Jump to content
MAINOS

Kansanedustaja: Kaikista ei ole hoitajaksi


Hoitajat.net
 Share

Ongelmat koulutuksessa ja työelämässä ovat kärjistyneet soveltuvuuskokeiden luopumisen seurauksena. Kuvituskuva: Envato

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutukseen säädetään pakolliset, valtakunnalliset ja karsivat soveltuvuus- ja valintakokeet. Koulutuksen on annettava valmiudet hyvään ammattitaitoon jokaiselle hoitajalle ja sen on turvattava potilasturvallisuus.

– Hyvin toteutetut pääsy- ja soveltuvuuskokeet edistävät onnistuneita opiskelijavalintoja: keskeytykset vähenevät, opinnot oikealla opintopolulla etenevät ja opettajat voivat keskittyä opettamiseen, Sarkomaa pohtii.

Viime hallituskaudella oppilaitoksilta poistettiin mahdollisuus jättää opiskelija valitsematta soveltuvuustestin perusteella. Muutoksen tultua voimaan vuonna 2015 se havaittiin pian toimimattomaksi. Muutos on johtanut kasvaviin ongelmiin työelämässä alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrän kasvaessa. Ongelmat ovat kärjistyneet myös oppilaitoksissa. 

– Nyt meillä on käsillä tilanne, jossa alalle päätyy hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä. Tämä on riski potilasturvallisuudelle ja kuormittaa hoitoalan työyhteisöjä sekä alan oppilaitoksia. Palaute ja huoli opettajilta ja hoitoalan toimijoilta sekä kansalaisilta on ollut valtaisa, Sarkomaa sanoo.

Tehy, Super, JHL, OAJ ja Akavan Sairaanhoitajat ovat vaatineet soveltuvuuskokeiden palautusta.

– Heidän näkemyksensä on viisasta ottaa huomioon, Sarkomaa sanoo.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Suomen kieltä olisi myös tulevien opiskelijoiden osattava ehdottomasti puhua sekä myös ymmärtää mitä muut heille puhuu. 

Uskomattomia tapauksia on tullut vastaan. Heidän ei olisi pitänyt ikinä päästä opiskelijoiksi hoitoalalle. 

 

Link to comment
Share on other sites

Kyllähän ihmetystä herättää miten nämä huonosti suomea puhuvat ovat ylipäätään saaneet koulun läpi. Karhunpalvelus niin työntekijälle kuin työnantajalle. Potilaista puhumattakaan... 

Link to comment
Share on other sites

Minäkin vanha juoppo,nyt 10 vuotta nuorten skitsojen kanssa..Uskallan väittää että ymmärrän paremmin heitä kun joku ns.normaalin elämän elänyt..

Link to comment
Share on other sites

Entiset päihdekuntoutujat tai elämässään muuten kovia kokeneet voivat olla erinomaisia kokemusasiantuntijoita hoitoalalla. 

Hoitoalalla tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, tiimityöskentelytaitoja, jatkuvaa kehitysmyönteisyyttä  työssään. Hoitaja voi olla persoonaltaan inrovertti, mutta on osattava työrupeamansa aikana olla ekstrovertti. 

Ei voi olla pöpökammoinen tai hajuherkkä, vaikka joissain ääritilanteissa se on ymmärrettävää.

Ulkosuomalaisissa voi olla äärimmäisen hyviä hoitajia kielitaitopuutteistaan huolimatta, jotka tuovat omat kulttuuriperintönsä esiin, kuten vanhusten kunnioittaminen. Se huokuu esim. muistisairaille kosketuksen ja hoivan, hyräilyn kautta; ei pelkästään suullisena kommunikaatiota.

Olen itse työssäni tavannut sekä kantasuomalaisissa ja maahanmuuttajissa ääripäitä. Hyviä ja alalle sopimattomia.

Meillä Suomessa tulee pian vastaan tilanne, jossa maahanmuuttajaväestö ikääntyy, jolloin heidän vanhushoitoon tarvitaan heidän kulttuuristaan tulleita hoitajia.

Tietenkin olisi ideaalitilanne meidän sodassa tai sodan jalkoihin jääneiden vanhusten hoitotyö, jossa he saisivat optimaalisen kunnioituksen uhrauksistaan, joita ovat maamme eteen tehneet.

Ehdottomasti soveltuvuuskokeiden palautus! Se on myös etu kokeista karsiutuvalle, uravalinnoissaan epävarmalle hakijalle. Tuolloin ei tarvitse kokea itsetunnollisia kriisejä, jos opintojen aikana kokee tai nähdään, ettei ole soveltuva alalle.

Link to comment
Share on other sites

Tyttäreni haki ensihoitaja/sairaanhoutajaksi. Luki paljon ja olisi erittäin hyvä alalle. Mutta ei päässyt. Onko järkeä, että netun kautta tehdään 90min kokeet? Monella nuorelka on mukana taustatuki jotka vastaavat kokeisiin nuorensa puolesta. Tämä on väärin. Soveltuvuustestit takaisin kouluun, jolloin ei ole ammatti ihmisiä vastaamassa nuorensa puolesta. Tähänkö ollaan menty? 

Link to comment
Share on other sites

Hoitajille on sentään jotkut soveltuvuuskokeet. 😄 Mites sitten ne yliopisto-opiskelijat. Voisi kuvitella, että lääkärinkin ois hyvä olla edes vähän ihmisten ihminen, eikä pelkästään hyvä koulussa... 🤔😅

Link to comment
Share on other sites

Nyt ,kun työelämä joutuu kouluttamaan esim.lähihitajaopiskelijoita perusasioista lähtien,koska ammattiopistot eivät pysty enää antamaan riittäviä perusteita työssäoppimiseen oppilaitoksissa rahoituksen kiristyttyä sielläkin,voi ymmärtää,missä tilanteessa ollaan. Jos huonoa suomea puhuva opiskelija ei oikein hallitse työssäoppimistaan,on jopa niin,että oppilaitoksen edustaja ikäänkuin painostaa laskemaan harjoittelun läpi.Koetaan todella eettisesti vääräksi. Havaitaan usein,että omaan työpaikkaan ei voisi ottaa kyseistä henkilöä työkaveriksi,mikä kriteeri on hyvinkin tärkeää annettaessa palautetta. Tähän on tultu ja voi olettaa potilasturvallisuuden olevan toisarvoinen seikka. Me ,ketkä olemme saaneet hyvän ja arvokkaan koulutuksen olemme ylpeitä omasta ammattitaidosta,mutta järki käteen olisi otettava,ketkä ovat sopivia ja kykeneviä alalle,missä vaaditaan moniosaa!ista entistä enemmän.

Link to comment
Share on other sites

Guest Kokemusta kentältä

Posted

Hyvä juttu mikäli karsivat soveltuvuuskokeet saadaan , ettei nyt taas olisi kyseessä ne jo turhankin tutut vaalipuheet kansanedustajalta

Link to comment
Share on other sites

En itse kokoomusta fanita, mutta sairaanhoitaja Sarkomaa on kyllä siitä poikkeuksellinen poliitikko, että hän pitää hoitoalan asioita esillä koko vaalikauden ajan. Seuratkaapa esim Twitterissä. Toinen on esh Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.)

Link to comment
Share on other sites

On 1/19/2019 at 9:41 AM, Guest Huolestunut äiti said:

Tyttäreni haki ensihoitaja/sairaanhoutajaksi. Luki paljon ja olisi erittäin hyvä alalle. Mutta ei päässyt. Onko järkeä, että netun kautta tehdään 90min kokeet? Monella nuorelka on mukana taustatuki jotka vastaavat kokeisiin nuorensa puolesta. Tämä on väärin. Soveltuvuustestit takaisin kouluun, jolloin ei ole ammatti ihmisiä vastaamassa nuorensa puolesta. Tähänkö ollaan menty? 

Monella ammattikorkeakoululla on käytössä soveltuvuustestit kun esivalintakokeesta pääsee jatkoon. Esimekiksi Tampereella sähköisenä lomakkeena ja Kuopiossa haastattelu.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...