Jump to content
MAINOS
  • Ime­tys suo­jaa vau­vaa an­ti­bioo­teil­le vas­tus­tus­ky­kyi­sil­tä bak­tee­reil­ta


    Hoitajat.net
     Share

    Äidin antibioottikuuri lisää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvan suolistossa. Kuva: Envato.

    Imetys vähentää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvojen suolistossa. Toisaalta äitien saamat antibiootit lisäävät vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvoilla.

    Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on kaikkialla. Niitä löytyy ihmisen suolistosta, vaikka ihminen ei olisi syönyt antibiootteja, ja ne leviävät ihmisestä toiseen samalla lailla kuin bakteerit, virukset ja muut pieneliöt yleensäkin: esimerkiksi kosketuksen tai ruuan kautta. 

    Vauvojen suolistossa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on vielä enemmän kuin aikuisilla, vaikka vauva ei olisi koskaan saanut antibioottikuuria ja vaikka vielä kohdussa vauvojen suolistossa ei ole bakteereja juuri lainkaan.

    Mistä ja miten vauvat saavat näitä mahdollisesti vaarallisia bakteereita suolistoonsa niin nopeasti?

    Helsingin yliopiston tuore tutkimus selvitti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää ja laatua äidinmaidossa ja äiti-vauva-parien suolistossa. Tutkimuksessa selvisi kolme asiaa.

    Ensinnäkin vähintään puoli vuotta imetetyillä vauvoilla oli vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja suolistossaan kuin lyhyemmän aikaa tai ei lainkaan imetetyillä vauvoilla. Imetys näytti siis suojaavan vauvaa tällaisilta bakteereilta.

    Toiseksi äidin synnytyksen aikana saama antibioottikuuri lisäsi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää lapsen suolistossa. Vaikutus näkyi vielä puoli vuotta synnytyksen ja antibioottikuurin jälkeen.

    Kolmanneksi tutkimuksessa selvisi, että äidinmaito myös sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ja äiti todennäköisesti siirtää niitä maidossa lapselleen.

    Siitä huolimatta imetys vähensi lapsen suolistossa olevien vastustuskykyisten bakteerien määrää, joten imetys on lapselle hyödyllistä. 

    Tulokset selviävät Nature Communications -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

    Äidimaidossa on antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja 

    Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on yksi maailman suurimmista terveysuhkista. Aiempi tutkimus on arvioinut, että vuonna 2050 antibiooteille ja muille lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit ja muut pieneliöt aiheuttavat enemmän kuolemia kuin syöpä, koska infektioita ei voida enää hoitaa tehokkaasti.

    Mikrobiologi Katariina Pärnänen Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta tutki kollegoineen 16 äiti-vauva-parin äidinmaitoa ja ulosteita. Äidinmaidon ja ulosteiden sisältämä DNA sekvensoitiin eli sen geneettinen koodi purettiin.

    Tutkimuksessa ei kuitenkaan keskitytty maidosta löytyvään äidin DNA:han, vaan tutkijat kartoittivat äidinmaidosta löytyvien bakteerien DNA:n ja geenit. Tutkijat loivatkin toistaiseksi suurimman äidinmaidon sisältämän DNA:n kirjaston.

    Tutkimus selvitti erityisesti niin sanottujen antibioottiresistenssigeenien määrää. Tällaiset geenit antavat bakteerille vastustuskyvyn tietylle antibiootille ja pystyvät usein siirtymään bakteerista toiseen. Yhdellä bakteerilla voi olla useita antibioottiresistenssigeenejä, jolloin se voi olla vastustuskykyinen usealle eri antibiootille.

    Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että äidinmaidossa todellakin on merkittäviä määriä antibiooteille vastustuskyvyn tuovia geenejä ja että lapsi todennäköisesti saa näitä geenejä ja niiden isäntäbakteereja äidiltään maidossa.

    Sen lisäksi äidit siirtävät omassa suolistossaan olevia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja lapselleen myös muilla tavoin, esimerkiksi kosketuksen kautta. Kuitenkin vain osa vauvojen antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista tuli äideiltä. Loput tulivat todennäköisesti ympäristöstä ja muilta ihmisiltä.

    Imetys on kuitenkin kokonaisuudessaan vauvalle hyväksi. Vaikka äidinmaito sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, äidinmaidon sokerit myös ruokkivat vauvan suolistossa eläviä, vauvalle hyödyllisiä bakteereja, kuten probiootteina eli suoliston terveyden edistäjinä käytettyjä bifidobakteereja.

    Äidinmaito auttaa näitä hyviä bakteereja valtaamaan alaa antibiooteille vastustuskykyisiltä taudinaiheuttajilta. Todennäköisesti siksi vähintään puoli vuotta imetetyillä vauvoilla oli suolistossaan vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kuin vähemmän aikaa imetetyillä vauvoilla.

     – Yleistajuisesti voi sanoa, että kaikki imetys on hyvästä, Pärnänen sanoo.

    –  Imetyksen hyvä vaikutus näkyi, vaikka vauva oli saanut äidinmaidon lisäksi korviketta. Osittainenkin imetys näytti vähentävän antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää. Tutkimus osoitti myös, että imetystä on hyvä jatkaa ainakin kuuden kuukauden ikään tai miksei pidempäänkin.

    – Olemme tienneet, että imetys on vauvalle muutenkin terveellistä ja hyvästä, mutta on uusi tieto, että se myös vähentää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää. 

    Äidin antibioottokuuri näkyy lapsessa 

    Raskaana olevalle naiselle saatetaan määrätä suonensisäinen antibioottikuuri synnytyksen ajaksi useista syistä, esimerkiksi jos äidillä on todettu lapselle vaarallinen streptokokkibakteeri. Tällöin antibioottikuurin tarkoitus on ehkäistä emättimessä elävän bakteerin siirtymistä lapselle synnytyksen aikana.

    Antibioottikuuriin voi olla syytä myös, jos äidin lapsivedet ovat menneet paljon ennen synnytyksen käynnistymistä tai jos muuten epäillään infektion mahdollisuutta.

    Tutkimus osoitti kuitenkin, että äidin antibioottikuuri lisää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvan suolistossa.

    Tutkimus ei selvittänyt, miksi näin käy, mutta yksi teoria on, että vauvan suolistoon ensimmäisenä saapuvilla bakteereilla on etulyöntiasema muihin nähden. Koska äidin antibioottikuuri tappaa muut paitsi sille vastustuskykyiset bakteerit, vauva saa tällaisessa tapauksessa synnytyksessä äidiltään todennäköisesti eniten juuri vastustuskykyisiä bakteereja. 

    – Me emme voi sanoa, että äidille ei pitäisi antaa synnytyksen aikana antibioottia, Pärnänen sanoo.

    – Infektion seuraukset voivat olla äidille ja lapselle vakavat. Mutta voimme kertoa, että olemme huomanneet tällaisen asian, ja lääkärit voivat miettiä, tarvitseeko käytäntöjä muuttaa vai ei.

    Synnytyksen aikainen antibioottikuuri on kuitenkin vain yksi kaikista äidin syömistä kuureista, jotka voivat vaikuttaa vauvan suoliston bakteereihin.

    Aina, kun syömme antibioottikuurin, suolistomme bakteerikanta muuttuu. Antibiootit tappavat sekä hyvät että pahat bakteerit ja jäljelle jäävät vain kyseiselle antibiootille vastustuskykyiset bakteerit. Nämä voivat saada kuurin jälkeen pysyvän jalansijan suolistossamme, vaikka suurin osa muistakin bakteereista pian palaa.

    Koska äiti siirtää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerejaan lapselle, kaikki äidin elämänsä aikana syömät antibioottikuurit saattavat vaikuttaa myös lapsen suoliston bakteerikantaan ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrään.

    Vauvat perivät antibioottien käytön ongelmat 

    Kaikki antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät aiheuta tauteja, eivätkä siis sinänsä vahingoita kantajaansa. Mutta sopivissa oloissa nämä bakteerit voivat joko aiheuttaa taudin tai luovuttaa antibiootille vastustuskyvyn tuovan geenin toiselle taudinaiheuttajabakteerille.

    Koska tällaisia bakteereja ei pystytä tappamaan antibiootilla ja koska vauvojen oma puolustusjärjestelmä on vielä heikko, antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat infektiot voivat olla vauvoille kohtalokkaita.

    Suomessa vauvat kuolevat tällaisiin infektioihin vain harvoin, mutta aiempi tutkimus on arvioinut, että maailmassa yli 200 000 vastasyntynyttä kuolee vuosittain antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin, verenmyrkytykseen asti edenneisiin tulehduksiin.

    – Vauvat perivät kaiken sen, mitä ihmiset ovat tehneet väärin antibioottien käytön kanssa sen jälkeen, kun antibiootit on keksitty, Pärnänen toteaa.

    – Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrän suuruus vauvojen suolistossa on huolestuttavaa, koska vauvat ovat muutenkin haavoittuvaisia taudeille. Vauvat kärsivät tästä todennäköisesti enemmän kuin aikuiset, vaikka vauvat eivät olisi koskaan syöneet antibiootteja.

    Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat terveysongelmat kasautuvat ihmisille, joiden vastustuskyky on heikko. Esimerkiksi vauvat ja vanhukset ovat erityisessä vaarassa. Koska lasten puolustusjärjestelmä ei ole vielä kehittynyt yhtä tehokkaaksi kuin aikuisten, pienet lapset tarvitsevat usein antibioottikuureja toipuakseen taudeista. Siksi lapsille on vaarallisempaa, jos antibiootit eivät tehoakaan.

    Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin ja Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Göteborgin yliopiston kanssa.

    Tutkimus: Nature Communications: Maternal gut and breast milk microbiota affect infant gut antibiotic resistome and mobile genetic elements

    Lähde: Helsingin yliopisto

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille sekä muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. 
      THL ehdotti aikaisemmin marraskuussa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin antamaan riskiryhmiin kuuluvia hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle. Nyt annetulla suosituksella halutaan entistä paremmin turvata terveydenhuollon kantokyky.
      Suositus koskee alkuperäisen rokotusjärjestyksen ensimmäistä ryhmää. Ryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, todettuja tai epäiltyjä koronaviruspotilaita hoitavien vuode- ja päivystysosastojen, infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen sekä ensihoidon henkilökunta. Lisäksi ryhmään kuuluvat koronavirusdiagnostiikkaa hoitava laboratoriohenkilökunta.
      Kolmansia annoksia voidaan antaa myös muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle niissä toiminnoissa, jotka ovat alueiden oman arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi akuutin psykiatrian yksiköiden, lastensuojelun päivystyksellisen toiminnan sekä synnytyksiä hoitavien osastojen henkilökunta. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon.
      Kolmas koronarokoteannos kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen
      THL:n suositus kolmannen koronarokoteannoksen antamisesta kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koskee kaikkia tällä hetkellä määriteltyjä kolmanteen annoksiin oikeutettuja ryhmiä, lukuun ottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. 
      THL suosittelee kuuden kuukauden rokotusväliä paremman immunologisen vasteen sekä todennäköisesti paremman pidempiaikaisen suojan takia. Kuuden kuukauden aikana ei ole myöskään tutkimuksissa havaittu suurta laskua suojassa vakavaa tautia vastaan. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee kuuden kuukauden väliä toisen ja kolmannen rokotteen välillä. 
      Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmä
      Muiden alle 60-vuotiaiden tarpeesta kolmansiin rokoteannoksiin keskustellaan Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän keskiviikkona 1.12.2021 pidettävässä kokouksessa, jonka jälkeen THL tiedottaa aiheesta erikseen.
      Pfizerin Comirnaty-rokote alle 30-vuotiaille miehille
      Suositus kolmansista annoksista koskee myös ryhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi THL ei aikaisemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia alle 30-vuotiaille miehille, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia.
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi alle 30-vuotiaille miehille ei edelleenkään suositella Modernan Spikevax-rokotetta siihen liittyvän harvinaisen sydänlihas- ja sydänpussitulehdusriskin vuoksi. Myös Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteeseen liittyy tämä harvinainen riski, mutta se on merkittävästi pienempi pohjoismaisen selvityksen perusteella.
      Myös lyhyellä annosvälillä rokotetuille sekä laitoksissa ja hoivakodeissa asuville alle 30-vuotiaille miehille voidaan nyt antaa kolmantena rokoteannoksena Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan:
      erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa.
      Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää.
      Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellisen kuukauden tiedot. Tietoja voi tarkastella epidemian alusta alkaen neljän kuukauden ajanjaksoilla ikäryhmittäin tai koko rokotusten kohdeväestö eli yli 12-vuotiaat mukaan lukien. Aineistoissa käytetyt tiedot tartunnoista ja koronavirustautiin liittyvistä kuolemista on yksityisuuden suojan takaamiseksi sijoitettu kunkin henkilön kohdalla tartuntapäivälle.
      Uusi avoin data: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa
      Lue lisää...
    • Lähihoitaja Jenni Hirvonen sekä sairaanhoitaja Mari Matikainen työskentelevät kumpikin Siilaisen akuuttikuntoutusosastolla. Heidän lisäkseen akuuttikuntoutusosastolla työskentelee noin 50 lähi- tai sairaanhoitajaa, lääkäreitä sekä ylilääkäri. Siilaiselle on keskitetty monenlaista kuntoutusosaamista, yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa, geriatrian ja neurologian erikoisammattilaisten kanssa.
      Nyt osastolla on auki henkilöstöhaku, sillä osastolle etsitään uusia hoitajia – työkavereita Marille ja Jennille. Siun soten kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä Siun sote - avoimet työpaikat
      – Lähihoitajalle Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuin unelma – harvemmassa paikassa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista työtä. Lisäksi osastolla ei ole hierarkiaa lääkäreiden eikä myöskään sairaan- ja lähihoitajien välillä, vaan me olemme kaikki samalla viivalla ja tehdään samoja hommia lukuun ottamatta sairaanhoitajien lupaa suonensisäiseen lääkitykseen, toteaa Jenni Hirvonen.
      Toisen auttaminen avainasemassa
      Akuuttikuntoutusosastolla on käytössä uniikki työjärjestelmä: Siun pari -malli. Siinä hoitaja saa työvuoronsa alussa tietää työparin, jonka kanssa työskentelee työvuoron. Koskaan ei siis tarvitse jännittää yksin päivää, ei vasta saapuneen eikä kokeneemmankaan hoitajan. Aina on mukana uudelle työntekijälle kokeneempi, tietäväisempi hoitaja, joka osaa ohjata ja neuvoa. He voivat suunnitella yhdessä päivänsä toiminnat sekä jakaa hommia tasaisemmin.
      Usein kuulee kritiikkiä siitä, kuinka kuormittavaa hoitajan työ on varsinkin, kun kaikkialla Suomen mittakaavassa on pulaa hoitajista. Jenni Hirvonen ja Mari Matikainen uskovat, että heidän osastollaan hoitajien hyvään oloon on vaikuttanut vahvasti läheinen työyhteisö, mutta myös hyvät esimiehet. Heidän esimiehensä perehtyvät osaston asioihin ennen päätöksiä ja varmistavat, että ne ovat mahdollisimman järkeviä osaston hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi korona-ajan alussa heidän toimintansa sai osaston laskeutumaan rauhassa vaikeaan aikaan. Esimiehet varmistivat, että osaston henkilöstö sai hoitaa asiakkaita rauhassa, kun he suunnittelivat uudet järjestelyt erikoisaikaan.
      'Vanhanaikainen vuodeosasto pitkäaikaispaikkoineen' tulee monelle mieleen Siilaisesta. Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuitenkin kaukana siitä. Todellisuudessa Siilainen tarjoaa parhaat resurssit kuntoutukseen koko Pohjois-Karjalan alueella. Työskentely akuuttikuntoutusosastolla on moniammatillista asijantuntijatyötä uusissa ja moderneissa tiloissa.
      Siilaisella sijaitseva akuuttikuntoutusosasto on erikoistunut kuntouttamaan akuutisti tai infektioon sairastuneita, usein myös tapaturmapotilaita. Osastoa voidaan kutsua myös infektio-osastoksi, henkilöstöllä on erikoisosaamista erilaisten tarttuvien infektioiden hoitoon osasto olosuhteissa. Siksipä Siilaisella hoidetaan esimerkiksi keuhkokuumepotilaita sekä korona-aikana valmius hoitaa Covid-19-potilaita.
      Lue lisää...
    • Poliittiset vaikuttajat ovat kansalaisia enemmän huolissaan hoitovelasta ja hoitajien jaksamisesta. Asia käy ilmi Tehyn Aula Researchillä teettämästä kyselystä. Vastanneista vaikuttajista 80 % ja kansalaisista 69 % oli huolissaan koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. 
      Hoitovelassa eniten vaikuttajia huolettaa terveydenhuollon ammattilaisten jaksaminen. Myös sairauksien diagnosoinnin ja hoitoon pääsyn viivästyminen, lisäsairauksien yleistyminen ja palveluiden saatavuuden alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen ovat huolen aiheina.
      Sen sijaan vaikuttajat suhtautuvat kansalaisia hieman varovaisemmin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Kansalaisista 73 % oli valmis korottamaan palkkoja. Palkkoja korottaisi 67 % vaikuttajista. Kuitenkin hoitohenkilöstön palkkojen nostaminen nähtiin vaikuttajienkin keskuudessa parhaana lääkkeenä hoitajapulaan. Samoin työoloja olisi 65 % vastanneista päättäjistä valmis parantamaan.
      Poliittisista vaikuttajista 90 % suhtautuu myönteisesti Tehyn tavoitteeseen kehittää työnjakoa sote-uudistuksessa. Tehyn mukaan työnjakoa voidaan kehittää esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön, fysioterapeutin ja suuhygienistin vastaanottoja lisäämällä, silloin kun potilaiden ei ole välttämätöntä perusterveydenhuollossa tavata lääkäriä. 
      Esimerkkinä hoitajavastaanottojen hyödyistä Tehy mainitsee rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden, joka on helpottanut palveluiden saatavuutta ja nopeuttanut hoitoon pääsyä. Suomessa on tällä hetkellä yli 600 rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittanutta sairaanhoitajaa.
      Aula Researchin kyselyyn vastanneista 1193 poliittisesta vaikuttajasta valtaosa on kunnanvaltuutettuja. Sairaanhoitopiirien hallituksista ja valtuustoista kyselyyn vastasi 30 henkilöä.
      Lue lisää...
    • Uudenmaan sairaanhoitajat ry valitsi vuoden 2021 uusmaalaiseksi sairaanhoitajaksi Keusoten hoitokoordinaattori Susanna Laakson.
      Laakso työskentelee Keusoten sairaalapalveluiden hoitokoordinaattoritiimissä, pääsääntöisesti Järvenpään akuuttiosastolta käsin. Työyhteisössä Laaksoa kuvaillaan avoimeksi ja ratkaisukeskeiseksi.
      – On iso juttu, että perusterveydenhuollon työ tulee näkyväksi ja että oma esimies teki ehdotuksen, iloitsee Laakso tiedotteessa.
      Laakso on työskennellyt sairaanhoitajana vuodesta 2001. Työura alkoi Meilahden anestesiaosastolla ja Naistenklinikan leikkausosastolla. Keusoten Järvenpään akuuttiosastolle hän tuli vuonna 2012.
      – Työ on muuttunut 20 vuodessa paljon. Se ei ole enää vain hoitotyötä. Kirjaaminen on tarkempaa ja vaatii enemmän aikaa. Myös potilaat ovat entistä vanhempia ja usein monisairaita, kertoo Laakso.
      – Potilaiden keski-ikä on yli 80 vuotta. Koronan vaikutus näkyy, kun ei ole liikuttu ulkona ja päivätoiminta on ollut tauolla. Ikääntyneillä on paljon pelkoa ja epävarmuutta, jatkaa Laakso.
      Hoitokoordinaattorina Laakso ratkaisee, minne päivystyksestä ja erikoissairaanhoidosta tulleet potilaat siirretään. Pärjätäänkö kotona, tarvitaanko paikka asumispalveluyksikössä, entä missä yksikössä on tilaa. Kotiutukset ovat monesti haastavia ja ruuhkilta ei vältytä.
      – En tee työtä yksin. Ilman tiimiä ja kannustavia esimiehiä tämä ei olisi mahdollista, painottaa Laakso.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...