Jump to content
MAINOS

Kansanedustaja: Kaikista ei ole hoitajaksi


Hoitajat.net
 Jaa

Ongelmat koulutuksessa ja työelämässä ovat kärjistyneet soveltuvuuskokeiden luopumisen seurauksena. Kuvituskuva: Envato

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutukseen säädetään pakolliset, valtakunnalliset ja karsivat soveltuvuus- ja valintakokeet. Koulutuksen on annettava valmiudet hyvään ammattitaitoon jokaiselle hoitajalle ja sen on turvattava potilasturvallisuus.

– Hyvin toteutetut pääsy- ja soveltuvuuskokeet edistävät onnistuneita opiskelijavalintoja: keskeytykset vähenevät, opinnot oikealla opintopolulla etenevät ja opettajat voivat keskittyä opettamiseen, Sarkomaa pohtii.

Viime hallituskaudella oppilaitoksilta poistettiin mahdollisuus jättää opiskelija valitsematta soveltuvuustestin perusteella. Muutoksen tultua voimaan vuonna 2015 se havaittiin pian toimimattomaksi. Muutos on johtanut kasvaviin ongelmiin työelämässä alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrän kasvaessa. Ongelmat ovat kärjistyneet myös oppilaitoksissa. 

– Nyt meillä on käsillä tilanne, jossa alalle päätyy hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä. Tämä on riski potilasturvallisuudelle ja kuormittaa hoitoalan työyhteisöjä sekä alan oppilaitoksia. Palaute ja huoli opettajilta ja hoitoalan toimijoilta sekä kansalaisilta on ollut valtaisa, Sarkomaa sanoo.

Tehy, Super, JHL, OAJ ja Akavan Sairaanhoitajat ovat vaatineet soveltuvuuskokeiden palautusta.

– Heidän näkemyksensä on viisasta ottaa huomioon, Sarkomaa sanoo.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Suomen kieltä olisi myös tulevien opiskelijoiden osattava ehdottomasti puhua sekä myös ymmärtää mitä muut heille puhuu. 

Uskomattomia tapauksia on tullut vastaan. Heidän ei olisi pitänyt ikinä päästä opiskelijoiksi hoitoalalle. 

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kyllähän ihmetystä herättää miten nämä huonosti suomea puhuvat ovat ylipäätään saaneet koulun läpi. Karhunpalvelus niin työntekijälle kuin työnantajalle. Potilaista puhumattakaan... 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Minäkin vanha juoppo,nyt 10 vuotta nuorten skitsojen kanssa..Uskallan väittää että ymmärrän paremmin heitä kun joku ns.normaalin elämän elänyt..

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Entiset päihdekuntoutujat tai elämässään muuten kovia kokeneet voivat olla erinomaisia kokemusasiantuntijoita hoitoalalla. 

Hoitoalalla tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, tiimityöskentelytaitoja, jatkuvaa kehitysmyönteisyyttä  työssään. Hoitaja voi olla persoonaltaan inrovertti, mutta on osattava työrupeamansa aikana olla ekstrovertti. 

Ei voi olla pöpökammoinen tai hajuherkkä, vaikka joissain ääritilanteissa se on ymmärrettävää.

Ulkosuomalaisissa voi olla äärimmäisen hyviä hoitajia kielitaitopuutteistaan huolimatta, jotka tuovat omat kulttuuriperintönsä esiin, kuten vanhusten kunnioittaminen. Se huokuu esim. muistisairaille kosketuksen ja hoivan, hyräilyn kautta; ei pelkästään suullisena kommunikaatiota.

Olen itse työssäni tavannut sekä kantasuomalaisissa ja maahanmuuttajissa ääripäitä. Hyviä ja alalle sopimattomia.

Meillä Suomessa tulee pian vastaan tilanne, jossa maahanmuuttajaväestö ikääntyy, jolloin heidän vanhushoitoon tarvitaan heidän kulttuuristaan tulleita hoitajia.

Tietenkin olisi ideaalitilanne meidän sodassa tai sodan jalkoihin jääneiden vanhusten hoitotyö, jossa he saisivat optimaalisen kunnioituksen uhrauksistaan, joita ovat maamme eteen tehneet.

Ehdottomasti soveltuvuuskokeiden palautus! Se on myös etu kokeista karsiutuvalle, uravalinnoissaan epävarmalle hakijalle. Tuolloin ei tarvitse kokea itsetunnollisia kriisejä, jos opintojen aikana kokee tai nähdään, ettei ole soveltuva alalle.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tyttäreni haki ensihoitaja/sairaanhoutajaksi. Luki paljon ja olisi erittäin hyvä alalle. Mutta ei päässyt. Onko järkeä, että netun kautta tehdään 90min kokeet? Monella nuorelka on mukana taustatuki jotka vastaavat kokeisiin nuorensa puolesta. Tämä on väärin. Soveltuvuustestit takaisin kouluun, jolloin ei ole ammatti ihmisiä vastaamassa nuorensa puolesta. Tähänkö ollaan menty? 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Hoitajille on sentään jotkut soveltuvuuskokeet. 😄 Mites sitten ne yliopisto-opiskelijat. Voisi kuvitella, että lääkärinkin ois hyvä olla edes vähän ihmisten ihminen, eikä pelkästään hyvä koulussa... 🤔😅

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Nyt ,kun työelämä joutuu kouluttamaan esim.lähihitajaopiskelijoita perusasioista lähtien,koska ammattiopistot eivät pysty enää antamaan riittäviä perusteita työssäoppimiseen oppilaitoksissa rahoituksen kiristyttyä sielläkin,voi ymmärtää,missä tilanteessa ollaan. Jos huonoa suomea puhuva opiskelija ei oikein hallitse työssäoppimistaan,on jopa niin,että oppilaitoksen edustaja ikäänkuin painostaa laskemaan harjoittelun läpi.Koetaan todella eettisesti vääräksi. Havaitaan usein,että omaan työpaikkaan ei voisi ottaa kyseistä henkilöä työkaveriksi,mikä kriteeri on hyvinkin tärkeää annettaessa palautetta. Tähän on tultu ja voi olettaa potilasturvallisuuden olevan toisarvoinen seikka. Me ,ketkä olemme saaneet hyvän ja arvokkaan koulutuksen olemme ylpeitä omasta ammattitaidosta,mutta järki käteen olisi otettava,ketkä ovat sopivia ja kykeneviä alalle,missä vaaditaan moniosaa!ista entistä enemmän.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Hyvä juttu mikäli karsivat soveltuvuuskokeet saadaan , ettei nyt taas olisi kyseessä ne jo turhankin tutut vaalipuheet kansanedustajalta

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

En itse kokoomusta fanita, mutta sairaanhoitaja Sarkomaa on kyllä siitä poikkeuksellinen poliitikko, että hän pitää hoitoalan asioita esillä koko vaalikauden ajan. Seuratkaapa esim Twitterissä. Toinen on esh Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

On 1/19/2019 at 9:41 AM, Guest Huolestunut äiti said:

Tyttäreni haki ensihoitaja/sairaanhoutajaksi. Luki paljon ja olisi erittäin hyvä alalle. Mutta ei päässyt. Onko järkeä, että netun kautta tehdään 90min kokeet? Monella nuorelka on mukana taustatuki jotka vastaavat kokeisiin nuorensa puolesta. Tämä on väärin. Soveltuvuustestit takaisin kouluun, jolloin ei ole ammatti ihmisiä vastaamassa nuorensa puolesta. Tähänkö ollaan menty? 

Monella ammattikorkeakoululla on käytössä soveltuvuustestit kun esivalintakokeesta pääsee jatkoon. Esimekiksi Tampereella sähköisenä lomakkeena ja Kuopiossa haastattelu.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
    • Lohjan sairaalassa ei ole synnytystoimintaa ja yöaikaista leikkaustoimintaa 17.6.–8.9.2024, HUS tiedottaa. Yhteispäivystys toimii sairaalassa läpi kesän.
      HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi on tehnyt päätöksen Lohjan sairaalan toimintojen muutoksesta tulevana kesänä.
      – Kesän suunnittelussa on nähtävissä suuria haasteita saada riittävästi lääkäreitä Lohjan sairaalan päivystysrinkeihin. Potilasturvallisuuden takaamiseksi päädyin siihen, että on tarpeen suunnitelmallisesti rajoittaa toimintoja Lohjan sairaalassa kesän ajan, kertoo Mäkijärvi. 
      Tauon aikana synnyttäjät ohjataan Naistenklinikalle sekä Espoon ja Hyvinkään sairaaloihin. Tänä aikana noin 300 synnytystä siirtyy HUSin muihin synnytyssairaaloihin. Kaikille työntekijöille tarjotaan työtä muualta HUSista.
      – Tilanne on hyvin valitettava, mutta toiminnanmuutos on potilasturvallisuuden vuoksi välttämätön. Synnytystoiminta edellyttää synnytysyksikön henkilökunnan lisäksi ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta ja lastenlääkäripalveluita. Tätä kokonaisuutta emme pysty Lohjan sairaalassa varmuudella takaamaan ensi kesänä, sanoo Mäkijärvi.  
      Lue lisää...
    • Hoitajaliitot SuPer ja Tehy ovat julistaneet lakot varhaiskasvatuksessa ympäri Suomea. Lakko alkaa tiistaina 13.2.2024 klo 00:01 ja päättyy keskiviikkona 14.2.2024 klo 23:59. Viranhaltijat on rajattu työtaistelun ulkopuolelle.
      Lakkoon menevät Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Joensuun, Porin, Rovaniemen, Kauniaisten ja Vaasan kaupunkien sekä Mustasaaren kunnan kaikkien varhaiskasvatuksen yksiköiden hoitajat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
      Poliittisella lakolla vastustetaan hallitusohjelman työelämää koskevia heikennyksiä.
      – Hallituksen suunnitelma sementoida hoitajien palkkakuoppa lainsäädäntöön on ennennäkemättömän törkeä. Se ei käy meille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen liiton tiedotteessa.
      – Nyt tulisi etsiä yhteinen tahtotila ja neuvotella aidosti. Työmarkkinamalliin tulee löytää ratkaisu, jonka avulla jatkossakin alakohtaisia epäkohtia voidaan korjata myös palkkauksen avulla. Muutoin koulutetun henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa heikkenee yhä edelleen. Näiden sektoreiden työntekijät ovat avainasemassa tuottamassa keskeisiä lakisääteisiä palveluita. He mahdollistavat myös muiden suomalaisten työssäkäynnin ja yhteiskunnan toiminnan, muistuttaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tiedotteessa.

      Lisätietoja liittojen lakkosivuilla:

      Tehy: https://www.tehy.fi/eikäy
      SuPer: https://www.superliitto.fi/viestinta/super-ei-hallitusohjelmalle/
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...