Jump to content
MAINOS

Jonot kiireettömään erikoissairaanhoitoon kasvavat edelleen

Hoitajat.net

By Hoitajat.net

 Share
Kuvituskuva: Envato

Jonot kiireettömään erikoissairaanhoitoon pidentyivät keväällä 2023 lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Tiedot on kerätty hyvinvointialueittain vuoden 2023 alusta. Tämän muutoksen takia tiedot eivät ole suoraan verrannollisia edellisiin vuosiin, jolloin tiedot kerättiin sairaanhoitopiireittäin.

Huhtikuun 2023 lopussa yli 168 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon hyvinvointialueilla, mikä on lähes 15 000 potilasta enemmän kuin tammikuussa 2023.

Jonottaneista 12,5 prosenttia eli yli 21 000 potilasta oli odottanut hoitoonpääsyä pitkään eli yli puoli vuotta. Tammikuun 2023 lopussa yli puoli vuotta odottaneita potilaita oli reilut 18 000.

Tiedot käyvät ilmi THL:n erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tilastoista.

– Joulukuun lopussa 2022 yli 20 000 potilasta oli odottanut sairaanhoitopiireissä hoitoonpääsyä yli puoli vuotta. Huhtikuussa 2023 määrä oli suunnilleen samalla tasolla. Hoitoon odottaneiden kokonaismäärän kasvu selittynee kuitenkin lähetteiden määrän kasvulla, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen.

Odotusajoissa suuria eroja hyvinvointialueiden välillä

Erot odotusajoissa vaihtelevat sekä hyvinvointialueittain että erikoisaloittain. Potilaat odottivat huhtikuussa 2023 kiireetöntä erikoissairaanhoitoa sairaanhoitopiirien sairaaloihin keskimäärin 50 vuorokautta.

Huhtikuussa 2023 pisin odotusaika oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella, mikä käsittää kaikki Uudenmaan hyvinvointialueet (mediaani 103 vrk) ja lyhyin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (mediaani 35 vrk).

Huhtikuun 2023 lopussa yli puoli vuotta kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuus oli suurin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (20,6 %) ja pienin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (1,6 %).

Kaihileikkaukseen sekä polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen jonottaneiden määrät pysyneet suurina

Kaihileikkaukseen sekä polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen odottajien määrät ovat pysyneet suurina. Kaihileikkaukseen odotti kaikkiaan yli 13 000 potilasta ja polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen yli 12 000 potilasta.

Yli puoli vuotta kaihileikkaukseen pääsyä oli odottanut 9,1 prosenttia potilaista. Polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen yli puoli vuotta odottaneita oli 23,4 prosenttia potilaista.

– Kaihileikkaukseen odottaneiden kokonaismäärä on pysynyt pitkään korkeana. Polven tai lonkan tekonivelleikkausta odottaneiden määrä jatkoi kasvuaan myös tänä keväänä, Tuominen toteaa.

Lähetteiden määrä on kääntynyt kasvuun keväällä 2023

Lähetteiden määrä on kasvanut keväällä 2023 lähes 16 prosenttia verrattuna samaan ajankohtaan vuonna 2022. Vuonna 2023 huhtikuun lopussa lähetteitä kiireettömään erikoissairaanhoitoon oli yli 470 000. Vuonna 2022 lähetteitä oli samana ajankohtana reilut 400 000.

– Lähetteiden määrä on kasvanut vuoden2023 keväällä niin, että alamme olla samalla tasolla kuin ennen koronaepidemiaa. Koronaepidemian vaikutus näkyi epidemian alusta asti hoitoon hakeutuneiden määrän vähenemisenä, jolloin lähetteiden määrätkin vähenivät. Lähetteiden määrät ovat kuitenkin kääntyneet kasvuun vasta tänä vuonna, vaikka epidemia helpotti jo aikaisemmin, Tuominen kertoo.

 Share
MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Please sign in to comment

You will be able to leave a comment after signing in



Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Yhä useampi hoitaja saa ammattioikeudet takaisin – Valviran palautuspäätösten määrä nousussa
      Yhä useampi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on saanut takaisin aiemmin menettämänsä ammattioikeudet. Valviran valvontalautakunta hyväksyi vuoden 2025 tammi–kesäkuussa 25 hakemusta, joissa haettiin oikeutta palata ammattiin. Vuonna 2024 vastaavana aikana hyväksyttiin 12 hakemusta.
      Hyväksymisprosentti nousi viime vuoden 30 prosentista tämän vuoden 51 prosenttiin.
      Valvontalautakunnan päätösten kokonaismäärä jatkaa kasvua: alkuvuoden aikana lautakunta teki 232 päätöstä, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 215.
      Samalla myös ammattioikeuden menettämispäätösten määrä on noussut. Tammi–kesäkuussa 2025 oikeuden menetti 92 henkilöä, kun vuotta aiemmin luku oli 78. Lääkäreitä koskevia menetyksiä oli 14, kun vuoden 2024 vastaava määrä oli 7. Ammattioikeuksien rajoittamista koskevia päätöksiä tehtiin 29, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 21.
      Yleisimmät syyt ammattioikeuden poistamiseen tai rajoittamiseen liittyvät päihdeongelmiin ja muihin terveydentilaan liittyviin syihin.
      Lähde: Valvira, tiedote 9.7.2025
      Lue lisää...
    • Myydään hoitajat.net – hoitajabrändi, jonka kaikki tuntevat
      Myydään kokonaisuus, joka tavoittaa suomalaiset hoitotyön ammattilaiset laajasti ja tehokkaasti: hoitajat.net-domain sekä siihen liittyvät Facebook- ja Instagram-kanavat.
      Hoitajat.net on brändi, joka sopii täydellisesti alan yritykselle tai yhteisölle, joka haluaa nopeasti kasvattaa näkyvyyttään hoitoalan ammattilaisten keskuudessa – ilman että tarvitsee aloittaa tyhjästä. 
      🩺 Mikä on hoitajat.net?
      Hoitajat.net on ollut yli 20 vuoden ajan hoitotyön ammattilaisten itsenäinen ja vapaaehtoisvoimin ylläpidetty yhteisö, jossa on tuotettu uutisia, blogeja, keskusteltu työelämästä, jaettu tietoa ja huumoria, verkostoiduttu ja tuuletettu työarjen paineita.
      Yhteisö ei ole virallinen toimija, vaan ammattilaisten oma sisäpiiri, joka on toiminut pitkään aktiivisesti verkossa ja somessa. Tämän myötä hoitajat.net-nimestä on tullut tunnettu ja luotettu brändi suomalaisen hoitotyön kentässä.
      📦 Kaupan kohteet
      Domain: hoitajat.net Facebook-sivu: 72 000 seuraajaa Instagram-tili: 34 000 seuraajaa Somekanavissa on valtava mainospontentiaali, voit kohdentaa mainontaasi hoitoalan ammattilaisiin.
      ❌ HUOM: Sivuston nykyinen sisältö, kuten keskustelut, uutiset ja käyttäjätiedot poistetaan ennen kauppaa. Myynnissä ovat vain domain ja sosiaalisen median kanavien hallintaoikeudet.
      📈 Näkyvyys ja tavoittavuus
      Facebook-sivu:
      72 000 seuraajaa  3,2 miljoonaa näyttökertaa 1.1.–30.6.2025 Instagram-tili:
      34 000 seuraajaa 165 000 näyttökertaa viimeisen 90 päivän aikana Sivuston liikenne (Matomo 2024):
      681 759 sivulatausta Liikenteen lähteet:   🔹 70 % hakukoneista
        🔹 18 % sosiaalisesta mediasta
        🔹 12 % suoraa liikennettä
      🔍 SEO-etu: vanha ja arvovaltainen domain
      Hoitajat.net on yli 20 vuotta vanha domain, jolla on pitkä historia ja vahva näkyvyys Googlessa. Hakukoneet arvostavat pitkäikäisiä ja uskottavia osoitteita – ja tämä näkyy käytännössä: ➡️ Vuonna 2024 sivuston liikenteestä 70 % tuli hakukoneiden kautta.
      Tällaisia domaineja ei ole usein tarjolla – tämä on harvinainen tilaisuus.
      🗝️ Yhteenveto:
      ✅ Vahva, tunnettu brändi
      ✅ Valmis yleisö: 106 000 some-seuraajaa
      ✅ Erinomainen SEO-potentiaali
      ✅ Mahdollisuus kaupallistaa tai kehittää edelleen
      Tartu tilaisuuteen – tällaisia kokonaisuutta ei tule vastaan toista kertaa.
      📬 Tarjoukset ja lisätiedot
      Tämä brändi on rakennettu yli 20 vuodessa. Näkyvyys ja seuraajakunta ovat valmiina. Tämä ei ole nopea flippaus – vaan mahdollisuus saada heti vahva asema ja näkyvyys hoitotyön ammattilaisten keskuudessa.

      Hintapyyntöä ei ole asetettu, mutta jos ymmärrät kokonaisuuden arvon, lähetä tarjous: 
      Jan-Olof Eriksson
      jan-olof.eriksson@oskuinteractive.fi
      Lue lisää...
    • Hoitohenkilöstö venyy taas kesällä – sijaisia palkataan vähemmän säästöpaineiden vuoksi
      Kesä 2025 tuo jälleen lisäkuormaa sote-ammattilaisille. Hyvinvointialueiden käynnissä olevat yt-neuvottelut ja ankarat säästötoimet näkyvät käytännössä siinä, että sijaisia ei palkata entiseen malliin. Tämä lisää vakituisen henkilöstön työtaakkaa ja herättää huolta jaksamisesta.
      Tehyn selvityksen mukaan 53 prosenttia hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä arvioi, että toimintaa supistetaan tai suljetaan tänä kesänä yhtä paljon kuin viime vuonna. Useimmiten julkisen sektorin yksiköitä suljetaan 2–4 viikon ajaksi. Vaikka tilanne ei ole heikentynyt kesään 2024 verrattuna, sijaisten rekrytointia rajoitetaan nyt entistä tietoisemmin.
      – Yt-neuvotteluiden aiheuttama epävarmuus ja sijaisrekrytointien rajoittaminen lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät potilasturvallisuutta. Olen todella huolissani hoitajien jaksamisesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Henkilöstöpula jatkuu – erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista
      Vaikka rekrytointien hidastuminen on hetkellisesti helpottanut pulaa koulutetusta henkilöstöstä, hoitajia ei ole riittävästi. Työntekijöitä kuormittavat toistuvat työvuoromuutokset, alimitoitus ja puutteellinen perehdytys. Halukkuus joustaa työvuoroissa on vähentynyt.
      Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg painottaa, että tilanne vaatii erityistä huomiota:
      – Palvelujen laadun, potilasturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimia.
      Varhaiskasvatus ja yksityinen sektori: kesä tuo lisähaasteita
      Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla kesän ennakoidaan sujuvan pitkälti kuten viime vuonna, vaikka sijaisten saatavuus on paikoin haastavaa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa keskitetään ja henkilöstöä siirretään yksiköiden välillä.
      – Varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä kesäkuukausina erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä kiertäminen ja uudet lapsiryhmät kuormittavat työntekijöitä, Rytkönen muistuttaa.
      Lomat pääosin turvattu
      Positiivista on, että suurin osa työntekijöistä pystyy pitämään kesälomansa tavanomaiseen tapaan, joillain aloilla jopa viime kesää enemmän.
      Kesäajan 2025 selvitykseen vastasi 140 tehyläistä luottamusedustajaa, joista 46 edusti hyvinvointialueita, 60 yksityistä sote-alaa ja 34 varhaiskasvatusta. 
      Lue lisää...
    • ”Mikä on hoitajien oikeusturva Suomessa?” – Tehy pettyi poliisin päätökseen
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
    • Yli 10 000 tehyläistä vaatii rikostutkintaa – pakkotyölain valmistelussa vakavia virheitä?
      Tehy on täydentänyt rikosilmoitustaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten epäillyistä virkarikoksista liittyen suojelutyön lainvalmisteluun. Mukaan on liittynyt 10 564 tehyläistä, jotka vaativat tutkintaa ns. pakkotyölain valmistelun virheistä.
      – Tehyläiset ovat sankoin joukoin todenneet, että lainvalmistelu ei ole edennyt normaalisti ja sen virheistä vastuussa olevat on selvitettävä, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen liiton tiedotteessa.
      Tehyn mukaan TEMin lainvalmistelu on sisältänyt vakavia puutteita, kuten hätätyötä koskevien säännösehdotusten lisäämisen lausuntokierroksen jälkeen ilman asianmukaista kuulemista. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on nostanut esiin vastaavia ongelmia.
      TEM julkaisi 8. huhtikuuta tiedotteen, jossa se väitti lainvalmistelun edenneen normaalisti. Tehyn mukaan tiedote on täynnä asiavirheitä ja harhaanjohtavia väitteitä. Poliisi on ilmoittanut aloittaneensa asiassa esiselvityksen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...