Huonetoveri kanteli oikeusasiamiehelle kuolevan potilaan kohtelusta – sairaanhoitopiiri sai moitteet

Puhdin teettämä kysely kertoo, että 30-50-vuotiaista suomalaisista 56% ei ole mitannut kolesteroliarvojaan viimeisen kahden vuoden sisään. Alle 30-vuotiaista 62% ei ole mitannut kolesterolia koskaan tai ei osaa sanoa, onko arvoa mitattu. Vastaavasti puolet 30-50-vuotiaista ja yli puolet alle 30-vuotiaista ei ole mitannut verensokeriaan kahden vuoden sisään. Sen sijaan vanhemmista ikäryhmistä noin 80% on tarkistanut kolesterolin ja verensokerin viimeisen kahden vuoden aikana.
Tiedätkö oman ferritiini- ja d-vitamiini-arvon? Mittaa nyt ilman lääkärin lähetettä!*
Terveyden omaseuranta lisääntymässä
Ihmisten kiinnostus oman hyvinvoinnin ja terveyden mittaamisen eri välinein on lisääntymässä. Tämä näkyy myös Puhdissa, joka tuo laboratoriokokeet helposti saataville.
- Puolen vuoden aikana Puhdin kautta* omat arvonsa on tarkastanut jo 5000 ihmistä. Asiakkaista 90% sanoo varmasti suosittelevansa palvelua ystävilleen, kertoo Puhdin toimitusjohtaja Tero Era.
Terveyden seuranta alkaa aivan liian myöhään
- Nykylääketiede pärjää erinomaisesti akuuttien vakavien sairauksien hoidossa, mutta pitkäaikais- ja elämäntapasairauksien kohdalla tulokset ovat selvästi heikommat. Näiden sairauksien määrä on räjähtänyt ja olemme jo nyt pahoissa vaikeuksissa. Tilanne pahenee entisestään ylipainon lisääntymisen ja väestön ikääntymisen myötä. Ainut kestävä ratkaisu on näiden sairauksien ennaltaehkäisy ajoissa, eLääkäri.fi-palvelun perustaja ja Puhdin* asiantuntijalääkäri Kimmo Salminen toteaa.
- Ylipainon kertyminen ja tämän myötä alttius sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle alkaa usein jo nuoruudessa. On tärkeä saada ihmiset itse kiinnostumaan oman terveytensä hoitamisesta riittävän aikaisin. Omien arvojen seuranta ja niissä tapahtuvat muutokset voivat motivoida kestävän elämäntapamuutoksen tekemiseen. Testeistä voi myös löytyä selitys koettuihin oireisiin kuten väsymykseen, Salminen jatkaa.
Vain harva mitannut koskaan D-vitamiinitasonsa
Vain 35% suomalaisista on joskus mitannut D-vitamiinitasonsa. Mediassakin paljon esillä olleen ferritiinin on puolestaan mitannut lähes yhtä moni nainen kuin kolesterolin viimeisen 12 kuukauden aikana. Rautavarastoista kertovan ferritiinin sanoo mitanneensa 31% naisista ja kolesterolin 35% viimeisen 12 kuukauden sisään. On kuitenkin huomattava, että yli 40% naisista ei ole koskaan mitannut ferritiiniä tai ei ainakaan osaa sanoa, onko mitannut sitä.
- D-vitamiinin puutos on varsin yleistä Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi ja taso olisi hyvä mitata ainakin kerran pimeään vuodenaikaan. Raudan riittävä saanti vaikuttaa jaksamiseen ja yleisvointiin. Kuukautisvuodon aiheuttaman raudan menetyksen vuoksi raudanpuute on verrattain yleistä nuorilla naisilla.  Erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien tulisi kiinnittää huomiota riittävään raudan- ja D-vitamiinin saantiin, lääkäri Kimmo Salminen toteaa.
Tutustu Puhdin verikokeisiin tästä*
* Tutkimuksen tiedot kerättiin tutkimustoimisto IROn paneelissa nettikyselynä ja siihen vastasi 1000 täysi-ikäistä suomalaista 17.-25.6.2019. Tutkimuksen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen teetti Puhti*.

Hoitajana tiedät, kuinka tärkeää on huolehtia muiden terveydestä. Mutta miten hyvin huolehdit omasta hyvinvoinnistasi? Työ, joka vaatii fyysistä jaksamista ja henkistä resilienssiä, korostaa itsestä huolehtimisen merkitystä. Kehonkoostumusmittaus voi olla yllättävän hyödyllinen työkalu hyvinvointisi tukemisessa – tässä syitä, miksi se kannattaa ottaa osaksi omaa terveyden seurantaa.
Kokonaisvaltainen kuva terveydestä
Kehonkoostumusmittaus* tarjoaa tarkempaa tietoa kuin pelkkä paino tai BMI. Se kertoo kehon rasva- ja lihasmassasta, sisäelinrasvan määrästä ja jopa kehon nestetasapainosta. Tämä auttaa ymmärtämään paremmin, missä kunnossa kehosi on – erityisen tärkeää hoitoalalla, jossa työ voi olla fyysisesti kuormittavaa.
Motivaatiota muutoksiin
Jos haluat tehdä elintapamuutoksia, esimerkiksi lisätä liikuntaa tai parantaa ruokavaliota, kehonkoostumusmittaus antaa konkreettisia lähtötietoja ja näyttää muutosten vaikutukset. On motivoivaa nähdä, miten lihasmassa kasvaa tai rasvaprosentti pienenee!
Fyysisen jaksamisen tukeminen
Hoitajan työ voi olla fyysisesti raskasta – erityisesti vuorotyössä tai osastoilla, joissa nostellaan ja liikutellaan potilaita. Lihasmassan seuranta auttaa arvioimaan, oletko riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa työsi vaatimuksiin nähden.
Ennaltaehkäisyä pitkälle tulevaisuuteen
Kehonkoostumustiedot voivat auttaa ehkäisemään tulevia terveysongelmia, kuten metabolista oireyhtymää tai osteoporoosia. Hyvä lihas- ja luumassa nyt tarkoittaa parempaa toimintakykyä ja vähemmän sairauksia myöhemmin.
Tee itsestäsi prioriteetti
Hoitajat ovat tottuneet huolehtimaan muista, mutta muista myös pitää itsestäsi huolta. Kehonkoostumusmittaus on helppo ja tehokas tapa seurata omaa terveyttäsi ja saada tietoa, jonka avulla voit tehdä parempia valintoja omassa arjessasi.
Miten kehonkoostumusmittaukseen pääsee?
Kehonkoostumusmittauksia tarjoavat monet kuntosalit, työterveyshuollot ja hyvinvointikeskukset. Jos etsit mahdollisimman helppoa ja nopeaa tapaa kehonkoostumusmittaukseen, Bodymajan itsepalveluna toimivat mittauspisteet* kauppakeskuksissa ovat kätevä vaihtoehto. Voit tulla milloin tahansa, ilman ajanvarausta, ja suorittaa mittauksen helposti ja vaivattomasti, ilman ihmiskontakteja. Mittaus kestää vain muutaman minuutin ja käynnin jälkeen saat tulokset välittömästi käyttöösi. Valmistautumisohjeisiin kannattaa tutustua* ennakkoon.
1. Tilaa mittaus verkkokaupasta*.
2. Käy itsepalvelupisteessä* ilman ajanvarausta, juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii.
3. Tulokset saat heti verkkopalveluun. Raportti on selkeä ja kertoo ovatko arvosi viitteiden sisällä.

Tutustu tarkemmin osoitteessa https://bodymaja.fi* – ja astu askeleen lähemmäs hyvinvoivaa arkea.
Lähde mittaukseen, kokeile ja ota ensiaskel kohti parempaa hyvinvointia – niin jaksat paremmin sekä työssä että vapaa-ajalla!

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin laaja jäsenkysely paljastaa huolen vieraskielisten työntekijöiden riittämättömästä ammatillisesta kielitaidosta sosiaali- ja terveysalalla. Kyselyyn vastanneista 70 % kertoi työpaikallaan olevan vieraskielisiä työntekijöitä, ja lähes puolet vastaajista kertoo, että vieraskieliset työkaverit on rekrytoitu ulkomailta.
SuPerin mukaan työnantajien tulisi jo rekrytointivaiheessa varmistaa, että työntekijöiden kielitaito on riittävä asiakas- ja potilasturvallisuuden takaamiseksi. Selvitys osoittaa, että heikko kielitaito lisää vaaratilanteita ja potilasvahinkoja sekä heikentää kaikkien osapuolten oikeusturvaa.
– Riittävä ammatillinen kielitaito on ehdoton edellytys asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta, ja sen puute voi johtaa vakaviin seurauksiin, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg painottaa järjestön tiedotteessa.
Selvityksen mukaan monilla työpaikoilla ei ole riittävästi huomiotu, kuinka paljon aikaa ja resursseja vaatii vieraskielisen työntekijän perehdyttäminen ja tukeminen suomen tai ruotsin kielen taitoisen hoitohenkilökunnan avulla. SuPer peräänkuuluttaa myös tukea monikulttuurisen työyhteisön kehittämiseen, kuten avoimempaa keskustelukulttuuria, selkosuomen opetusta ja selkeitä pelisääntöjä.
– On tärkeää kitkeä pois vastakkainasettelu ja rasismi työpaikoilta. Työnantajien on luotava avoin keskustelukulttuuri, jossa asioista voidaan keskustella perusteellisesti ja kaikkien työntekijöiden näkemykset otetaan huomioon. Vieraskielisten työntekijöiden asemaa on parannettava, jotta he haluavat jäädä Suomeen pysyvästi ja tuntevat olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi, Inberg sanoo.
Kyselyyn vastasi 3 255 SuPerin jäsentä syyskuussa 2024.
SuPerin selvitys: Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia

Tehy varoittaa, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitajiin kohdistetut yt-neuvottelut vaarantavat vakavasti työntekijöiden työhyvinvoinnin sekä alueen potilasturvallisuuden. Leikkaukset johtaisivat jopa 30 henkilötyövuoden vähennyksiin ensihoidon henkilöstössä sekä useiden ensihoitoyksiköiden poistamista valmiudesta.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin päätöksen mukaan Vantaan Ruskeasannan ja Tuusulan Jokelan ensihoitoyksiköt poistetaan 1.3.2025 alkaen valmiudesta. Lisäksi tällä hetkellä Peijaksessa vuorokauden ympäri toimiva ensihoitoyksikkö ollaan muuttamassa vain aikavälin klo 9-21 valmiuteen. Myös kolmas, tällä hetkellä vuorokauden ympäri toimiva ensihoitoyksikkö Järvenpäässä olisi ympäri vuorokauden valmiudessa vain viikonloppuisin, maanantaista torstaisin vain päiväsaikaan.
Tehyn mukaan Husin ensihoidon säästöt tuntuvat myös Länsi-Uudellamaalla, kun nyt Inkooseen sijoitettu yöaikainen ensihoitovalmius on päättymässä sekä Tammisaaren ja Lohjan toinen ensihoitoyksikkö on siirtymässä päivystämään päiväajaksi Inkooseen ja Ventelään.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi Husin päätöksiä voimakkaasti. Hänen mukaansa työntekijöiden kuormitus kasvaa leikkausten myötä, mikä uhkaa heidän jaksamistaan ja työhyvinvointiaan. Rytkönen korostaa, että säästötoimet heikentävät myös potilaiden mahdollisuutta saada ajoissa apua hätätilanteissa.
– Yöajan ensihoidon leikkaus on radikaali toimenpide. Jatkossa kansalaisten tulee ilmeisesti sairastua vakavasti vain virka-aikaan. Ministeri Kaisa Juuso on tokaissut, että ”ainahan voi soittaa satakaksitoista”, mutta nyt myös ministerin pitää ottaa vastuu sanoistaan, jotta avun todella saa paikalle, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen toteaa järjestön tiedotteessa.
Husilla on ensihoidon järjestämisvastuu, mutta Husin rahoitus toimintaan tulee hyvinvointialueilta ja Helsingin kaupungilta. Millariikka Rytkönen pitää erikoisena kansalaisten terveydellä leikkimisenä kuviota, jossa Suomen valtiovalta pitää hyvinvointialueet jatkuvassa rahoitusvajeessa, ja Hus sekä hyvinvointialueet pallottelevat vastuuta toisilleen.
Lisää aiheesta: Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidossa käynnistetään sopeutustoimet

Tehy arvostelee voimakkaasti hallituksen esitystä sairaalaverkon supistamisesta, joka johtaisi useiden sairaaloiden ympärivuorokautisten päivystysten lakkauttamiseen. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen varoittaa, että esitys heikentää vakavasti potilasturvallisuutta, lisää hoitajien kuormitusta sekä alueellista eriarvoisuutta.
Hallituksen esitys sairaalaverkon supistamisesta sulkee useiden sairaaloiden ympärivuorokautisia päivystyksiä. Erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys loppuu Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa ja Salossa. Lisäksi Valkeakosken sairaalan ympärivuorokautista päivystystä ei voisi käynnistää uudelleen. Ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä ei puolestaan jatkossa olisi Iisalmessa, Varkaudessa, Jämsässä ja Raahessa.
– Jo pelkästään Kemin ja Lohjan synnytysten lakkauttaminen oli karmea virhe. Hallituksen esitys vie tilanteen vielä pahemmaksi, sillä potilasturvallisuus romahtaa ja alueellinen eriarvoisuus räjähtää, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
Tehyn mukaan sairaalaverkon supistaminen lisää hoitohenkilöstön kuormitusta ja vaikeuttaa entisestään alan vetovoimaa. Esitys myös pahentaa hoitajapulaa.
– Hoitajat joutuvat siirtymään kauas tai liian kuormittaviin tehtäviin. Hoitajia tullaan myös siirtämään tehtäviin, joissa heillä ei ole erikoisosaamista. Tämä ajaa kokeneet ja koulutetut ammattilaiset alanvaihtoon, Rytkönen toteaa.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan keskittämistoimet ovat jo johtaneet merkittäviin henkilöstömenetyksiin erityisesti leikkaus- ja anestesiahoidon aloilla. Tehyn kyselyt vahvistavat, että alanvaihtohalukkuus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina.
– Palkkauksen, työolojen ja resurssien parantaminen olisi kustannustehokas ratkaisu laadukkaisiin sote-palveluihin. Hallituksen esitys kuitenkin lisää kustannuksia ja heikentää palveluita, Rytkönen sanoo.
Tehy kehottaa kansanedustajia vastustamaan lakiesitystä tiistain äänestyksessä eduskunnassa. Rytkönen korostaa, että päättäjillä on vastuu sote-palveluiden turvaamisesta.