisten ihminen, eikä pelkästään hyvä koulussa... 🤔😅

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Nyt ,kun työelämä joutuu kouluttamaan esim.lähihitajaopiskelijoita perusasioista lähtien,koska ammattiopistot eivät pysty enää antamaan riittäviä perusteita työssäoppimiseen oppilaitoksissa rahoituksen kiristyttyä sielläkin,voi ymmärtää,missä tilanteessa ollaan. Jos huonoa suomea puhuva opiskelija ei oikein hallitse työssäoppimistaan,on jopa niin,että oppilaitoksen edustaja ikäänkuin painostaa laskemaan harjoittelun läpi.Koetaan todella eettisesti vääräksi. Havaitaan usein,että omaan työpaikkaan ei voisi ottaa kyseistä henkilöä työkaveriksi,mikä kriteeri on hyvinkin tärkeää annettaessa palautetta. Tähän on tultu ja voi olettaa potilasturvallisuuden olevan toisarvoinen seikka. Me ,ketkä olemme saaneet hyvän ja arvokkaan koulutuksen olemme ylpeitä omasta ammattitaidosta,mutta järki käteen olisi otettava,ketkä ovat sopivia ja kykeneviä alalle,missä vaaditaan moniosaa!ista entistä enemmän.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Hyvä juttu mikäli karsivat soveltuvuuskokeet saadaan , ettei nyt taas olisi kyseessä ne jo turhankin tutut vaalipuheet kansanedustajalta

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

En itse kokoomusta fanita, mutta sairaanhoitaja Sarkomaa on kyllä siitä poikkeuksellinen poliitikko, että hän pitää hoitoalan asioita esillä koko vaalikauden ajan. Seuratkaapa esim Twitterissä. Toinen on esh Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

On 1/19/2019 at 9:41 AM, Guest Huolestunut äiti said:

Tyttäreni haki ensihoitaja/sairaanhoutajaksi. Luki paljon ja olisi erittäin hyvä alalle. Mutta ei päässyt. Onko järkeä, että netun kautta tehdään 90min kokeet? Monella nuorelka on mukana taustatuki jotka vastaavat kokeisiin nuorensa puolesta. Tämä on väärin. Soveltuvuustestit takaisin kouluun, jolloin ei ole ammatti ihmisiä vastaamassa nuorensa puolesta. Tähänkö ollaan menty? 

Monella ammattikorkeakoululla on käytössä soveltuvuustestit kun esivalintakokeesta pääsee jatkoon. Esimekiksi Tampereella sähköisenä lomakkeena ja Kuopiossa haastattelu.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...