Jump to content
MAINOS

Jonot kiireettömään erikoissairaanhoitoon kasvavat edelleen


Hoitajat.net
 Share

Kuvituskuva: Envato

Jonot kiireettömään erikoissairaanhoitoon pidentyivät keväällä 2023 lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Tiedot on kerätty hyvinvointialueittain vuoden 2023 alusta. Tämän muutoksen takia tiedot eivät ole suoraan verrannollisia edellisiin vuosiin, jolloin tiedot kerättiin sairaanhoitopiireittäin.

Huhtikuun 2023 lopussa yli 168 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon hyvinvointialueilla, mikä on lähes 15 000 potilasta enemmän kuin tammikuussa 2023.

Jonottaneista 12,5 prosenttia eli yli 21 000 potilasta oli odottanut hoitoonpääsyä pitkään eli yli puoli vuotta. Tammikuun 2023 lopussa yli puoli vuotta odottaneita potilaita oli reilut 18 000.

Tiedot käyvät ilmi THL:n erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tilastoista.

– Joulukuun lopussa 2022 yli 20 000 potilasta oli odottanut sairaanhoitopiireissä hoitoonpääsyä yli puoli vuotta. Huhtikuussa 2023 määrä oli suunnilleen samalla tasolla. Hoitoon odottaneiden kokonaismäärän kasvu selittynee kuitenkin lähetteiden määrän kasvulla, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen.

Odotusajoissa suuria eroja hyvinvointialueiden välillä

Erot odotusajoissa vaihtelevat sekä hyvinvointialueittain että erikoisaloittain. Potilaat odottivat huhtikuussa 2023 kiireetöntä erikoissairaanhoitoa sairaanhoitopiirien sairaaloihin keskimäärin 50 vuorokautta.

Huhtikuussa 2023 pisin odotusaika oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella, mikä käsittää kaikki Uudenmaan hyvinvointialueet (mediaani 103 vrk) ja lyhyin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (mediaani 35 vrk).

Huhtikuun 2023 lopussa yli puoli vuotta kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuus oli suurin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (20,6 %) ja pienin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (1,6 %).

Kaihileikkaukseen sekä polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen jonottaneiden määrät pysyneet suurina

Kaihileikkaukseen sekä polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen odottajien määrät ovat pysyneet suurina. Kaihileikkaukseen odotti kaikkiaan yli 13 000 potilasta ja polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen yli 12 000 potilasta.

Yli puoli vuotta kaihileikkaukseen pääsyä oli odottanut 9,1 prosenttia potilaista. Polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen yli puoli vuotta odottaneita oli 23,4 prosenttia potilaista.

– Kaihileikkaukseen odottaneiden kokonaismäärä on pysynyt pitkään korkeana. Polven tai lonkan tekonivelleikkausta odottaneiden määrä jatkoi kasvuaan myös tänä keväänä, Tuominen toteaa.

Lähetteiden määrä on kääntynyt kasvuun keväällä 2023

Lähetteiden määrä on kasvanut keväällä 2023 lähes 16 prosenttia verrattuna samaan ajankohtaan vuonna 2022. Vuonna 2023 huhtikuun lopussa lähetteitä kiireettömään erikoissairaanhoitoon oli yli 470 000. Vuonna 2022 lähetteitä oli samana ajankohtana reilut 400 000.

– Lähetteiden määrä on kasvanut vuoden2023 keväällä niin, että alamme olla samalla tasolla kuin ennen koronaepidemiaa. Koronaepidemian vaikutus näkyi epidemian alusta asti hoitoon hakeutuneiden määrän vähenemisenä, jolloin lähetteiden määrätkin vähenivät. Lähetteiden määrät ovat kuitenkin kääntyneet kasvuun vasta tänä vuonna, vaikka epidemia helpotti jo aikaisemmin, Tuominen kertoo.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...